Rukiin riittävyys edellisinä vuosina ja vuonna 2010 - 2011 X 1000tn Lähde:TIKE Vuoden 2010 kotimainen ruissato 69 ttn, myllyjen tilastoitu jauhatus vuosittain keskimäärin 90 ttn, lisäksi osa paikallismyllyjen käyttöön n. 10 ttn, siemeneksi 4 - 5 ttn, pieni osa rehuksi ja muuhun teollisuuteen Ruisjauhon kotimaisuusaste vuosittain keskimäärin 30 – 40 %

Ruislajikkeista Perinteisesti viljellään syysruis populaatiolajikkeita. Tulevaisuuden lajikkeet pienentävät rukiin viljelyn riskiä ja kannustavat rukiin viljelyyn Syysrukiin hybridiruislajikkeilla on korkea satopotentiaali Tavanomaisiin syysruislajikkeisiin jyväkoko on suurempi. Torajyväriski on jalostuksen avulla pienentynyt Nykyisiä hybridilajikkeita esim. Evolo, Kaskelott Kevätrukiissa satopotentiaali on toistaiseksi pieni Kehitteillä on uusia satoisampia ja lyhytkortisia kevätruislajikkeita Nykyisiä kevätruislajikkeita esim. Arantes, Juuso Hybridirukiit ja kevätrukiit soveltuvat hyvin myllyteollisuuden tarpeisiin

Mitä sakoluku tarkoittaa Sakolukua on perinteisesti pidetty leivontalaadun mittarina vehnä- ja ruisleivonnassa. Varsinkin raskin ja ruisleivän valmistuksessa jauhon sakoluvulla on tärkeä osa Sakoluku tarkoittaa viljan itämisastetta. Mitä enemmän jyvä on ehtinyt itää eli mitä enemmän jauhoytimeen on ehtinyt erittyä tärkkelystä sokereiksi pilkkovaa alfa-amylaasientsyymiä, sitä alhaisempi sakoluku on Kosteat korjuuolosuhteet alentavat rukiin sakolukua nopeasti Leivän paistossa liian alhainen sakoluku kertoo jauhon tärkkelyksen liiallisesta pilkkoutumisesta ja aiheuttaa kostean, taikinamaisen leivän sisuksen Liian korkea sakoluku johtaa kuivahkoon leivän sisukseen Eri sakoluvun omaavat viljaerät sekoitetaan hallitusti teollisuudessa tasaisen seoksen aikaansaamiseksi kunkin käyttötarkoituksen mukaan

Rukiin elintarvikekäyttö sakolukuluokittain Näkkileipä (osuus 5 %) Hiutaleet, Puurojauhot, sämpyläjauho (osuus 5 %) Perusruisjauhot (osuus 70 – 80 %) Raskij. (osuus < 10 %) Mämmi (osuus < 1 %) 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Lähde: Ruis 2005, Kuva: Fazer Leipomot Yleisesti kaikkia sakolukuluokkia ostetaan teollisuuteen, useasti hyvin alhaisilla sakolukuluokilla hintaa korjataan alaspäin

Ruisjauholaadut RUISJAUHO Suurin osa Suomessa käytettävästä ruisjauhosta on täysjyväruisjauhoa, jolla on koko jyvän kivennäisainepitoisuus 1,60 - 1,80 % eli tuhkapitoisuus. Ravintokuitua täysjyvärukiissa on 14,5 % RASKIRUISJAUHO Raskiruisjauholla on alhainen sakoluku ja se sopii raskin valmistukseen ja erikoisleivontaan SIHTIRUISJAUHO sihtiruisjauhossa osa jyvän kuorikerroksista on seulottu pois. Sihtiruisjauhon kivennäisainepitoisuus on alle 1,40 % kuiva-aineesta LESTYRUISJAUHO Lestyruisjauho on jyvän ytimestä jauhettua jauhoa, jonka kivennäisainepitoisuus on alle 0,80 % kuiva-aineesta RUISLAUTAJAUHO Ruislautajauhoa käytetään leipomotuotannossa ruisleipien ylä- ja alajauhoina ja koristeluissa. Koostuu jyvän kuoriosasta FAZER RUISKUITU® Fazer Ruiskuitu® on tiivistettyä täysjyväruista. Sen avulla vaaleaankin leipään saadaan kaikki rukiin terveelliset ominaisuudet, kuidut ja bioaktiiviset yhdisteet Muita ruistuotteita ovat esim. rouheet, leikatut ja kokonaiset jyvät, hiutaleet ja leseet

12 hyvää syytä syödä ruisleipää 1. Tuoksuu ja maistuu hyvältä 2. Auttaa painonhallinnassa 3. Lisää kylläisyyden tunnetta 4. Auttaa jaksamaan 5. Pitää verensokerin tasaisena 6. Pitää hampaat ja ikenet kunnossa 7. Parantaa vatsan toimintaa 8. Auttaa alentamaan kolesterolia 9. Ehkäisee tyypin 2 diabetesta 10. Puhdistaa ja hoitaa suolistoa 11. Suojaa sydäntä 12. Pienentää syöpäriskiä Kuva: Leipätiedotus ry Kuva: Fazer Leipomot

Kiitos! Kuva: Fazer Leipomot