ENSIAPU Tanhuvaara Jan-Erik Palviainen 9 / 2014

SISÄLTÖ Ensiarvion tekeminen Tajuttoman EA Kouristelevan EA Elottoman EA Verenvuodon tyrehdyttäminen Vammapotilas EA (tukeminen ja siirto)

HÄTÄENSIAPU = välittömät henkeä pelastavat toimet - yleensä ilman apuvälineitä! Hätäilmoitus Ensiarvio (Airways, Breathing, Circulation) Hengitysteiden avaaminen Hengityksen avustaminen Hengityksen ja verenkierron elvytys (PPE) Suurten verenvuotojen tyrehdytys

Hätäilmoitus 1. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOIT. 2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT. 3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA. 4. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN. 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN. 6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI LUVAN.

Ensiarvio A  onko ilmatie varmasti avoin? B  hengittääkö potilas? Selvitä heti seuraavat asiat: A  onko ilmatie varmasti avoin? B  hengittääkö potilas? C  kiertääkö veri kunnolla? = potilaan tilan ensiarvio (A-B-C)

Tajunnan häiriöt Voivat kehittyä nopeasti tai hitaasti. Syitä voivat olla: Epilepsia Myrkytys Hapen puute Aivoverenvuoto Aivoverenkierron tukos Infektio (aivokalvontulehdus, verenmyrkytys) Liian matala tai korkea verensokeri (DM) Pään vammat K o u r i s t e l u !

Tajuttomuus = henkilö, joka ei reagoi puheelle eikä käsittelylle, mutta hengittää itse. Tajutonta potilasta uhkaa tukehtuminen. Tukehtumisen voi aiheuttaa takanieluun painuva kieli ja/tai hengitysteihin joutuva oksennus. Kieli tukki ilmatien…

Näin autat tajutonta 1 2 3 Onko heräteltävissä? - jos EI OLE: soita heti 112 Avaa hengitystiet ja tunnustele hengittääkö? - jos EI hengitä: PPE! - jos hengittää: kylkiasento ja valvonta Tarkkaile potilaan perus- elintoimintoja ammattiavun saapumiseen asti 1 2 3

Kouristelu Oireet: Tajunnan menetys ja kaatuminen Vartalon jäykistyminen Raajojen nykiminen ja koukistelu Kesto yleensä n. 1-2 min Ensiapu: Suojaa potilaan päätä Älä yritä estää liikkeitä Älä laita mitään potilaan suuhun Kun kouristelu loppuu, laita potilas kylkiasentoon Jos kouristelu kestää > 5 min tai se uusiutuu, soita hätänumeroon 112 HUOM! Jos potilas ei herää eikä hengitä normaalisti kouristelun loputtua, soita 112 ja aloita PPE!

ELOTTOMUUS ”Kuollutta ei voi elvyttää, mutta äkillisesti elottomaksi menneen saattaa voidakin!!!” Sydämenpysähdyksellä tarkoitetaan verenkierron pysähtymistä, kun sydän on äkillisesti menettänyt kykynsä pumpata verta.Tällöin happea ei enää siirry keuhkoista kudoksiin. Tavallisimmat syyt aikuisella: sepelvaltimosairaan kammiovärinä muu verenkierron pysähdyttävä rytmihäiriö vaikea vammautuminen Selviytymisen ratkaisevat sydämenpysähdyksen syy ja verenkierron palauttamiseen kuluva aika!!!

Minuutit merkitsevät kun sydän pysähtyy, vaurioituvat aivot jo < 5 minuutin aikana! aloita PPE = painelu-puhalluselvytys heti!

PPE:llä pyritään Peruselintoimintojen säilyttämiseen / palauttamiseen Ylläpitämään edes jonkinlainen verenkierto sekä aivoissa että sydänlihaksessa Antamaan lisäaikaa hoitoelvytyksen aloittamiseen Peruselvyttämisen oikea hallinta on edellytys hoitoelvytystoimien tekoon

DEFIBRILLAATTORI = värinän poistaja Defibrillaatiossa annetaan potilaalle muutaman millisekunnin kestävä tasavirtasähkösokki, joka pysäyttää sydänlihassolujen kaoottisen värinän ja näin sydän joko alkaa toimia välittömästi sinuksen tahdittamana tai pysähtyy kokonaan (asystole), josta se voidaan PPE:llä käynnistää uudelleen hapetuksen ja lääkityksen avulla.

Tarkista tajunta: onko hereillä?

Tarkista hengitys: onko normaalia?

Jos ei herää / hengitä, hälytä lisäapua.

Lapsen ja nuoren elvytyksessä aloita 5:llä puhalluksella Lapsen ja nuoren elvytyksessä aloita 5:llä puhalluksella. Aikuisilla siirry suoraan paineluelvytykseen. 5 x

Painele taajuudella 100 k/min rintalastan keskeltä (aikuiset) rintalastan alaosa (lapset), syvyys n. 1/3 osa rintakehän syvyydestä.

Ellei verenkierron merkkejä esiinny, jatka elvytystä rytmillä 30:2. 30 x 2 x

Näin tyrehdytät vuodon! Purista vuotokohtaa ja nosta raaja ylös 1                                                 Laita potilas pitkälleen lepoasentoon 2 Tee vuotokohtaan painesidos, tue raaja ja rauhoita potilasta 3

Tuki- ja liikuntaelinten vammat Luusto on tuki- ja liikuntaelimistön runko + antaa perusmuodon + tukee + suojaa + toimii mineraalivarastona + luuytimessä muodostuu verisoluja Ihmisellä n. 200 eri luuta Luut liikkuvat toisiinsa nähden nivelien välityksellä Luurankolihakset saavat aikaan liikkeen

MURTUMAT VAMMAT SYNTYVÄT PUTOAMISEN , KAATUMISEN, ISKUN TAI ISKEYTYMISEN SEURAUKSENA TERVEEN NUOREN LUU MURTUU VAIN ULKOISEN VÄKIVALLAN SEURAUKSENA IÄKKÄILLÄ OSTEOPOROOSI LISÄÄ RISKIÄ SAADA MURTUMA MYÖS SPONTAANISTI + TÄRKEÄÄ ENNALTAEHKÄISY

MURTUMATYYPIT Kuvat: SPR Ensiapuopas, 2004

MURTUMIEN KOMPLIKAATIOT LUUNMURTUMISSA AINA VERENVUOTOA + SÄÄRIMURTUMA AD. 500ML + REISIMURTUMA 1000ML-1500ML + LANTIONMURTUMA AD. 3000ML AVOMURTUMISSA MÄÄRÄT SUUREMMAT VAURIOITA VOI SYNTYÄ MYÖS + LIHAKSIIN + VERISUONET (VALTIMOVAURIO  VERENKIERTO ESTYY) +HERMOVAMMAT +NIVELSIDEVAMMAT +SELKÄYDINVAURIOT

MURTUMIEN OIREITA PAIKALLINEN KIPU TURVOTUS VAMMA-ALUEELLA NÄKYVÄ VIRHEASENTO EPÄNORMAALI LIIKKUVUUS HAAVA AVOMURTUMASSA VERENVUOTOSOKIN OIREET

MURTUMAN TUKEMINEN LASTOITUKSEN PERUSSÄÄNNÖT + ULOTUTTAVA AINA MURTUMAN MOLEMMIN PUOLIN NIVELEN YLI + EI SAA ESTÄÄ VERENKIERTOA + EI SAA HANGATA MURTUMAN TUKENA VOI KÄYTTÄÄ TILAPAISVÄLINEITÄ, MUTTA PARAS HOITO ON PITÄÄ POTILAS LIIKKUMATTOMANA, KUNNES AMMATTIAPU PAIKALLA!!

YLÄRAAJAN MURTUMIEN ENSIAPU RANNEMURTUMA Kuva: SPR Ensiapuopas, 2004

OLKAVARREN JA SOLISLUUN MURTUMAT Kuva: SPR Ensiapuopas, 2004

SELKÄRANKA

Toimenpiteet kaularankamurtumaepäilyssä Jos epäilet kaularangan murtumaa, liikuttele potilasta niin vähän ja varovasti kuin mahdollista. Avaa kuitenkin hengitystiet aina tarvittaessa. Tue kaularankaa varovasti. Älä liikuta potilasta, jollei se ole aivan välttämätöntä (potilas esimerkiksi palavassa autossa tai vedessä pohjaan sukeltamisen jälkeen). Odota, kunnes paikalla on tarpeeksi auttajia. Tilanteen salliessa odota ensihoitoyksikön paikalle saapumista. Tukemiseen käytetään joko valmiita niskalastoja tai tilapäisvälineitä. Rauhoita potilasta ja kiellä häntä taivuttamasta päätään. Eteenpäin taivuttaminen on vaarallisinta, koska silloin selkäydin joutuu helposti puristuksiin. - Potilas kuljetetaan selällään paarille tai kuljetusalustalle tuettuna.

Nyrjähdykset ja ruhjeet Nyrjähdyksen ja ruhjeen ensiapu Kun kudokseen osuu isku tai nivel nyrjähtää, vamma aiheuttaa verenvuotoa ihonalaiseen kudokseen. Kivun lisäksi vamma-alueelle kerääntyy nestettä ja se turpoaa. Nyrjähdyksen ja ruhjeen ensiapu Kohota raaja verenvuodon vähentämiseksi. Purista vammakohtaa turvotuksen estämiseksi. Jäähdytä kylmällä 20-30 minuuttia. Sido vammakohdan ympärille tukeva side. Hakeudu hoitoon jos kipu ja turvotus eivät hellitä. Kotihoidossa jäähdytystä jatketaan ensimmäisen vuorokauden ajan parin tunnin välein."

lähde: SPR ensiapuopas

PÄÄN VAMMAT PÄÄHÄN KOHDISTUNEET VAMMAT VOIVAT AIHEUTTAA + AIVOTÄRÄHDYKSEN/AIVORUHJEEN + KALLONSISÄISEN VERENVUODON PÄÄN VAMMOIHIN SUHTAUDUTTAVA AINA VAKAVASTI VAIKKA AINA EIVÄT OLE VAKAVIA AIVOTÄRHDYKSEN MERKKEJÄ + TAJUTTOMUUS + MUISTINMENETYS + PAHOINVOINTI + PÄÄNSÄRKY

YLI 5-VUOTIAAN TUNNUSMERKKEJÄ PÄÄN VAMMAT AINA JOS ”ARVELUTTAA” ensihoitajan / lääkärin tarkastus! YLI 5-VUOTIAAN TUNNUSMERKKEJÄ EI AIVOTÄRÄHDYSTÄ JOS + PELÄSTYMISEN JÄLKEEN JATKAA LEIKKEJÄ/ TOIMINTAA NORMAALIIN TAPAAN, ”ON OMA ITSENSÄ” + EI PAHOINVOINTIA / PÄÄNSÄRKYÄ LIEVÄ AIVOTÄRÄHDYS + MUUTAMAN SEKUNNIN TAJUTTOMUUS + LYHYTAIKAINEN MUISTINMENETYS + SEKAVUUS + PÄÄNSÄRKY / PAHOINVOINTI,OKSENTELU VAKAVA AIVOTÄRÄHDYS + PITKÄ, MINUUTTIEN TAJUTTOMUUS + KAIKKI EM., MUTTA PITEMMÄN AJAN

PÄÄNVAMMAT KOTIHOITO, JOS EI SELKEÄÄ AIVOTÄRÄHDYKSEN OIREISTOA + TARKKAILU 24 TUNTIA + TARKKAILLAAN; TOTTELEEKO? TOIMIIKO NORMAALISTI? ONKO KIINNOSTUNUT YMPÄRISTÖSTÄÄN? + HERÄTTELY MYÖS YÖLLÄ 2 TUNNIN VÄLEIN 112 HETI VAMMAN SATTUESSA + EI ALA ITKEMÄÄN HETI PÄÄNSÄ LYÖTYÄÄN (lapsi) + MINUUTTIEN TAJUTTOMUUS + SEKAVUUS YLI 5 MIN. VAMMASTA + PAHOINVOINTI / OKSENTELU + NÄKÖHÄIRIÖT ( KAKSOISKUVAT) + PÄÄNSÄRKY

Vammautuminen Vammapotilaan EA yleisesti: pelasta potilas vaaratilanteesta hätäensiapu + 112 tarkempi tutkiminen, pienet vammat hoidetaan yksitellen potilas lämpimänä tarkkaile vitaalitoimintoja (hengitys, verenkierto, tajunta) koko ajan toimi rauhallisesti ja rauhoita potilasta