Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto.

Esitys aiheesta: "Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto."— Esityksen transkriptio:

1 Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

2 Maanmittauslaitoksen tehtävät
kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta kiinteistöjä koskevien rekisterien pitäminen yleiset kartastotyöt edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja kirjaamisasiat (lainhuudot ym.) 2010 alusta

3 Yleistä Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot ja rekisterit kattavat tasalaatuisesti koko maan Kaikista maanmittaustoimistojen toimipisteistä saa tietoja koko Suomesta Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston toiminta-alueena Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, toimistot Kouvolassa ja Lappeenrannassa

4 Maanmittauslaitos verkossa www.maanmittauslaitos.fi
Kansalaisen Karttapaikka Suomen karttoja eri mittakaavoissa, ilmainen, ei rekisteröitymistä Ammattilaisen Karttapaikka Tilattavissa kiinteistörekisteri- ja kauppahintatietoja erillisellä sopimuksella, maksullinen Kiinteistötietojärjestelmä Kattavat kiinteistötiedot ammattilaisille ja viranomaisille. Paikkatietojen yhteiskäyttö Sivustolla nähtävissä erilaisia karttoja ja paikkatietoja. .

5 MAANMITTAUSTOIMITUKSET
lohkomiset (asuinrakennuspaikat, lomarakennuspaikat, lisäalueet jne.) yksityistietoimitukset rajankäynnit maantie- ja ratatoimitukset halkomiset lunastustoimitukset tilusjärjestelyt sekä muita toimituksia, kuten kiinteistönmääritystoimitukset esim. yhteisen maa- tai vesialueen osakasluettelon vahvistaminen tai muuttaminen, yhteisen alueen ulottuvuuden määrittäminen

6 MAANMITTAUSLAITOS KONSULTTINA
esim. osakasluettelon vahvistamistoimituksen yhteydessä voidaan hoitaa myös yhteisen alueen järjestäytymiseen liittyvät asiat (säännöt, hoitokunta), etenkin isojen osakaskuntien suhteen maanmittaustoimisto hoitaa kätevästi tiedottamisen maksu määräytyy käytetyn ajan mukaan, osakaskunnan järjestäytymiskustannusten arvio noin €

7 Kiinteistötietojärjestelmä KTJ
KTJ on oikeusministeriön, kuntien sekä Maanmittauslaitoksen yhteisesti ylläpitämä valtakunnallinen järjestelmä. KTJ:stä saa kartalle kiinteistöjaotuksen, palstat ja määräalat sekä käyttöoikeusyksiköt Tulosteina KTJ:sta saa Kiinteistörekisteriotteen (10 €), Karttaotteen (7,50 €), lainhuutorekisterin ote (omistajatieto) (20 €) ja kiinnitysrekisterin ote (=rasitustodistus) (25 €), joita tarvitaan määräala- ja kiinteistökaupassa Kiinteistön omistajatieto osoitteineen (4 €) (tarkistettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä)

8 KIINTEISTÖREKISTERIOTE perustiedot kiinteistöstä
Kiinteistötunnus (rekisterinumero) Nimi Yksikön pinta-ala Rasitteet Osuus yhteisiin alueisiin Muina kiinteistöä koskevina tietoina mm. luovutetut määräalat kaavatietoja - Lisäksi kiinteistörekisteri sisältää omistajatiedot, siellä näkyy alkuperäinen omistaja ja VRK:n tiedostoista päivitetty omistaja. VRK:n omistajtiedot päivtetään 1 kerran vuodessa.

9 Kiinteistötunnus nopeuttaa palvelua
Kiinteistörekisteritunnus esim 1. Kunta 75 Hamina 2. Sijaintialue, kylä (yleensä 400 alk.) tai kaupunginosa, 416 Kuorsalo 3. Ryhmä, talonumero 1 tai kortteli 4. Yksikkö (T), tilan 350 tai tontin nro Nimi RANTALA - Rekisterinumero (RN:o) on talonumero täydennettynä tarpeen vaatiessa siitä kaksoispisteellä erotetulla tilannumerolla

10 Esimerkkejä kiinteistötunnuksista
Tavallinen kiinteistö M601 Em. tilasta luovutettu määräala Yhteismetsä Kylän yhteinen vesialue Kylän yhteinen maa-alue Usean kylän yht. vesialue Suojelualuekiinteistö Valtion metsämaa Yleinen vesialue

11 Kivilahti-Romulan osakaskunta 593-876-6-0, 90 ha, 96 osakaskiinteistöä
Seurala

12 Vesialue Aneriojärvessä
, 43 vesi-ha, 58 osakaskiinteistöä

13 VESIALUEIDEN YHDISTÄMINEN
ETUJA: kalastusoikeus laajemmalla alueella kalaveden käytön ja hoidon suunnittelu helpottuu kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen yksinkertaistuvat hallinto kevenee ja syntyy vahvempia yksiköitä, jolloin hallintokulut pienenevät kalastus ja kalastuksen valvonta helpottuvat aikaisemmin järjestäytymättömät ja pienet osakaskunnat saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

14 YHDISTÄMISEN HAITTOJA:
Yhdistämiskustannukset Vanhat perinteet häviävät? Kustannuksista: Kiinteistötoimituksen maksu määräytyy toimitukseen käytetyn ajan perusteella. Arvion kustannuksista saa maanmittaustoimistosta. Vuoteen 2006 asti tehdyissä yhdistämisissä keskiarvot ovat olleet 440 €/osakaskunta ja 2-10 €/osakaskiinteistö, yhteensä € / yhdistämistoimitus. Mahdollisesti voi saada EU-tukea.

15 Toimitusmenot jäävät pienemmiksi, kun:
osakaskunnat tehneet päätöksensä etukäteen ja muutoksen hakuaika kulunut (ongelmana järjestäytymättömät osakaskunnat) järjestäytymiskokouksen pitää esim. kalatalousneuvoja osakaskunnilla on aikaisempaa yhteistoimintaa - yhteistyö eri tahojen välillä on saumatonta

16 Yhdistämistä estäviä / rajoittavia tekijöitä
osakaskunnassa on 1-5 suurta (osuus yli 15 %) osakasta järjestäytymättömissä osakaskunnissa vähintään yksi yli 30 %:n osakas tai kahdella osakkaalla yli 2/3 osuuksista Osakaskunnissa ei ole yhtään samoja osakaskiinteistöjä

17 Yhteisen vesialueen jakaminen, 137 §
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi HE 265/2009 YHTEISTÄ ALUETTA KOSKEVIA LAINMUUTOKSIA, mm: Yhteisen vesialueen jakaminen, 137 § Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Yhteisten alueiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön edistämiseksi on tarpeen mahdollistaa laissa yhteisalueen jakaminen myös yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan hakemuksesta samoin kuin usean osakkaan yhteisestä hakemuksesta

18 Nykyisin edellytyksenä on, että jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai siihen on muutoin painavia syitä. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan lievennetyksi seuraavasti: jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai jakamiseen on muu erityinen syy, esim. yhteinen alue muodostuu kahdesta täysin erillään sijaitsevasta vesialueesta, joita käyttävät ja hoitavat täysin eri osakkaat.

19

20 Kiitos mielenkiinnosta!