Nivelet notkeiksi Nivelvaiheen yhteistyö Turun seudulla

Esitys aiheesta: "Nivelet notkeiksi Nivelvaiheen yhteistyö Turun seudulla"— Esityksen transkriptio:

1 Nivelet notkeiksi Nivelvaiheen yhteistyö Turun seudulla
Projektikoordinaattori Anu Parantainen

2 Nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimi
kaikki Turun seudun toimijat saman pöydän ääressä yhteinen suunnittelu ja kehittäminen yhteiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen sitoutuminen

3 Nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimin toimijat
Turun ammatti-instituutti Turun kristillinen opisto Turun opetustoimi (perusopetus, lukio) Turun nuorisotoimi (Ohjaamo, Etsivä nuorisotyö) Turun keskushallinto Turun sosiaalitoimi (KOHO-toiminta) Turun työ- ja elinkeinotoimisto Turun AKK Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Raision seudun koulutuskuntayhtymä/Timali SPR:n vastaanottokeskus PALO-hanke

4 Haasteet ja miten ne ratkaistiin
Mitä koulutusvaihtoehtoja Turun seudulla on maahanmuuttajanuorille tarjolla ja mikä on kullekin nuorelle paras vaihtoehto? Ratkaisu: Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku -kuvaus koulutuksien sisältöjä ja vaatimustasoja selkeytettiin koulutuksien kohderyhmä määriteltiin

5 Haasteet ja miten ne ratkaistiin
Kesällä 2009 maahanmuuttajanuorille suunnattuihin koulutuksiin haki 317 nuorta. Todellisuudessa hakijoita oli 155. Mistä oli kyse? Ratkaisu: Maahanmuuttajien valmistavien koulutuksien yhteinen opiskelijavalintajärjestelmä yhteinen haku, valintakoe, jälkiohjaus

6 Yhteinen haku ja sen tulokset
Keväällä 2010 Turun seudun valmistaviin koulutuksiin haki 202 alle 25-vuotiasta, heistä valittiin 145. Kesän täydennyshaun aikana valittiin lisäksi 74 nuorta. Elokuun 2010 lopussa nuorille suunnatuissa koulutuksissa oli kaksi vapaata paikkaa. ”Tänä vuonna ei ole ollut sellaista opiskelijavaihtelua ja liikettä kuin aina aikaisemmin. Työrauha on selvästi lisääntynyt.”

7 Haasteet ja miten ne ratkaistiin
Kenelle kuuluu vastuu nuoresta koulutuksien nivelvaiheissa? Ja miten taata mahdollisimman hyvä alku uudelle koulutukselle? Ratkaisu: Tiedonsiirron prosessikuvaus ja tiedon siirtämiseen liittyvät lomakkeet. seurantavastuun määrittely tarvittavan tiedon siirtyminen seuraavaan koulutukseen

8 Haasteet ja miten ne ratkaistiin
Miten maahanmuuttajanuorten vanhempia voitaisiin tukea entistä paremmin heidän vanhemmuudessaan? Ratkaisu: Uudet toimintamallit maahanmuuttajanuorten vanhempien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. omankieliset vanhempainillat yhteistyössä yhdistysten kanssa opas opettajille ja ohjaajille

9 Haasteet ja miten ne ratkaistiin
Usein hankkeen aikana käynnistetyt työryhmät lakkaavat hankkeen myötä ja useat hyvät mallit unohtuvat. Ratkaisu: Tiimille on määritelty selkeät tehtävät. toimintaa ohjaa vuosikello, johon on koottu tiimin tehtävät (mm. yhteinen haku, ilman opiskelupaikkaa jäävien ohjaus, nivelvaiheen koulutukset -opas, tarvittavien koulutuksien suunnittelu)

10 Kaikki nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimin
toimijaorganisaatiot ovat sitoutuneet tiimin toiminnan jatkamiseen hankkeen päättymisen jälkeen.

11 Hyvät mallit käyttöön myös Oulussa

12 Tiedonsiirtokäytäntö
Oulussa on perustettu nivelvaihetiimi, johon kuuluvat kaikki tärkeimmät maahanmuuttajanuoria kouluttavat oppilaitokset (mm. aikuislukio, setlementti ja työvoimapoliittisia koulutuksia järjestävät oppilaitokset). Jokaisesta oppilaitoksesta on nimetty edustaja, joka osallistuu nivelvaihetiimiin ja on vastuussa tiedonsiirtoon liittyvistä käytänteistä oppilaitoksen sisällä. Lomakkeet ovat lähes samankaltaiset Turussa tehtyjen lomakkeiden kanssa. Idea nivelvaihetiimistä ja tiedonsiirrosta, materiaalit ja käytännön toteutus on mallinnettu Turusta hyödyntäen tutustumismatkoja sekä VaSkoolin Oulussa järjestämää 2-päiväistä koulutusta.

13 Maahanmuuttajien yhteishaku oululaisissa oppilaitoksissa
Yhteinen haku on otettu esille yhteistyöryhmässä ja ajatusta jatkotyöstetään.

14 SOTE-VALMA Yksi oululainen oppilaitos on eriyttämässä nykyistä yleistä maahanmuuttajien ammatillisiin opintoihin valmistavaa koulutusta erityisesti sosiaalialalle. Konkreettiset ja hyvät käytänteet mallinnettiin Turusta ja näitä sovelletaan myös Oulussa (esimerkiksi viikoittainen muutaman tunnin suomenkielen / työharjoittelu).

15 Ohjaus- ja tukitoimiin satsaaminen
Turkulaisten esimerkkien ja lukujen avulla on pystytty perustelemaan selkeästi ohjauksen ja tukitoimien tärkeys oululaisille päättäjille. Päättäjiä kiinnostavat erityisesti kustannukset, joten niiden avulla MANO-hankkeen olemassaoloa ja toiminnan tärkeyttä on helpompi perustella.

16 ”Ilman turkulaisten merkittävää vaikutusta MANOon, olisimme varmasti vasta alkumetreillä. Hyvien käytänteiden jakaminen ja kehittävä yhteistyö on tehostanut toimintaamme, nopeuttanut sekä parantanut sitä. Kiitämme yhteistyöstä.” Maria Karppinen, projektipäällikkö MANO-hanke