Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat Poimintoja raportista: Fit For Work? Musculoskeletal Disorders and the Finnish Labour Market

Sisältö Johdanto Työ ja TULE-sairaudet Suomessa Interventiot Johtopäätökset ja suositukset

Johdanto

Miksi työväestön terveys on tärkeää Suomessa? Muiden länsimaiden tapaan Suomi on elänyt pitkään suotuisan talouskasvun ja työllisyyskehityksen aikaa Taloustaantuma on vaikuttanut negatiivisesti Suomen työmarkkinoihin: työttömyys kerrannaisvaikutuksineen Terveys on osaamisen ohella merkittävä työvoiman tuottavuuden osatekijä

OECD-maiden vertailussa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa korkein

Mikä aiheuttaa työkyvyttömyyttä? 44% suomalaisista työntekijöistä on ainakin kerran sairaslomalla vuoden aikana, EU:n keskiarvon ollessa 22% (European working Condition Survey 2005) Kolmannes suomalaisten sairauspoissaoloista aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (TULES) sekä niihin liittyvistä oireista Raportti keskittyy tarkastelemaan seuraavia TULES-ryhmiä: työperäiset yläraajan ongelmat selkäkipu nivelreuma selkärankareuma-ryhmän sairaudet

Työkunnossa -projekti Osa 25 maassa toteutettavaa ohjelmaa, jossa tarkastellaan TULE-sairauksien vaikutuksia yksilön työkykyyn sekä työvoimaan ja talouteen yleensä

Raportti käsittelee seuraava kysymyksiä: Mikä on TULE-sairauksien vaikutus työllisyyteen ja talouden toimintaan Suomessa ja mihin suuntaan tilanne kehittyy tulevaisuudessa? Mikä yhteys TULE-sairauksilla on työhön ja millainen vaikutus biologisilla, psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on TULE-sairauksiin? Miten hyvin työnantajat, viranomaiset, yleislääkärit, ja työterveyshuollon ammattilaiset ymmärtävät TULE-sairauksien vaikutukset työhön ja mikä on terveyssektorin kyky varhaiseen puuttumiseen, kuntoutukseen ja muuhun tukeen? Millaisia varhaisen puuttumisen keinoja tulisi luoda, jotta TULE-sairailla on mahdollisuus a) pysyä töissä b) maksimoida työelämän laatu ja työpanos c) työllistyä uudestaan?

Tiedonkeruu: Olemassa olevan kirjallisuuden (lääketieteen, työterveyshuollon, terveystaloustieteen) avulla selvitettiin TULE-sairauksien luonnetta ja laajuutta niiden vaikutuksia ja kustannuksia Eri alojen asiantuntijoita haastateltiin (työterveyshuolto, reumasairaudet, selkäkivut, talous) olemassa olevien käytäntöjen identifioimiseksi

Työ ja TULE-sairaudet Suomessa – esimerkkinä nivelreuma

Työssä jatkaminen oireiden alkamisen jälkeen 100% 80% 60% 40% 20% 0% nopea alku 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sairauden kesto, vuosia Sokka, Mottonen, Hannonen. J Rheumatol 1999.

Nivelreumassa: Tuottavuusmenetys 7217 euroa per potilasvuosi ensimmäisten 5 vuoden aikana (Puolakka et al 2005)

Interventiot

TULE-sairauksiin puututtava ajoissa Mahdollisimman nopea hoitoonohjaus, taudinmääritys ja tehokas hoito Pitkiä poissaoloja vältettävä – mitä pidempään poissa töistä, sitä vaikeampaa töihin paluu on Tällä hetkellä ainoastaan 41% työterveyshuollon toimijoista Suomessa tarjoaa työnantajille ja työntekijöille sellaisia palveluita, joiden tavoitteena on nimenomaan nopea töihinpaluu

Sosiaaliturvajärjestelmä ja työ Sosiaaliturvajärjestelmän interventiot ovat tärkeä keino puuttua työhön ja työkykyyn Työkyvyttömyyden osalta eläkejärjestelmä on kattava Korjaamisen varaa: Osittainen työkyvyttömyys/työkykyisyys Töihin paluu työkyvyttömyyseläkkeeltä

Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen Työ voi ehkäistä työkyvyn heikentymistä ja auttaa selviytymään sairauden taakasta Useimmat TULE-sairaat voisivat jatkaa työelämässä, mikäli heille annettaisiin tilaisuus Ajattelutapoja muuttamalla ja eri vaihtoehtoja tarjoamalla näille työntekijöille kyllä löytyisi hyödyllisiä tehtäviä, mikä tukisi heidän lopullista paluuta kokopäivätyöhön Työantajien ja lääkärien tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä TULE-sairas työntekijä voi tehdä (ei siihen, mitä hän ei voi tehdä) Tulisiko lääkärin siis kirjoittaa jatkossa ”työkykytodistus” perinteisen sairastodistuksen sijaan? TULES-potillalla on oikeus työhön!

Johtopäätökset ja suositukset

Suositukset työnantajille Johtajien tietoisuutta TULE-sairauksista ja niiden merkityksestä työkykyyn tulisi lisätä: lähimmät esimiehet ovat parhaita henkilöitä tunnistamaan ongelmat ajoissa ja auttamaan työntekijää kuntouksessa Mielekäs työnkuva on avain kuntoukseen: muuttamalla organisointitapoja estetään TULE-ongelmien pahentumista ja edistetään töihin paluuta Lääkäreiltä vaadittava tarkempia selvityksiä työntekijän työkyvystä, ei vain työkyvyttömyydestä TULE-ongelmiin puututtava ajoissa: viivyttely vaikeuttaa kuntoutumista Työntekijä ohjattava työterveyshuollon palveluihin niin nopeasti kuin mahdollista Työntekijän paras paikka on töissä – pitkä sairasloma voi olla turhaa riskinvälttämistä Biopsykososiaalisen mallin omaksuminen auttaa arvioimaan TULE-sairauksien seuraamuksia ja toisaalta kuntoutuksen hyötyjä kokonaisvaltaisesti Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen – työntekijän ei tarvitse olla 100% työkunnossa palatakseen töihin

Suositukset työntekijöille Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen: työntekijä voi kokea syyllisyyttä työkykynsä heikkenemisestä, vaikka hänellä olisi edelleen paljon annettavaa työntekijänä Työkyky riippuu paljon asenteesta: osaaminen ja kokemus ei katoa mihinkään, vaikka TULE-ongelmat rajoittavat työkykyä TULE-ongelmat ja niiden tuomat rajoitteet kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa, jotta niihin voidaan puuttua tarpeeksi ajoissa TULE-sairaan kannattaa olla itse aktiivinen sairauden hallinnassa, jolloin työhön paluu helpottuu TULE-sairaan on hyvä tietää oikeutensa sekä potilaana että työntekijänä ja pitää niistä kiinni Perheen ja lähipiirin rooli on tärkeä: heidän osallistamisellaan voi olla ratkaiseva vaikutus kuntouksen onnistumiselle ja työhön paluulle

Suositukset yleislääkäreille Työ on hyväksi terveydelle: lääkärin tulisi osata tunnistaa tilanteet, joissa potilaan jatkaminen työssä edes osittain on TULE-sairauden kannalta parempi ratkaisu kuin sairasloma Aikainen puuttuminen on tärkeää: lääkärin tulisi ohjata potilas erikoishoitoon niin aikaisin kuin mahdollista TULE-sairauden diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja kuntouksessa tulee ajatella fyysisiä oireita pidemmälle eli omaksua terveyden biopsykososiaalinen malli On vältettävä katastrofisointia: kiinnittämällä potilaan huomio työkykyyn työkyvyttömyyden sijasta ehkäistään potilaan negatiivinen ajatuskierre ja helpotetaan työhön paluuta On rohkaistava potilasta omatoimisuuteen sairauden hallinnassa, erityisesti tilanteissa, joissa potilas haluaa pysyä töissä tai suunnittelee paluuta töihin

Suositukset työterveyshuollon ammattilaisille Työterveyshuollon toimijoiden tulisi varmistaa, että kaikki osapuolet – työnantaja, työntekijä ja lääkärit – omaksuvat biopsykososiaalinen mallin rakentavan, aktiivisen, osallistavan ja pysyvän kuntouksen aikaansaamiseksi Aikainen puuttuminen on tärkeää: työterveyshuollolla on avainrooli, kun mietitään yhteistyötä työnantajan ja työntekijän välillä ja toisaalta työntekijän ja yleislääkärin välillä TULE-sairasta työntekijää tulee rohkaista omatoimisuuteen: yhteistyössä työntekijän, kollegoiden ja esimiesten kanssa autetaan sairasta löytämään parhaat keinot sairauden hallintaan Työterveyshuollon täytyy tukea myös työnantajaa siinä suunnittelussa, jossa etsitään TULE-sairaan työssä pysymistä ja työhön paluuta helpottavia joustavia työjärjestelyjä

Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille TULE-sairauksien verrattain korkea ja yhä lisääntyvä osuus suomalaisen työväestön keskuudessa tulee ottaa vakavasti Yhteistyö viranomaisten, työterveyshuollon palveluntarjoajien, yleislääkäreiden ja työnantajien välillä koskien TULE-sairauksien hallintaa täytyisi miettiä uudestaan TULE-sairauksien määritelmiä tulisi laajentaa ja tarkentaa nykyisessä ammattitautien luokittelussa Pitäisi myös antaa tunnustus sille tosiasialle, että työ ei ole TULE-sairauksia aiheuttava, vaan pikemminkin niitä ehkäisevä tekijä Pääsy erikoishoitoon on turvattava – varsinkin syrjäseudulla reumatologien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten puute voi estää aikaisen puuttumisen Yleislääkäreille pitäisi luoda paremmat edellytykset ammatillisten terveysongelmien hallintaan – tämä vaatii panostusta lääkäreiden lisäkoulutukseen

Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille 2 Iso-Britanniassa sovellettua mallia, jossa lääkärin kirjoittama sairaustodistus on korvattu ns. työkykytodistuksella, voisi harkita käytettäväksi myös Suomessa Valikoiduille lääkäriasemille kannattaisi kohdentaa erityisiä ammatillisen terveyden osaajia, jotka voisivat tarjota parhaan asiantuntemuksen TULES-potilaiden työkykyä koskevissa asioissa Työikäisen väestön terveyteen liittyvää tilastointia on syytä kehittää, jotta saataisiin tarkempi kuva työkyvyttömyydestä ja sen vaikutuksista Suomessa ja että havaittuihin ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan oikealla tavalla