Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan Jälkkärin ja Vertin PEREHDYTYSKANSIO Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Aamu- ja iltapäivätoiminnalla.

Esitys aiheesta: "Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan Jälkkärin ja Vertin PEREHDYTYSKANSIO Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Aamu- ja iltapäivätoiminnalla."— Esityksen transkriptio:

1 Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan Jälkkärin ja Vertin PEREHDYTYSKANSIO Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa.

2 Sisällysluettelo 1. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Jyväskylän perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma alkaen 3. Toimintapaikka Toimintapaikan tiedot 4. Toimintaryhmä 4.1 Ryhmän säännöt 4.2 Päiväjärjestys 4.3 Viikkosuunnitelma 4.4 Lukukausisuunnitelma 4.5 Lapsilista ja tiedot lapsista 4.6 Välipalalista 5. Työntekijälle Ohjaajan vuosikello 5.1 Ohjaajan tehtävät 5.2 Vastuuohjaajan tehtävät 5.3 Peda.net 6. Yhteistyökumppanit 6.1 Yhteistyökumppanit ja muut toimintaryhmät yhteystietoineen 7. Turvallisuus 7.1 Toimintapaikan turvallisuussuunnitelma 7.2 Ensiaputarvikkeet 7.3 Ensiapuohjeet 7.4 Tapaturmailmoitus 7.5 Vakuutusasiakirjat 7.6 Toimintaohje karkaamistilanteissa 7.7 Toimintaohje haastavan käytöksen kohtaamiseen, Jyväskylän kaupunki 7.8 Toimintaohje uhkatilanteessa ja uhkatilanneselvitys Osallistava kasvatus 8.1 Suunnitelma osallistamisesta 9. Laatu ja kehittäminen 9.1 Toiminnan seuranta ja arviointi Jyväskylänseudun aamu- ja iltapäivätoiminnassa 10. Liitteet ja lomakepohjat Hakulomake Vahvistuslomake Irtisanomisilmoitus/maksuperustemuutos Asiakaskortti ja asiakaskortin liite Koululaisten kotiinlähtöilmoitus Ilmoitus lapsen osallistumisesta muuhun toimintaan (esim. terapia) ja muutosilmoitus Lääkkeenantoluvat ja lääkehoitosuunnitelma Retkilupa ja retkisuunnitelma Todistus lapsen äkillisestä sairastumisesta Uhkatilanneselvitys

3 3.1 Toimintapaikan tiedot
3. TOIMINTAPAIKKA 3.1 Toimintapaikan tiedot

4 3.1 TOIMINTAPAIKAN TIEDOT
Toimintapaikan nimi: osoite: Puhelinnumero: Palveluntuottaja: Ohjaajat: Koulun yhteystiedot: Rehtori Koulusihteeri Opettajat Terveydenhoitaja Koulupsykologi Koulukuraattori Välipalan toimittaja: Huoltomies: Jälkkäri koordinaattori / Vertti-suunnittelija:  Jälkkärin koordinaattori Tella Vuolle-Oranen , , Vertin koordinaattori Eija Rajalainen , , Muut tärkeät yhteystiedot: HÄTÄNUMERO

5 4. TOIMINTARYHMÄ 4.1 Ryhmän säännöt 4.2 Päiväjärjestys 4.3 Viikkosuunnitelma 4.4 Lukukausisuunnitelma 4.5 Lapsilista ja tiedot lapsista 4.6 Välipalalista

6 4.1 RYHMÄN SÄÄNNÖT

7 4.2 PÄIVÄJÄRJESTYS

8 5. TYÖNTEKIJÄLLE Ohjaajan vuosikello 5.1 Ohjaajan tehtävät 5.2 Vastuuohjaajan tehtävät 5.3 Peda.net

9 Lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun!
OHJAAJAN VUOSIKELLO, Jälkkäri Elokuu uusien ohjaajien perehdytyskoulutus mahdolliset tutustumisillat tai vanhempainiltoihin osallistuminen ryhmät käynnistyvät, panostetaan ryhmäyttämiseen yhteistyö koulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistyy VASTUUOHJAAJA: tekee lapsilistat ja lähettää tarvittavat tiedot hallintoon toiminnasta tiedottaminen koteihin toimintasuunnitelmat Syyskuu kerhot käynnistyvät Lokakuu mahdolliset yhteishankinnat Marraskuu lasten ja huoltajien toiveiden kartoitus kevään toimintasuunnitelmaan Joulukuu kevään toimintasuunnitelma Tammikuu tyytyväisyyskyselyt Helmikuu toimintaan hakeminen Maaliskuu Huhtikuu haku päättyy ilmoittautuminen kesätoimintaan Toukokuu Jälkkäreiden ja Verttien yhteinen tapahtuma lautakunnan vahvistama toimintasuunnitelma välitetään ohjaajille hyväksymiskirjeet koteihin Kesäkuu Kesä-Jälkkärit ja -Vertit Heinäkuu muu kesätoiminta VASTUUOHJAAJATIIMIT, VASTUUOHJAAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄT OPPILASHUOLTORYHMIIN OSALLISTUMINEN OPPILASPALAVEREIHIN OSALLISTUMINEN KOULUTUKSET LASKUTUS Lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun!

10 Lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun!
OHJAAJAN VUOSIKELLO, Vertti Elokuu uusien ohjaajien perehdytyskoulutus mahdolliset tutustumisillat tai vanhempainiltoihin osallistuminen ryhmät käynnistyvät, panostetaan ryhmäyttämiseen yhteistyö koulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistyy VASTUUOHJAAJA: lapsilistat toiminnasta tiedottaminen koteihin toimintasuunnitelmat Syyskuu ilmoittautuminen syysloman Vertti-toimintaan syyslomalla Vertti-toimina keskitetysti Lokakuu mahdolliset yhteishankinnat Marraskuu Ilmoittautuminen joululoman Vertti-toimintaan lasten ja huoltajien toiveiden kartoitus kevään toimintasuunnitelmaan Joulukuu joululomalla Vertti-toiminta keskitetysti kevään toimintasuunnitelma Tammikuu tyytyväisyyskyselyt Ilmoittautuminen hiihtoloman Vertti-toimintaan Helmikuu hiihtolomalla Vertti-toiminta keskitetysti Maaliskuu Huhtikuu ilmoittautuminen kesätoimintaan Toukokuu Jälkkäreiden ja Verttien yhteinen tapahtuma lautakunnan vahvistama toimintasuunnitelma välitetään ohjaajille Kesäkuu Kesä-Jälkkärit ja -Vertit Heinäkuu heinäkuun Vertti-toiminta keskitetysti VASTUUOHJAAJATIIMIT, VASTUUOHJAAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄT OPPILAShHUOLTORYHMIIN OSALLISTUMINEN OPPILASPALAVEREIHIN OSALLISTUMINEN KOULUTUKSET LASKUTUS Lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun!

11 5.1 OHJAAJAN TEHTÄVÄT Ryhmän työntekijät kirjaavat kaikkien työtehtävät ylös

12 5.2 VASTUUOHJAAJAN TEHTÄVÄT Ryhmän työntekijät kirjaavat yhdessä vastuuohjaajan tehtävät

13 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1 Yhteistyökumppanit ja muut toimintaryhmät
yhteystietoineen

14 6.1 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA MUUT TOIMINTARYHMÄT YHTEYSTIETOINEEN

15

16 7. TURVALLISUUS 7.1 Toimintapaikan turvallisuussuunnitelma 7.2 Ensiaputarvikkeet 7.3 Ensiapuohjeet 7.4 Tapaturmailmoitus 7.5 Vakuutusasiakirjat 7.6 Toimintaohje karkaamistilanteissa 7.7 Toimintaohje uhkatilanteessa ja uhkatilanneselvitys 7.8 Toimintaohje haastavan käyttäytymisen kohtaamiseen Jyväskylän kaupunki vastaa koulujen tiloissa järjestettävän toiminnan tilojen turvallisuudesta. Ohjaajat perehdytetään tilakohtaisiin pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiin. Samalla päivitetään turvallisuuteen liittyvät ohjeet perehdyttämiskansioon.

17 7.2 ENSIAPUTARVIKKEET HÄTÄILMOITUKSEN TEKO
Ensiapuvälineet sijaitsevat Retkille otetaan mukaan seuraavat ensiaputarvikkeet Lähin terveyskeskus ja puhelinnumero Tapaturman sattuessa kuljetukset hoidetaan taksilla numerosta tai ambulanssilla soittamalla hätänumeroon 112 Kaikki lapset ovat vakuutettuja HÄTÄILMOITUKSEN TEKO ▪ Soita hätänumeroon 112 jos tarvitaan ambulanssia, palokuntaa tai poliisia ▪ Puhu selkeästi ▪ Kerro mitä on tapahtunut ▪ Vastaa kysymyksiin ▪ Noudata saamiasi ohjeita ▪ Älä lopeta puhelua ennen lupaa HÄTÄNUMERO 112 POLIISI 10022 MYRKYTYSTIETOKESKUS 09 471 977

18 7.3 ENSIAPUOHJEET Haavat Verenvuoto
Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja. Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto. Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. Peitä haava suojasidoksella. Hakeudu tarvittaessa hoitoon. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita. Verenvuoto Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin. Näin tyrehdytät verenvuodon: Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa. Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia. Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta. Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

19 Nenäverenvuoto Nenäverenvuoto on yleensä vaaraton. Joskus vuoto voi kuitenkin olla niin runsasta, että se vaatii lääkärin hoitoa. Nenäverenvuodon ensiapu: Anna autettavan istua etukumarassa asennossa. Käske autettavan niistää vuotava sierain tyhjäksi. Paina vuotavaa sierainta nenäluuta vasten n. 10–15 min. Kylmä supistaa verisuonia, joten sitä voidaan pitää esim. pyyhkeen sisällä otsalla tai niskassa. Jos verenvuoto ei lakkaa, toimita autettava lääkäriin.  Nyrjähdys Kun nivel nyrjähtää, vamma aiheuttaa verenvuotoa ihonalaiseen kudokseen. Kivun lisäksi vamma-alueelle kerääntyy nestettä ja se turpoaa. Nyrjähdysten ensiapu: 1. Kohota raaja. 2. Purista tai paina vammakohtaa. 3. Jäähdytä kylmällä noin 20 minuuttia. 4. Sido vammakohdan ympärille tukeva side. 5. Jatka kylmähoitoa ensimmäisen vuorokauden ajan parin tunnin välein. Kolmen K:n ensiapu: Kolmen K:n ensiapu auttaa nyrjähdyksen lisäksi myös revähdyksiin ja mustelmien ehkäisyyn. Nopeasti ja oikein annettu ensiapu voi säästää lääkärissä käynniltä. 1K = kompressio eli puristus Purista käsilläsi kipukohtaa. Puristus estää verenvuotoa ja vähentää turvotusta. 2K = kohoasento Pidä raajaa koholla. Kohoasento vähentää välittömästi sisäistä verenvuotoa, kun verenpaine verisuonistossa pienenee. 3K = kylmä Laita kipukohtaan jotakin kylmää. Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää siten sisäistä verenvuotoa. Jääpussi, lumi tai mikä tahansa vamma-aluetta vasten painettava kylmä auttaa. Kääri ideaaliside tai muu joustava side nivelen tueksi.

20 Murtumat Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento. Murtuman ensiapu: Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.    Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle. Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä. Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.    Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena. Myrkytys Myrkytysoireiden vakavuus ja niiden ilmaantumisen nopeus riippuvat aineesta ja määrästä sekä siitä, millä tavoin myrkky on joutunut elimistöön. Toimi näin myrkytystilanteessa: Hätätilanteessa soita numeroon 112. Jos epäilet myrkytyksen mahdollisuutta, soita myrkytystietokeskukseen, puhelin (24h/vrk) Toimi myrkytystietokeskuksen ohjeiden mukaan. Kuvaile myrkytystietokeskukseen o    mitä on tapahtunut, mistä aineesta on kysymys o    miten myrkky on joutunut kehoon (nielty, hengitetty, imeytynyt, pistetty) o    minkä määrän autettava on niellyt o    kuinka pitkä aika tapahtuneesta on kulunut. Älä okseta. Tarkkaile autettavan tilaa, ilmentyykö esim. pahoinvointia, vatsakipua, ripulia. Jos autettava menee tajuttomaksi, turvaa avoin hengitystie kääntämällä hänet kylkiasentoon. Jos autettava menee elottomaksi, aloita elvytys.

21 Diabeetikon heikotus Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen. Tunnista oireet: Hikoilu, kalpeus, vapina. Ärtymys, levottomuus. Huimaus, sydämen tykytys. Näläntunne. Päänsärky, pahoinvointi. Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat. Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus). Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi. Diabeettisen sokin ensiapu Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun. Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112. Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

22 7.6 TOIMINTAOHJE KARKAAMISTILANTEESSA Työntekijät käyvät yhdessä läpi, kuinka karkaamistilanteissa toimitaan ja kirjaavat ne

23 7.8 TOIMINTAOHJE UHKATILANTEISSA JA UHKATILANNESELVITYS Työntekijät käyvät ohjeet läpi ja kirjaavat ne Mikäli työskennellessäsi kohdallesi osuu poikkeava tilanne, kannattaa siitä ehdottomasti tehdä ilmoitus. Ilmoituksen suullisesta tai sanallisesta häirinnästä, väkivaltatilanteesta tai työturvallisuuteen liittyvästä läheltä piti – tilanteesta voit tehdä sähköisellä lomakkeella Ilmoituksen pääset täyttämään Jyväskylän kaupungin intran sivuilla osoitteessa:

24 8.1 Suunnitelma osallistamisesta
8. OSALLISTAVA KASVATUS 8.1 Suunnitelma osallistamisesta On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen

25 8.1 SUUNNITELMA OSALLISTAMISESTA
Kuinka ryhmässämme osallistetaan lapset toiminnan suunnitteluun? Kuinka ryhmässämme osallistetaan huoltajat toiminnan suunnitteluun?

26 9. LAATU JA KEHITTÄMINEN 9.1 Toiminnan seuranta ja arviointi Jyväskylän seudun aamu- ja iltapäivätoiminnassa Aamu- ja iltapäivätoiminnan laki velvoittaa kunnan olemaan yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa, arvioimaan aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset.

27 9.1 TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI JYVÄSSEUDUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA
Opetushallitus on päättänyt Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, joiden mukaan toimintaa on järjestettävä. Perusteissa määrätään toimintaa ohjaavista yleisperiaatteista, joita kunta täsmentää toimintasuunnitelmassaan ottaen huomioon paikalliset tarpeet, toimintaympäristön ja kunnan omat strategiset linjaukset. Yksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisistä tavoitteista on toiminnan laadun kehittäminen. Kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa toimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Jyväskylän seudun Jälkkäreissä ja Verteissä tavoitteiden toteutuminen varmistetaan seurantakyselyjen avulla ja niiden tulosten huomioimisella toiminnan järjestämisessä. Kyselyjen kohderyhmät vaihtelevat Opetushallituksen asettaman seurannan mukaan: *Lapsilta kysytään oman ryhmä toiminnasta, viihtymisestä, ohjaajista, kavereista, tiloista, välipaloista ja välineistä. * Vanhemmilta kysytään mm. tyytyväisyyttä tarjonnan määrään, sisältöön, ohjaajiin, yhteistyöhön sekä käsitystä lapsensa viihtymisestä toiminnassa. * Yhteistyötahoilta kysytään mm. perusteiden tavoitteiden toteutumisesta, yhteistyön toteutumisesta ja toiminnan laadukkuudesta Seuranta-kyselyssä selvitetään, ovatko aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevat tahot tyytyväisiä toimintaan sekä toteutuvatko toiminnalle asetetut tavoitteet heidän mielestään. Palveluntuottajien ja kunnan on oltava valmiita tarvittaessa muuttamaan toimintaansa saadun palautteen mukaan. Seurannan tulokset julkistetaan esittelemällä ne Sivistyslautakunnalle ja vuosittain pidettävissä ohjaajien toiminnansuunnittelupäivissä.

28 10. LIITTEET JA LOMAKEPOHJAT
10.1 Hakulomake Jälkkäriin / ilmoittautuminen Vertti-toimintaan 10.2 Vahvistuslomake 10.3 Irtisanomisilmoitus/maksuperustemuutos 10.4 Asiakaskortti ja asiakaskortin liite 10.5 Koululaisten kotiinlähtöilmoitus 10.6 Ilmoitus lapsen osallistumisesta muuhun toimintaan (esim.terapia) ja muutosilmoitus 10.7 Lääkkeenantoluvat ja lääkehoitosuunnitelma 10.8 Retkilupa ja retkisuunnitelma 10.9 Todistus lapsen äkillisestä sairastumisesta Uhkatilanneselvitys Tapaturmailmoitus