Tunne lääkkeesi Toimiiko lääkehoitosi? 19.3.2015

Toimivan lääkehoidon osa-alueet Teho Turvallisuus Tarkoituksenmukaisuus Taloudellisuus

Tunne oma lääkityksesi Tunne lääkehoidon rooli osana sairautesi kokonaishoitoa Tiedä mitä lääkkeitä käytät Selvitä jokaisesta käyttämästäsi lääkkeestä Mihin tarkoitukseen lääkettä käytetään? Kuinka pitkään lääkkeen käyttöä on tarkoitus jatkaa? Päivitä nämä tiedot lääkityslistaan Kuljeta aina mukanasi ajan tasalla olevaa tietoa käyttämistäsi lääkkeistä, mukaan lukien itsehoitolääkkeet, rohdosvalmisteet, ravintolisät ja rokotteet Käytä ja säilytä lääkkeitäsi ohjeiden mukaan

Tunnista ja seuraa lääkehoidon vaikutuksia Selvitä omasta lääkehoidostasi Miten lääkehoitosi vaikutuksia seurataan? Mikä on lääkehoitosi tavoite (esim. taudin paraneminen, oireiden häviäminen tai toimintakyvyn paraneminen) Pystytkö itse havaitsemaan vaikutuksen? Täytyykö lääkkeen tehoa seurata esimerkiksi laboratoriokokein? Kuinka nopeasti lääkkeen vaikutuksen pitäisi alkaa? Milloin otat yhteyttä lääkäriin, jos lääke ei tehoakaan? Kerro lääkkeesi vaikutuksista hoitavalle lääkärille ESIMERKKEJÄ Kolesterolia alentavien lääkkeiden vaikutuksia ei pysty itse toteamaan ilman laboratoriokokeita Joidenkin masennuslääkkeiden vaikutukset alkavat tuntumaan vasta muutaman viikon käytön jälkeen Hoitavan astmalääkkeen (kortisoni) vaikutus alkaa hitaasti ja vaatii säännöllistä käyttöä, jotta astmakohtauksia pystytään estämään. Sen sijaan kohtauslääke vaikuttaa heti, mutta ei estä uusien astmakohtausten tulemista.

Tunnista ja seuraa lääkehoidon haitta- ja yhteisvaikutuksia tai muita ongelmia (1/2) Selvitä omasta lääkehoidostasi Aiheuttaako lääkkeesi ohimeneviä haittoja käytön alussa? Minkä haittojen vuoksi on otettava välittömästi yhteyttä hoitavaan lääkäriin? Voitko itse tehdä jotakin haittavaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi? ESIMERKKEJÄ: Päänsärky ja pahoinvointi ovat yleisiä, lieviä ja hoidon jatkuessa ohimeneviä haittavaikutuksia muun muassa e-pillereiden ja masennuslääkkeiden käyttöä aloitettaessa. ACE-estäjien aiheuttama kuiva yskä ei ole ohimenevä, joten jos se on häiritsevää, on lääke vaihdettava toiseen Maitohappobakteerien käyttö voi auttaa tasoittamaan vatsan toimintaa antibioottikuurin aiheuttamassa lievässä ripulissa Joillakin lääkkeillä on vaarattomia haittavaikutuksia, jotka saattavat säikäyttää, mikäli niistä ei tiedä. Tällaisia ovat esimerkiksi virtsan tai ulosteen värjäytyminen punaiseksi. Ikäihmisten lääkehaitat ovat erityisen huonosti tunnistettuja. Näitä ovat esimerkiksi sekavuus, väsymys tai muistihäiriöt. Tällaiset oireet saatetaan helposti tulkita ”vanhuuden” oireiksi, ei lääkehaitoiksi Varmista apteekissa ennen itsehoitolääkkeen ostopäätöstä, että lääke sopii sinulle ja omaan oireeseesi. Esimerkiksi astmaa sairastavan yskän hoitoon ei yskänlääke ole välttämättä oikea vaihtoehto, vaan oman astmalääkityksen tehostaminen flunssan aikana parin viikon ajaksi. Itsehoitolääkkeenä myytävät tulehduskipulääkkeet voivat altistaa pienen osan astmaa sairastavista hengenahdistuskohtaukselle, eivätkä ne sovi esimerkiksi henkilöille, joiden verenvuotoriski on kohonnut muun lääkityksen tai sairauden vuoksi. Niitä ei myöskään kannata käyttää mahakipuja lievittämään, sillä ne saattavat päinvastoin pahentaa niitä. Kannattaa siis pyytää apua myös itsehoitolääkkeen valintaan.

Tunnista ja seuraa lääkehoidon haitta- ja yhteisvaikutuksia tai muita ongelmia (2/2) Selvitä omasta lääkehoidostasi Sopiiko uusi lääke käytettäväksi yhdessä muiden lääkkeiden kanssa? Sopiiko käyttämäsi itsehoitolääke muuhun lääkitykseesi ja sairauksiisi, ja onko se oikea valinta oireisiisi? Kerro lääkkeesi aiheuttamista haittavaikutuksista ja muista ongelmista hoitavalle lääkärille tai apteekissa.

Ole aktiivinen - kysy ammattilaiselta Voit itse vaikuttaa lääkehoitosi tavoitteiden saavuttamiseen ja siihen, miten hyvin hyödyt lääkkeestäsi ja miten voit ehkäistä estettävissä olevia haittoja! Pyydä ammattilaista tarkastamaan lääkehoitosi kokonaisuus ja tarvittaessa päivittämään lääkekorttisi tiedot asioidessasi lääkärissä tai apteekissa Käy säännöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sovituissa tarkastuksissa

Mistä löydät tietoa lääkkeistä? (1/2) Lääkepakkauksen pakkausselosteesta Pakkausselosteet löytyvät myös internetistä Fimean lääkehaku Lääkeinfo.fi Lääkeohje.fi Puhelinpalveluista, kuten Yliopiston Apteekin Lääkeneuvonta ja asiakaspalvelu p. 0300 20200, joka päivä klo 7 - 24 Teratologinen tietopalvelu (raskauden aikainen lääkkeiden käyttö) p. 09 4717 6500, arkisin klo 9 - 12 Myrkytystietokeskus (lääkemyrkytysepäilyt) p. 09 471 977, avoinna 24 t / vrk Yliopiston Apteekin lääkeneuvonta ja asiakaspalvelu: 0300 20200 joka päivä klo 7-24 (0,49 e/min + pvm/mpm) Teratologinen tietopalvelu 09 4717 6500 arkisin klo 9-12 (pvm/mpm) Myrkytystietokeskus 09 471 977 24 t / vrk (pvm/mpm)

Mistä löydät tietoa lääkkeistä? (2/2) Internet Terveyskirjasto.fi Käypä hoito -suositusten potilasversiot Apteekki.fi Kodin lääkeopas Tietoja lääkekorvauksista ja lääkehaku-tietokanta Kela.fi Potilasjärjestöjen verkkosivut ym. Muistathan, että kaikki internetistä löytyvä tieto ei ole luotettavaa Voit arvioida lääketiedon luotettavuutta KATSE-tarkistuslistan avulla (www.fimea.fi/vaestolle/laaketiedon_luotettavuus) Terveyskirjastosta löydät lääkkeiden käyttäjille suunnatun Lääketietoa verkossa -linkkikokoelman hyvistä lääketiedon lähteistä (syötä hakukenttään sana ”lääketieto”)