MAAHANMUUTTAJANUORTEN KOULUTUSTAKUU eli KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 1.12.2010 Projektipäällikkö Matti Mäkelä Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Esityksen rakenne Yleistä Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien kehittäminen ja koulutustakuun toteuttaminen Toimenpide-ehdotukset Vaikuttavuus

Yleistä

Kansallinen taso vieraskielisten nuorten keskeyttämisprosentti oli vuonna 2006 ammatillisessa peruskoulutuksessa 14,0 (kaikki opiskelijat: 9,5) ja lukiossa 7,0 (kaikki opiskelijat: 2,1) kantaväestön oppilaiden keskiarvo oli peruskoulussa keskimäärin 0,35 numeroa korkeampi kuin vieraskielisillä (lukuaineissa keskiarvot kantaväestöllä keskimäärin 0,42 numeroa korkeampia) peruskoulun päättöluokan vieraskielisistä oppilaista oli seuraavana syksynä sekä toisen asteen että peruskoulun ulkopuolella 15 % (kattaa hakematta jättäneet, koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja koulutuksensa aikaisessa vaiheessa keskeyttäneet) → vieraskielisten riski syrjäytyä perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa jopa kolminkertainen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja työttömyyden riski vieraskielisillä on noin kaksinkertainen valtaväestöön nähden eri ryhmien välillä suuria eroja: EU:n ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla syrjäytymisriski on suurin (toisen asteen koulutuksen hakematta jättämisen riski 3-kertainen, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen riski 5-kertainen ja koulutuksen varhaisen keskeyttämisen riski 2-kertainen kantaväestöön verrattuna) ja tämän ryhmänkin sisällä tyttöjen syrjäytymisriski korostuu

Maahanmuuttajanuorten tilanne Turussa Turun perusopetuksessa lukuvuonna 2009-10 vieraskielisten oppilaiden osuus oli 9,33% (13 168 / 1 228) – ensimmäisen luokan oppilaista vieraskielisiä oli 12,0% esiopetuksessa olevista vieraskielisiä lapsia on 11% (1410 / 160) syksyllä 2010 ammatillisen koulutuksen aloittaneista oli vieraskielisiä 7,4% (v. 2009 6,0%) ja lukion aloittaneista 5,6% (v. 2009 4,5%) Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa opiskelevista 7% on vieraskielisiä myös turkulaisten vieraskielisten nuorten kohdalla koulutuksesta syrjäytymisen tai sen keskeyttämisen riski noudattaa koko maan trendejä

Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien kehittäminen ja koulutustakuun toteuttaminen

Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien kehittäminen Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen liittyvät haasteet voidaan tiivistää neljään ydinkohtaan: Maahanmuuttajanuorten koulutuspolkujen moninaisuus Koulutustarjonnan- ja kysynnän kohtaamattomuus Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittämättömyys

Maahanmuuttajanuorten koulutuspolkujen moninaisuus YDINHAASTE: Koulutuspolulla nivelvaiheita saattaa olla useita, koska osa maahan- muuttajataustaisista nuorista etenee toiselle asteelle esimerkiksi erilaisten valmistavien koulutusten kautta RATKAISUJA: Maahanmuuttajanuoren koulutuspolun kuvaaminen Eri tahojen vastuiden määrittely sekä seuranta- ja ennakointijärjestelmien kehittäminen Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön ja tiedonsiirron käytäntöjen kehittäminen Uusien joustavien ja tarpeen mukaisten koulutuksien kehittäminen ja käynnistäminen

Koulutustarjonnan ja -kysynnän kohtaamattomuus YDINHAASTEET: Erityisesti alkeiskielikoulutuksessa on opiskelupaikkoja liian vähän (jatkuvasti voidaan Turussa arvioida tarvitsemansa alkeiskieliopetuksen ulkopuolella olevan vähintään 50 vieraskielistä nuorta) Nuorten, joilla ei ole perusopetuksen päättötodistusta tai joiden kielitaito ja/tai opiskeluvalmiudet eivät ole riittäviä jatko-opintoihin, syrjäytyminen perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa Nykykoulutusten toteuttamistavat eivät ole riittävän joustavia huomioimaan kohderyhmään kuuluvien hyvin erilaiset ja jopa vuosittain muuttuvat tarpeet Koulutustarjonnan räätälöinti kulloistenkin tarpeiden mukaan on vaikeaa koulutus- ja rahoituskentän moninaisuuden takia

Koulutustarjonnan ja -kysynnän kohtaamattomuus RATKAISUJA: Perusopetuksen VALMO-koulutuksen jatkona toimiva POJO-ryhmä (12-15 opiskelijaa), jossa oppilaat voivat oppimissuunnitelmissa kuvatulla tavalla suorittaa luokattomasti perusopetuksen oppisisältöjä Eri toimijoiden yhteistyön lisääminen ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien yhteiskäyttö. Turun kristillinen opisto toteutti syksyllä 2009 maahanmuuttajanuorille suunnatun suomen kielen nonstop-koulutuksen vapaan sivistystyön valtionavullisena koulutuksena (osarahoittajana toimi Turun kaupunki) Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa kolme ryhmää, joiden opetus on ryhmittäin suunnattu eri ammattialoille (SOTEvalma, tekniikan alan valma ja palvelualojen valma)

Koulutustarjonnan ja -kysynnän kohtaamattomuus RATKAISUJA: Alueen maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutuksien yhteinen haku ja opiskelijavalinta Turun seudulla (laajenee vuonna 2011 käsittämään myös alkeiskielikoulutukset) Kielikoejärjestelyjen yhtenäistäminen ja kielikokeen kehittämisen jatkaminen (kielikokeesta yhä enemmän ohjauksen työkalu) Nivelvaiheyhteistyön ja tiedonsiirron sekä seurantajärjestelmien kehittäminen ja toimintamallien vakinaistaminen Lähtökohtaisesti 4-vuotinen tutkinto (Salossa kokeiltu PLP-malli) Kaupungin ja työhallinnon välisen yhteisen rahoitusmallin ja koulutustarjonnan kehittäminen

Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen kehittäminen YDINHAASTEET: Maahanmuuttajanuorten oppimisen tukeminen ja tarvittavien ohjausmallien kehittäminen Riittävän suomi toisena -kielenä opetuksen tarjoaminen opetuksen tukena Opetus- ja ohjaushenkilöstön monikulttuurisuusosaamisen lisääminen Nivelvaiheyhteistyö ja tiedonsiirto eri koulutus- ja ohjausorganisaatioiden välillä Ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien maahanmuuttajanuorten ohjauksen vastuutahon määrittäminen Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen

Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen kehittäminen RATKAISUJA: Uusien oppimista tukevien mallien käyttöönotto (esim. itsearviointi, kielen oppiminen käytännön tilanteissa, portfolio-työskentely, suomen kielen lähtötasokartoitukset ja niiden systemaattinen hyödyntäminen) Opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukset sekä erilaisten ohjausmateriaalien tuottaminen (esim. opas opettajille ja ohjaajille) Oppilaitoksen monikulttuurisuus-teemapäivät S2-opetuksen ja samanaikaisopetuksen kehittäminen Ohjausprosessien ja hyvien käytäntöjen kuvaukset Uudet koulutus- ja tukimateriaalit sekä tiedonsiirtolomakkeisto Uudet ohjaus- ja tukitoimet oppilaitoksessa (esim. ryhmämuotoiset nuorten elämänhallintaa tukevat ryhmät) Vanhempien koulutustietoisuuden lisääminen ja vanhemmuuden tukeminen yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (esim. omankieliset vanhempainillat)

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittämättömyys YDINHAASTE: Turun seudulla toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä on täysin riittämätön. Turun ammatti-instituutissa oli kevään 2010 yhteishaussa 2088 ensisijaista hakijaa ja ainoastaan 1349 perustutkintojen aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen liian vähäinen määrä syrjäyttää tehokkaasti muutoinkin heikommassa lähtötilanteessa olevia nuoria (esim. ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat). RATKAISU: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen huomattava lisääminen

Toimenpide-ehdotukset

Toimenpide-ehdotukset Koulutuspolkujen moninaisuus Alueellisen yhteistyön tulee olla moniammatillista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Verkoston tehtävät ja eri toimijoiden vastuut on määriteltävä ja kaikkien keskeisten toimijoiden tulee olla edustettuina. Verkostoihin nimetyille on taattava riittävät resurssit osallistua yhteistyöhön. Koulutuspolku tulee kuvata alueellisesti, arvioida säännöllisesti sen toimivuutta ja kehittää sitä. Joustavan sisäänoton mahdollisuuksia on lisättävä niin, että esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksen puuttuminen ei ole toisen asteen koulutukseen hakeutumisen este, mikäli muut edellytykset koulutuksen suorittamiseksi ovat olemassa.

Toimenpide-ehdotukset Koulutustarjonta ja -kysyntä Koulutusten järjestäjillä on oltava lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti joustavammat mahdollisuudet tarjota tarpeenmukaista koulutusta (esim. valma-koulutuksen kestoajan muuttaminen 20-80 opintoviikoksi ja mahdollisuudet suorittaa tutkinnot tarvittaessa nelivuotisina) Koulutusten tulee profiloitua vastaamaan kohderyhmän ja työelämän erilaisia ja muuttuvia tarpeita. Valmistaviin koulutuksiin tulee ottaa käyttöön valtakunnalliset valintakriteerit Alueellisesti tulee hyödyntää eri rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet koulutusten järjestämiseksi Alkeiskielikoulutusta on lisättävä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on lisättävä tai niitä on alueellisesti kohdennettava uudelleen

Toimenpide-ehdotukset Oppiminen, opetus ja ohjaus Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön laatuun ja määrään on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kehitetyt hyvät käytännöt tulee juurruttaa pysyviksi toimintatavoiksi. Opettajille ja ohjaushenkilöstölle on järjestettävä koulutusta monikulttuurisen opetuksen eri osa-alueista ja alueen palvelutarjonnasta. Koko henkilökunta on perehdytettävä monikulttuurisuuteen ja toimimiseen monikulttuurisessa oppilaitoksessa. Oppilaitosten on kehitettävä opiskelun aikaista ja sen jälkeistä seurantaa ja tilastointia.

Vaikuttavuus

Miksi edellä mainittuihin haasteisiin kannattaa vastata? Työssä olevien ikärakenteen kehityksen myötä on entistä tärkeämpää, että kaikki nuoret saadaan mukaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään Sisäasiainministeriön laatimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todettiin syrjäytymisen olevan ”sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka” Nuorten koulutukseen, ohjaukseen ja tukeen sijoitetut rahat tuottavat itsensä tehokkaasti takaisin. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Vuositasolla kustannukset ovat 28 000 €. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen panostaminen on tutkimusten valossa vieläkin kustannustehokkaampaa, sillä… - vieraskielisten asema työmarkkinoilla paranee toisen asteen tutkinnon suorittamisen myötä kantaväestöä enemmän - vieraskielisten työttömyyskuukausien määrä pienenee ja työssäolokuukausien määrä kasvaa toisen asteen tutkinnon suorittamisen myötä enemmän kuin kantaväestöllä

Opintojen keskeyttämisen ehkäisy on kustannustehokasta Case-esimerkki: Turun ammatti-instituutti Keskeyttäminen Turun ammatti-instituutissa vuosina 2003-2009   2003 2004 2008 2009 Keskeyttämisprosentti 4,7 4,6 2,8 3,7 Läpäisyaste 65,2 63,0 72,0 71,0

Keskeyttämisen vähentämisestä syntyvä säästö Keskeyttämisten vähentämiseen liittyvien toimien kustannustehokkuuden esimerkiksi vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 voi laskea seuraavalla kaavalla: A – B x C – D = E A = Keskeyttäneiden määrä tarkasteluvuonna (tässä esimerkissä 2009) vertailuvuoden (tässä esimerkissä 2003) keskeyttämisprosentilla laskettuna B = Keskeyttäneiden todellinen määrä vuonna 2009 C = Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta (valtioneuvoston 1.10.2009 vahvistama) D = Ohjaukseen ja tukitoimiin osoitetun rahallisen lisäresurssin määrä vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 (laskettu vuoden 2009 palkkatasolla) E = Saavutettu säästö: 177 – 139 X 8 880,98 € - 150 651 € = 186 826,24 €

Toiminnan tuloksellisuuden huippuvuoden luvuilla (tarkasteluvuosi 2008, vertailuvuosi edelleen 2003) laskettuna säästö on vielä huomattavampi:   172 – 102 X 8 880,98 € - 150 651 € = 471 017,60 € Turun ammatti-instituutti on alhaisen keskeyttämisprosenttinsa ja korkean läpäisyasteen ansiosta menestynyt jatkuvasti maamme suurista ammatillisista oppilaitoksista selvästi parhaiten Opetushallituksen tuloksellisuusmittauksissa. Tämä on tuonut koulutuksen järjestäjälle (Turun kaupunki) tuloksellisuusrahaa viime vuosina seuraavasti: 2008: 1 488 750 € 2009: 1 091 858 €   Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkaaseen ja laadukkaaseen opetukseen sekä riittäviin ohjaus- ja tukitoimiin satsaaminen tuotti vuonna 2008 voittoa lähes kaksi miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 1,25 miljoonaa euroa.

Vaikuttavia lukuja eri oppilaitoksista vuodelta 2010 Maahanmuuttajanuorten koulutusten kehittämiseen panostaminen on näkynyt nopeasti eri oppilaitoksissa: Turun ammatti-instituutti yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 7,4 % (2009: 6,0 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 75,0 % (2008: 35 %) toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 66,7 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista (2008: 32 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84,7 % perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on lähes puolittunut vuoden 2006 jälkeen

Turun kaupungin opetustoimi ja Turun normaalikoulu lukion aloittaneista vieraskielisiä 5,6 % (2009: 4,5 %) Turun kristillinen opisto maahanmuuttajakoulutuksissa keskeyttäneitä 10,6 % (2008:26,7%) negatiivisia keskeyttämisiä maahanmuuttajakoulutuksissa 2,2 % (2008: 3,3 %) Salon seudun koulutuskuntayhtymä yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 3,6 % (2009: 2,5 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 90 % toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 70 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 100 % perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on pienentynyt, lukuvuonna 2009-2010 negatiiviset keskeyttämiset: 2,7 %