Yhteenvetoa & kertausta MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet 20.1.2016 TkT Juhana Hiironen.

Esitys aiheesta: "Yhteenvetoa & kertausta MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet 20.1.2016 TkT Juhana Hiironen."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteenvetoa & kertausta MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet 20.1.2016 TkT Juhana Hiironen

2 1 Valitse oikea väittämä: a.) Kiinteistö ja kiinteä omaisuus tarkoittavat samaa asiaa b.) Kerrostalohuoneisto on kiinteistö c.) Kerrostalo on kiinteistö d.) Kerrostalo on kiinteistön ainesosa

3 a.) Kiinteistö ja kiinteä omaisuus tarkoittavat samaa asiaa – VÄÄRIN! -Kiinteistö on maanomistuksen yksikkö, joka on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin -Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet -Kiinteä omaisuus tarkoittaa omistusoikeutta kiinteistön ainesosiin (kiinteät jutut) ja sen tarpeistoon (jutut, joilla kiinteitä juttuja käytetään)

4 b.) Kerrostalohuoneisto on kiinteistö – VÄÄRIN! -Kerrostalot ovat tavallisesti asunto-osakeyhtiöitä -Osakkeet kussakin yhtiössä oikeuttavat hallitsemaan tiettyä osaa (esim. huoneisto) yhtiöstä -Täten kerrostalohuoneisto on omaisuutena irtainta omaisuutta, kuten käteinen raha, pörssiosake jne.

5 c.) Kerrostalo on kiinteistö – VÄÄRIN! -Kiinteistö on oikeudellisesti kiinteä esine, joka jakautuu ainesosiin ja tarpeistoon. -Ainesosia ovat maa- ja vesitilukset, rakennukset jne. -Tarpeistoa ovat rasitteet, avaimet jne. -Kerrostalo on siten kiinteistön ainesosa.

6 d.) Kerrostalo on kiinteistön ainesosa – OIKEIN!

7 2 Valitse oikea väittämä: a.) Yhteinen alue on kiinteistön ainesosa b.) Puisto on tyypillinen esimerkki yhteisestä alueesta c.) Tilaan X kuuluva vesijättö on tyypillinen esimerkki yhteisestä alueesta d.) Yhteinen alue on kiinteistö

8 a.) Yhteinen alue on kiinteistön ainesosa – OIKEIN!

9 b.) Puisto on tyypillinen esimerkki yhteisestä alueesta – VÄÄRIN! -Yhteinen alue kuuluu kahteen tai useampaan kiinteistöön, puisto ei kuuluu mihinkään muuhun kiinteistöön -Puisto on yleinen alue -Se on erillinen omistuksen yksikkö, joka voidaan merkitä kiinteistönä kiinteistörekisteriin

10 c.) Tilaan X kuuluva vesijättö on tyypillinen esimerkki yhteisestä alueesta – VÄÄRIN! -Yhteinen alue kuuluu aina vähintään kahteen kiinteistöön -Siten tilaan X kuuluva vesijättö voisi olla tyypillinen esimerkki yksityisestä vesijätöstä (vesijättöä voi siis muodostua niin yhteisestä kuin yksityisestäkin vesialueesta)

11 d.) Yhteinen alue on kiinteistö – VÄÄRIN! -Vaikka yhteinen alue on usein rajoiltaan määrätty maa- tai vesialue, ei se ole kiinteistö. -Yhteinen alue on joidenkin toisten kiinteistöjen ainesosa, siten se ei voi itsessään olla kiinteistö. -Yhteiset alueet merkitään kiinteistörekisteriin muina rekisteriyksikköinä (mutta ei kiinteistöinä) -Muun rekisteriyksikön ja kiinteistön välinen ero on se, että vain kiinteistö voi olla välittömän maanomistuksen kohteena.

12 3 Mikä seuraavista ehdoista voidaan hyväksyä kiinteistön kauppakirjassa, jonka A (ostaja) ja B (myyjä) ovat solmineet omakotitalosta? a.) Omistusoikeus ja rahat vaihtavat omistajaa, kunhan A on myynyt oman asuntonsa, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua. b.) A:n isä ja äiti maksavat 20 % kauppahinnasta. c.) A ei saa myydä omakotitaloa eteenpäin kauppahintaa kalliimmalla hinnalla, ainakaan seuraavan vuoden aikana. d.) B ei ole vastuussa niistä korjauksista, jotka edellinen omistaja on taloon tehnyt.

13 a.) Omistusoikeus ja rahat vaihtavat omistajaa, kunhan A on myynyt oman asuntonsa, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua. – OIKEIN! - Ehdollinen kauppa on sallittu eli kaupan ehdollisuutta voidaan pitää kauppakirjassa mainittuun seikkaan sidottuna esteenä, jonka ilmaantuminen tai pysyväksi jääminen johtaa omistuksen palauttamiseen tai jonka poistuminen tai poissaolo johtaa saajan ehdottomaan omistusoikeuteen. Vastaavasti ehtoa voidaan pitää edellytyksenä, jonka täyttymisellä tai täyttymättä jäämisellä on edellä kerrottu merkitys omistusoikeuteen. - Kiinteistönkaupan ehdollisuudelle on laissa asetettu kuitenkin viiden vuoden enimmäisaikaraja.

14 b.) A:n isä ja äiti maksavat 20 % kauppahinnasta. – VÄÄRIN! - A ja B eivät voi sopia mitään mikä sitoo jotakin muuta kuin A:ta tai B:tä

15 c.) A ei saa myydä omakotitaloa eteenpäin kauppahintaa kalliimmalla hinnalla, ainakaan seuraavan vuoden aikana. - Tietyt ehdot kauppakirjassa ovat aina pätemättömiä. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova (MK 2.11.1 §) ehto, joka rajoittaa ostajan oikeutta luovuttaa kiinteistö edelleen, pantata kiinteistö, sopia vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden perustamisesta kiinteistöön taikka muutoin näihin verrattavalla tavalla oikeudellisesti määrätä kiinteistöstä.

16 d.) B ei ole vastuussa niistä korjauksista, jotka edellinen omistaja on taloon tehnyt. - VÄÄRIN! - Tietyt ehdot kauppakirjassa ovat aina pätemättömiä. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova (MK 2.11.1 §) ehto, joka rajoittaa myyjän tai hänen edeltäjänsä vastuuta saannonmoitteesta.

17 4 LADM jakaa kiinteistöön kuuluvat oikeudet viiteen luokkaan (Common; Property to property right; Person to property right; Latent right; Monetary liability) a.) Kiinnitys on tyypillinen esimerkki piilevästä oikeudesta b.) Tierasite on tyypillinen esimerkki henkilö-kiinteistö oikeudesta c.) Kunnan etuosto-oikeus on tyypillinen esimerkki yhteisestä oikeudesta d.) Erityinen etuus on tyypillinen esimerkki kiinteistö- kiinteistöoikeudesta

18 a.) Kiinnitys on tyypillinen esimerkki piilevästä oikeudesta - VÄÄRIN -Kiinnitys kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Siten se ei ole piilevä oikeus. -Jos jokin asia on kirjattu lainhuuto ja kiinnitysrekisteriin, on sitä pidettävä yleisesti tiedossa olevana asiana. (ei voi vedota, ettei tiennyt jonkin olemassa olosta)

19 b.) Tierasite on tyypillinen esimerkki henkilö-kiinteistö oikeudesta – VÄÄRIN! -Tieoikeutta ei anneta tietylle henkilölle. -Rasitteen nojalla tietyllä kiinteistöllä on oikeus käyttää jonkin toisen kiinteistön aluetta kulkemiseen.

20 c.) Kunnan etuosto-oikeus on tyypillinen esimerkki yhteisestä oikeudesta – VÄÄRIN! -Yhteisen oikeuden tunnusmerkki on se, että tietty oikeus on annettu useammalle kuin yhdelle kiinteistölle. -Täten kunnan etuosto-oikeus ei ole yhteinen oikeus. Koska se ei ole myöskään henkilö-kiinteistöoikeus, ei kiinteistö-kiinteistö oikeus, ei rahallinen vastuu, on sen oltava piilevä oikeus.

21 d.) Erityinen etuus on tyypillinen esimerkki kiinteistö- kiinteistöoikeudesta – OIKEIN! -Erityinen etuus on kiinteistölle myönnetty oikeus hyödyntää toisen kiinteistön tai rekisterinyksikön aluetta määrättyyn tarkoitukseen. -Erityinen etuus palvelee kiinteistön käyttöä rasitteen tapaan ja se voi olla esimerkiksi oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivenottamiseen louhoksesta. Erityisiä etuuksia ei ole voinut syntyä tyyppipakkoperiaatteeseen perustuvan rasitesääntelyn voimaantulon (1896) jälkeen. -Vaikka erityisiä etuuksia ei ole kattavasti kirjattu, ovat ne silti olemassa.

22 5 Maanmittaustoimitukset. A ja B omistavat tilan X puoliksi. He päättävät jakaa sen halkomistoimituksessa. a.) Halkominen lopputuloksena molemmat saavat yhtä arvokkaat tilat. b.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat määräosan (1/2) tilasta. c.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat omat tilat. d.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat tilat, joissa on yhtä paljon maata.

23 a.) Halkominen lopputuloksena molemmat saavat yhtä arvokkaat tilat. – VÄÄRIN! -Halkominen voidaan suorittaa joko tilus- tai kokonaisarvohalkomisena. -Kokonaisarvohalkomisessa pyritään siihen, että molemmat saisivat yhtä arvokkaat tilat. -Erotus tilojen arvossa tasataan asianosaisten toisilleen maksamina tilikorvauksina

24 b.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat määräosan (1/2) tilasta. – VÄÄRIN! -Halkomisen ideana on purkaa yhteisomistus. -Siten halkomisen alussa molemmat omistavat määräosan tilasta. -Lopussa molemmat omistavat omat tilat!

25 c.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat omat tilat. – OIKEIN!

26 d.) Halkomisen lopputuloksena molemmat saavat tilat, joissa on yhtä paljon maata. – VÄÄRIN! -Tilushalkomisessa pyritään siihen, että kaikki osakkaat saavat osuutensa mukaan maata kustakin tiluslajista (metsä, pelto, rantatila jne). -Käytännössä jako ei kuitenkaan mene koskaan tasan (jotakin osaa ei ole tarkoituksenmukaista jakaa osiin, esim. tilakeskus, rantatila, pieni peltopalsta)

27 Luentokuulustelu muodostuu vastaavista monivalinta-kysymyksistä. Kysymykset (4 kpl) pohjautuvat luentomateriaaleihin, luentotehtäviin, harjoitustehtäviin ja tenttikirjallisuuteen. Pisteitä saa sekä oikeasta vastauksesta että väärien väittämien perusteluista. - Valitse oikea väittämä (2,5 p). Perustele, miksi muut väittämät ovat vääriä (3 x 2,5 p). - Arvosana-asteikko: 0-19 = 0; 20-22 = 1; 23-25 = 2; 26-28 = 3; 29-31 = 4; 32-40 = 5.