Nuorisolain uudistuksen sanoma kunnille Jaana Walldén, Nuorisoyksikkö

Miksi ? 6 30 29 7 15 18/20 17 25 12 40 20 16 JNE.

Väestöllinen huoltosuhde 1865 – 2060 Demografisk försörjningsbalans 2010 - 2040 Vuonna 2008 oli 100 työikäistä kohtaan 50 lasta alle 15v ja senioria yli 65v Vuonna 2060 ennuste on että 100 työikäistä kohti on noin 80 lasta alle 15v ja senioria yli 65v http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html

Työikäiset 15 – 64 vuotiaat I arbetsför ålder 15 - 64 år Väestöllinen huoltosuhde on 2060 Suomessa 0,79 Den demografiska försörjningsbalansen år 2060 är 0,79 Työikäiset 15 – 64 vuotiaat I arbetsför ålder 15 - 64 år Lapset <15 ja seniorit >64v. Barn <15 och seniorer >64 år = 54 = 100 = 25 Kaikki eivät ole työelämässä Alla är inte i arbetslivet The number of pensioners, i.e. persons aged 65 and over, will almost double from the present 905,000 to 1.79 million by 2060. The proportion of persons aged over 85 in the population is forecast to rise from the two per cent where is stood at the last turn of the year to seven per cent, and their number from the present 108,000 to 463,000. Assuming that the trend of the past five years continues in internal migration, the population of the Region of Etelä-Savo will decrease by eight per cent from its present size by 2030. The projection foresees the next largest population decrease of six per cent in the Region of Kainuu. The largest relative increases in population are forecast to take place in the Regions of Åland, Itä-Uusimaa and Uusimaa. The sizes of their populations are estimated to grow by approximately 20 per cent from the present by 2030. Statistics Finland’s population projections are demographic trend calculations based on past development in fertility, mortality and migration. The projections do not seek to estimate the effect of economic, socio-political regional policy and other such factors on population development. The calculations mainly indicate the outcome from the present development under the assumption that it continues unchanged. Thus, they should not be interpreted as descriptions of the inevitable. The task of a population projection is to provide tools with which decision-makers can assess whether measures need to be taken to influence the development Varhainen puuttuminen on avain! Tidiga interventioner är nyckeln!

Lapin lukuja Suomi - koko väestö: 5 351 427 hlöä - alle 29-vuotiaita: -> yli 34 % Lapin väestö v. 2009 - koko väestö: 183 748 hlöä - alle 29-vuotiaat: 60 570 hlöä -> 32 %

Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt yhteiskunnan nopeat muutokset palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen taloudellinen menetys on 27 500 € (keskiarvo 40 vuoden työaikaolettamalla) väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä kokeiluhankkeissa saavutetut tulokset olleet hyviä muut Pohjoismaat ja niiden kokemukset

Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen Parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut → Tarjotaan varhaisempaa tukea nuorten elämänkulkuun sekä koulutukseen ja työelämään pääsemiseen → Nuorisolaissa uusia keinoja edistää tavoitteita

Kaksi muutosta nuorisolaissa Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö Etsivä nuorisotyö ja siihen liittyvä tietojen luovuttaminen

Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö (7a §) kunnissa on nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana opetustoimi sosiaali- ja terveystoimi nuorisotoimi työhallinto poliisihallinto myös muita viranomaistahoja voi olla mukana, esim. puolustushallinto, pelastustoimi, seurakunta kunnat voivat perustaa verkoston yhdessä verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät: - koskevat kaikkia alueen nuoria Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken EI käsittele yksittäisen nuoren asioita Tavoitteena esim. tietotekniikan hyödyntäminen

Etsivä nuorisotyö nuoren palveluihin tukemisessa (7b§) Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään laissa Tarkoituksena tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta Kunta nimeää toiminnasta vastaavan henkilön etsivän nuorisotyön palveluja mahdollista hankkia nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, kun varmistutaan palvelun tasosta Kelpoisuusvaatimukset

Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c §) Tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos kyseessä: peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen Kyseiset tiedot ovat jo nyt olemassa, ei edellytä uusien tietojen keräämistä Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen Myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle, jos nuori arvioidaan viranomaisena saatujen tietojen perusteella olevan viipymättä tuen tarpeessa Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten

Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §, jossa säädetään rekisteristä luovutettavista tiedoista Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori tuen tarpeessa (nuoren elämänkulun tukeminen) opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja, työ- ja elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimisto ym.. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä

Nuoresta luovutettujen tietojen käsittely (7d §) Nuoresta siirretään etsivälle nuorisotyölle yksilöinti- ja yhteystiedot Tiedot voidaan luovuttaa sähköisesti Etsivässä nuorisotyössä voidaan yhdistää eri tahoilta saadut yksittäistä nuorta koskevat tiedot Tietojen kirjaamisvelvoite: ilmoittaja, jatkotoimenpiteet, mitä tietoja ja kenelle nuoresta on annettu Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi Etsivä nuorisotyö voi luovuttaa tietoja eteenpäin vain nuoren ja alaikäisen nuoren huoltajan suostumuksella Erityinen salassapitosäännös nuorisolaissa

Resurssointi Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työ ei aiheuta kunnalle uusia välittömiä kustannuksia, koska työ organisoidaan osaksi viranhaltioiden työnkuvia. Toimivallan ja vastuunjaon selkiintyessä päästään purkamaan päällekkäisiä toimintoja, eikä samaan toimintaan enää varata moninkertaisia resursseja Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on mahdollista säästää resursseja   Toimintaan on osoitettu v. 2010 yhteensä 6,8 miljoonaa euroa TAE 2011 toimintaan varattu 6,65 milj. euroa ja lisäys veikkausvoittovaroista 1,5/3 milj. euroa (etsivä työ ja työpajat)

Resurssointi Nuorisolain 13 §:ssä säännös määrärahan varaamisesta etsivään nuorisotyöhön valtion talousarviossa

Nuorisolain uudistuksen viesti: NUORTA EI JÄTETÄ NUORTEN PALVELUT TUNTEVAT NUORTEN ELÄMÄNKULKUA NUORISOPOLITIIKKA PERUSTUU TIETOON JULKISET PALVELUT OVAT NUORTA VARTEN NUORET MUKAAN