20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto - jotta sijoitukset eivät katkeaisi ! Jyväskylä 3.6.2009.

Esitys aiheesta: "20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto - jotta sijoitukset eivät katkeaisi ! Jyväskylä 3.6.2009."— Esityksen transkriptio:

1 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto - jotta sijoitukset eivät katkeaisi ! Jyväskylä 3.6.2009

2  sijoitusten katkeamisia tapahtuu yhä enemmän  katkeamisen syynä ovat lapsen vaikeat oireet ja/tai mahdottomat syntymävanhemmat  purkautumiset tapahtuvat murrosiässä  mitä vanhempi ja traumaattisempi lapsi on, sitä suurempi on katkeamisriski 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

3  sijoitusten katkeamisia tapahtuu, mutta kukaan ei tiedä tapahtuuko niitä enemmän vai vähemmän  katkeamisten syyt liittyvät pikemminkin sijaisvanhempiin kuin sijoitettuun lapseen tai syntymävanhempiin  Katkeamisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä; suhteessa suurin ikäryhmä on alakouluikäiset  Lapsen traumat eivät ole suoraan yhteydessä sijoitusten katkeamisiin 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

4  kaiken ikäisiä tyttöjä ja poikia  ensimmäinen sijoitus kodin ulkopuolelle pienenä, hiukan vanhempana perhehoitoon  taustalla päihteitä, mt-ongelmia, väkivaltaa, hoidon laiminlyöntiä, menetyksiä, hylkäämisen kokemuksia, alkoholialtistumista, seri  useiden traumojen esiintyminen tyypillistä  77 % enemmän kuin 3 sijoitusta, ka 5,6  n. 35 % oli useampi kuin yksi sijaisperhesijoitus  sisarusten osuus iso alle kouluikäisillä 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

5  kotoa11/61 18 %  laitoksesta36/6159 %  sukulaiselta1 / 611,6 %  kriisiperheestä13/6121 % 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

6  keskimäärin 49-vuotiaita  20 % sukulaissijaisperheitä (9/46)  11 % sijaisperheistä lapsettomia (5/46)  kodin ulkopuolella töissä n. 50 % vanhemmista  33 % Pride-valmennus (15/46)  57 % aiempaa kokemusta lastensuojelulapsista (26/46), yli puolessa perheissä oli muita sijoitettuja  yli puolet asui kaupungissa, suurin osa pääkaupunkiseudulla 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

7  sosiaalityöntekijän yhteys 46/46 (100 %)  työnohjaus 11/46 (24 %)  terapia / vanhempain ohjanta 8/46 (17 %)  koulutus 7/46 (15 %)  kriisityö 6/46 (13 %)  vertaisryhmä 5/46 (11 %)  tukea tarjottu, sijaisperhe ei ota 4/46 (9 %)  lomatoiminta 1/46 (2 %)  sijaisperheen sukulaisten tuki 1/46 (2 %) 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

8 1. Sijaisvanhempaan liittyvät syyt 2. Sijoitettuun lapseen liittyvät syyt 3. Syntymävanhempiin liittyvät syyt 4. Yhteistyöongelmiin liittyvät syyt 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

9  Sijaisvanhempaan liittyvät syyt  sijaisvanhemman väsymys 35 / 61  sijaisvanhemman muuttunut tilanne 24 / 61  sijaisvanhempi kohtelee lasta huonosti 5 / 61  Lapseen liittyvät syyt  vaikeasti oireileva 17 / 61  itsenäistymishalu 5 / 61 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

10  Syntymävanhempiin liittyvät syyt  paremmaksi muuttunut tilanne 13 / 61  puuttuminen sijoituksen kulkuun 5 / 61  Yhteistyöongelmat  syntymä- ja sijaisvanhempien välillä 7 / 61  lapsen ja sijaisvanhemman välillä 4 / 61  Sijaisvanhempien ja sosiaalityön välillä  Erilaiset syyt erilaisilla sijaisvanhemmilla 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

11  Sijaisvanhempi 44 / 61  Syntymävanhempi tai sukulainen 15 / 61  Lapsi tai nuori 15 / 61  Sosiaalityöntekijä 16 / 61 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

12  Kotiin 21 / 61  Uuteen sijaisperheeseen 13 / 61  Sukulaissijaisperheeseen 5 / 61  Ammatilliseen perhekotiin 5 / 61  Laitokseen 14 / 61  Itsenäiseen asumiseen 3 / 61 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

13  sijoitukset kestivät keskimäärin 4 vuotta  vaihteluväli 4 kk – 16 vuotta  sijoitusten katkeamisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä kaikenlaisille lapsille  yli puolet sijoituksista katkeaa ensimmäisen kolmen vuoden aikana (34/61)  1. vuosi = 9  2. vuosi = 15  3. vuosi 10 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

14  Lapset eivät eronneet traumojen, sukupuolen, terveydentilan tai hoitotahojen suhteen  Sisarusten määrä suhteessa suuri  Sijaisvanhemmat eivät eronneet valmennuksen tai kokemuksen suhteen  Lapsettomia ja sukulaisperheitä suhteessa enemmän  Sosiaalityö ja tukitoimet: vain vähän  Katkeamisen syyt  1. vuosi sijaisvanhempien väsymys ja muuttunut tilanne  2. vuosi lisäksi yhteistyöongelmat syntymävanhempien tai sukulaisten kanssa 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

15  Vaikuttaa kaikkiin asianomaisiin  sijoitettu lapsi / nuori  sijaisvanhempi  sosiaalityöntekijä  syntymävanhemmat  Vaikutus riippuu mm.  sijoituksen katkeamisen syistä  sijoituksen kestosta  lapsen iästä kun sijoitus katkeaa  henkilökohtaisista ominaisuuksista 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

16 Varhaislapsuus 0-6 –vuotta (12/61)  syyt: sijaisvanhempien väsymys ja tilanne, yhteistyöongelmat syntymävanhempien kanssa  sisarusparien korostuminen 8/12  vaikutus: perusturvallisuuden ja luottamuksen horjuminen, häpeä  mihin: sijaisperhe 8/12 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

17  Keskilapsuus 6-12 –vuotta (25/61)  koulunalku / erilaisuuden kokemus ja vertailu  syyt: sijaisvanhempien väsymys ja tilanne, mutta myös syntymävanhempien parantunut tilanne ja lapsen vaikea oireilu  vaikutus: sijaisperheen, mutta myös kavereiden menetys, 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

18  Nuoruus 13-18 –vuotta (24/61)  nuoren tehtävä on koetella ja sijaisvanhemman tehtävä on kestää  syyt: sijaisvanhemman väsyminen, nuoren vaikeat oireet  vaikutus; nuori jää liian varhain itsensä varaan 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

19  VIRALLISTA – EPÄVIRALLISTA TUKEA  TUKEA SUHTEESSA LAPSEN JA PERHEEN TARPEISIIN - ERILAISET PERHEET KAIPAAVAT ERI VAIHEISSA ERILAISTA TUKEA  OIKEANLAISTA TUKEA, OIKEAAN AIKAAN  VAIHTEE PERHEEN TILANTEEN MUKAAN  EI SAISI VAIHDELLA TYÖNTEKIJÄ / KUNTA KOHTAISESTI  TUEN ERILAISET MUODOT - taloudellista ja aineellista (palkkiot ja korvaukset) - toiminnallista (kotiapu, kuljetuspalvelut) - tiedollista (koulutus, asiantuntijapalvelut) - emotionaalista (työnohjaus, vertaistuki, mentori) 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

20 1. PERHEHOIDON PERUSTAN LUOMINEN  Arvot, asenteet ja tiedostaminen  Perhehoitopalvelujen organisointi  Perhehoidon toimintaohje  Tiedottaminen, rekrytointi ja valmennus 2. LAPSEN TARPEIDEN ARVIOINTI  Kuka tekee, missä ja millaisin välinein?  Arvioinnin yhtenäistäminen  Kiintymyssuhde ja sen huomioiminen sijoituspaikkaa päätettäessä 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

21 3. SIJAISPERHEEN KYKYJEN JA TARPEEN ARVIOIMINEN  Kuka tekee, missä ja miten  Rajat ja rajattomuus  Hallinta ja hallitsemattomuus 4. LAPSEN JA SIJAISPERHEEN YHTEEN SOVITTAMINEN  Kuka tekee, missä ja miten?  Tutustuminen  Mielipiteiden kuuleminen  Perääntymismahdollisuus  Syntymäperheen kanssa työskentely 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

22 5. ASIAKASSUUNNITELMA JA TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6. SIJOITUKSEN ALKUVAIHEEN TUKI  Ensimmäisen vuoden tiivistetty tuki  Sijaisvanhemmat  Sijoitettu lapsi  Tapaamiset ja teemat 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

23 6. TUKI SIJOITUKSEN AIKANA  Sijoitetun lapsen tukeminen  Tuen tarpeen tunnistaminen / palveluihin ohjaaminen  Sijaisvanhempien tukeminen ja tukimuodot  Tuen tarpeen tunnistaminen / avun antaminen  Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden välisen yhteistyön kehittäminen  Syntymävanhempien kanssa työskentely  Sosiaalityöntekijän saama tuki 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

24 7. SIJOITUKSEN PÄÄTTYMINEN  Sijoitetun tarpeiden arviointi, asiakassuunnitelma  Hallittu purku ja toimeksiantosopimuksen irtisanominen  Valmistelu  Tarvittaessa kriisityö 8. JÄLKITYÖSKENTELY  Vertaisryhmät  Reflektointi  Sijoitetun lapsen ja nuoren jälkihuollosta huolehtiminen 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto

25 20.9.2016Tarja Janhunen, Perhehoitoliitto Arvot ja asenteet Perhehoito- palvelujen organisointi Ts & Ta Perhehoidon toimintaohje Tiedottaminen Rekrytointi Valmennus LAIT JA ASETUKSET Sijoitettavan tarpeiden arviointi – Ph:n valmiudet Muut palvelut Päätökset Asiakassuunnitel ma Toimeksiantosop imus Tutustuminen – Muutto perheeseen Perhehoitoon sijoittaminen Perhehoidon perustan luominen Hoiva ja huolenpito Yksilöllisten tarpeiden huomiointi Perhesuhteiden tukeminen ja pysyvyys Yhteistyö ja sijoitetun asioista huolehtiminen LAIT JA ASETUKSET Perhehoitajan tukeminen ja perhehoidon valvonta Sosiaalityön- tekijän antama tuki Muut tukimuodot esim. työnohjaus, koulutus, vapaa Sijoitetun tukeminen Perhehoitoon sijoitetun tarpeiden arviointi Asiakas- suunnitelma Päätökset Toimeksianto- sopimuksen irtisanominen Perhehoidon p ää ttyminen/ j ä lkihuolto Perhehoito: Perhehoitajan tehtävät Sijoittajan tehtävät Perhehoitoliitto ry PERHEHOIDON KOKONAISUUS