Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen käytännössä
Advertisements

Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
Kaikki lapsen parhaaksi. Lahden ensi- ja turvakoti ry / Turvallisten perheiden Päijät-Häme –projekti OIKEUS TURVALLISEEN PERHE-ELÄMÄÄN! •”Turvallinen.
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
PePPi- hanke Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa
PORKKANAPIRTTI PERHEKOTI
Eväitä hyvän perhehoidon rakentamiseen – vahvaksi työssä ja kumppanuudessa Perhehoitajien ja kuntaedustajien 2. työtapaaminen Arvokas elämä –hanke /Paula.
Omahoitaja-toimintatapa päiväkodissa
Väkivaltatyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit
Isättömyys Poikien Talon sukupuolisensitiivisen poikatyön näkökulmasta
Perhevalmennus Lehtikankaan neuvolassa
PERHEHOIDON HYVÄT KÄYTÄNNÖT Perhehoitoliitto ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsi- ja perhetoiminta
Lapsi ja internet Seppo Mentula
Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
Käytännön kieleen ja työelämään tutustuminen Sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus nuorille maahanmuuttajille.
Lapselle hyvä päivä tänään
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Sirkka Peltola, Susanna Elsilä JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO TYÖELÄMÄPALVELUT OHJAUSTA, KASVATUSTA JA SUOJELUA KEHITTÄMÄÄN II -HANKE
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Lapsen kaltoinkohtelu sijaishuollossa – tunnistaminen ja puuttuminen
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän kalvosarja: Lapsen erokriisi
Väkivaltatyötä biologisten vanhempien kanssa Eeva Immonen Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa Hanke 2009 – 2014.
Huolen puheeksiottaminen
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
VOIKUKKIA vertaistuki-
Jouni Vironen Perheterapeutti
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osa- alueita,
Eväitä hyvän perhehoidon rakentamiseen – vahvaksi työssä ja kumppanuudessa Perhehoitajien ja kuntaedustajien 2. työtapaaminen Arvokas elämä –hanke /Paula.
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta - Mille tiedolle tuki ja työskentely rakentuu? Tuula Kivistö-Pyhtilä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun.
Kilpailijan starttikurssi
Lasten väkivaltakokemukset perheessä Mikko Oranen XI Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oranen.
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto - jotta sijoitukset eivät katkeaisi ! Jyväskylä
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
PERHEVÄKIVALTA tte. Mitä perheväkivalta on?  Fyysinen: kurittaminen, potkiminen, lyöminen  Henkinen: sanallista alistamista, nolaamista ja vapauksien.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankekokonaisuus  Neljä osakokonaisuutta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Apua koulunkäyntiin Keski-Suomessa
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
ePortfolio ohjauksen apuvälineenä
KRIISIT ja niiden kohtaaminen
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
PSYKOTERAPIA = HOIDOLLISTA VUOROVAIKUTUSTA, JOLLA VAIKUTETAAN PSYKOLOGISIN KEINOIN OIREHTIVAAN YKSILÖÖN TAI RYHMÄÄN - Keinoina mm. keskustelu, tehtävät,
Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE – HANKE
SATAKUNNAN VERKOSTOTYÖN TOIMINTAMALLI
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MUKAAN RYHMÄÄN – VERTAISUUDESSA ON VOIMAA!
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
LAPE-PÄHKINÄT vol Keino osallistua Pirkanmaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kehittämistyöhön - Tekstidia Dian voi valita.
Perhekeskusmallin palasia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Esityksen transkriptio:

Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ Ulla-Maija Aro Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa Hanke 2009 – 2014. Viola - väkivallasta vapaaksi ry & Pelastakaa Lapset ry

Sijaisperheiden valmennus (PRIDE) Parents’ Resource voimavara for Information tieto Develpoment kehitys Education koulutus

Sijaisvanhemman 5 valmiutta (PRIDE) Suojella ja hoivata lasta Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiin ja muihin läheisiin. Sitoutua lapseen tarvittaessa koko elämän ajaksi Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa (Arvioidaan yhdessä valmennuksen aikana)

Lapsen sijoitusvaihe On erityisen tärkeä! Tutustuminen lapseen Tietojen (ymmärryksen) kokoaminen lapsen elämästä ennen sijoitusta (sijaishuoltopaikka, syntymävanhemmat, kunnan sosiaalityöntekijät, asiakirjat) Sopiva sijaisperhe lapselle Yhteistyön rakentaminen (syntymävanhemmat, sos.tt., sijaisvanhemmat)

Kaikkia osapuolia tarvitaan Lapselle tukea ja apua vaikeisiin kokemuksiinsa. Sijaisvanhemmat ensiarvoisen tärkeitä auttajia lapsen kannalta, heille tukea arkiauttamiseen – lapsi tuo tullessaan kokemuksensa, väkivaltaisen käyttäytymisen mallin; kuinka päästä siitä irti ja auttaa myös lapsi siitä irti? Entä jos tieto lapsen väkivaltakokemuksista/lapsen käytös aktivoi omat muistot ja kokemukset? Lapsi tarvitsee oman vanhempansa luvan muistaa ja puhua väkivalta- ja kaltoinkohtelukokemuksistaan, joten biologista vanhempaa tarvitaan mukaan. Ja sosiaalityöntekijällä on sekä tietoa lapsen tilanteesta että vastuu tarvittavan tuen järjestämisestä.

Lapsen kanssa Mukana sijaisvanhempi, lapsen ei tarvitse yksin kertoa, muistella, kestää vaikeita muistoja Syntymävanhemmalta lupa puhumiseen, lapselle tieto siitä, mitä tukea vanhempi itse saa Lapsilähtöiset menetelmät; piirtäminen, kortit, nuket… Ammatillinen apu (theraplay, DDP…) Lasten ja nuorten ryhmät, rinnalla sijaisvanhempien ryhmät

Sijaisvanhemman kanssa Kuulemista ja keskustelua arjesta ja vanhempana toimimisen tavoista Tietoa lapsen historiasta kerrataan sijoituksen aikana Arkiauttamisen keinoihin auttaminen (mm. päivärytmi, iltarutiinit, rauhoittava kosketus, lapsen kertomiset/käytös - tartu vihjeisiin – mahdollisuus sanallistamiseen, vakauttava puhe, turvalliset käytännöt: puhelut, tapaamiset) Ammatillinen apu (theraplay, DDP..) Keskustelua myös parisuhteesta ja jaksamisesta Vertaistuen mahdollisuudet

Asenne lasta kohtaan Leikkisyys (ilo lapsesta ja lapsen kanssa) Hyväksyntä (Ilman ehtoja, vanhempi havaitsee käyttäytymisen taustalla olevan lapsen ja yksilön) Uteliaisuus (avoin suhtautuminen lapsen sisäiseen maailmaan, arvostelematon ja tuomitsematon) Empatia (kokemuksen jakaminen, saman kokeminen, affektiivinen läsnäolo