Väliraportti 30.10.2012 A12-08 Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönotto Lauri Lötjönen Mikko Pulkki.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
Advertisements

Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Projekti A: Iskunvaimennindynamometri
Suunnitelma ohjelmiston testaukseen
Menetelmäharjoitus: Kokous- ja kommunikaatiokäytännöt Mikko Rönkkö.
Mallintarkistus ja sen soveltaminen PLC toimilohko-ohjelmien verifioinnissa AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt – loppuesitys Markus.
työskentelyn hallinta
Drive Integration Project Väliraportti Reko Jokelainen Erno Tahvanainen.
REALXTEND-YMPÄRISTÖ Koulutuskeskus Salpaus Mikko Liukkonen.
WoSCos Work, Skills and Costs Yhteistyökumppanit kotimaassa CIMO Raahen tulevat ulkomaiset opiskelijat Vaihtoon lähtevät opiskelijat Yhteistyökumppanit.
Drive Integration Project Loppuraportti Reko Jokelainen Erno Tahvanainen.
TFS vaiheittainen käyttöönotto
T Iteration Demo TeamDC PP Iteration
T Projektikatselmus Ryhmä Reilu PP-Iteraatio
Sonera content gateway-rajapinnan ohjelmointi
Mallintarkistus ja sen soveltaminen PLC toimilohko-ohjelmien verifioinnissa AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt – väliraportti Markus.
S13-12 PROSESSIAUTOMAATION TEHTÄVIÄ LUKIOLAISILLE AS AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN PROJEKTITYÖT Hallikainen Uimonen Korhonen Pirttimäki.
AS Automaation tietotekniset järjestelmät harjoitustyö Seppo Sierla Suoritusvaatimukset ja pisteytys 2013.
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
PiccSIM – TrueTime –integrointi Henri Öhman AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
PiccSIM – TrueTime –integrointi Henri Öhman AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-XDW Käsitemäärittely,
T Projektikatselmus Ampel 3. Toteutusvaihe
Infrapunasuodinautomatiikka kameralle AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Lassi Seppälä Johan Dahl.
Katja Yritys TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
Windows Presentation Foundation UxE:n näkökulmasta
Slideshare koonti Mervi Isola.
T Personal SE assignment Communication Practices Miikka Lötjönen.
3. Spesifikaatioiden laatiminen
Pia Virtanen Hyvät ratkaisut kaupan työssä Pia Virtanen Marketpäällikkö.
Ohjelmistotuotanto kevä 2010 Juho Hirvonen Mikko Nieminen Tuomas Saarela.
1 Dokumentit ja niiden viimeistely kuntoon Ohjelmistokehitys Arkkitehtuuri dokumentti Wiki –sivuston päivitys Testaus Viimeistely tarvittavilta osin Täydet.
Internet-projekti - MUM2TM Heikki Hietala Jukka Mutikainen TIKO – Malmi
OPPIMINEN JA OPETUS / DIDAKTIIKAN KURSSIN WIKITENTTI.
KVV-maisteriohjelman HOPS-työskentely Miksi? Miten? Kuinka monelle?
Mentortapaaminen Elma, Agenda Tilannekatsaus –Tehtyä –Tekemättä –Demo Ongelmia Palautteen pohdintaa Personal SE-esityksiä.
Yritysyhteistyö ja työanalyysit
Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
HOPS-projekti Koulutusteknologian perusopinnot Henna Mikkola Merja-Maaria Oinas Tiina Torvinen.
Projektisuunnitelma A12-08 Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönotto Lauri Lötjönen Mikko Pulkki.
Tavoitteena saumaton opiskelun aloitus Lukuvuosi-ilmoittautuminen Paula Merikko.
Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn.
T Loppudemo Kaffetauko eAuction
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
KUHA: TIETOKANTAPOHJAINEN WWW-SOVELLUS OPINTO- OHJAUKSEEN Kati Mäki-Kuutti Tietotekniikan graduseminaari
Tilakatsaus Hälyri-projekti 5. Kokous Mitä on tehty? Suunniteltu ja toteutettu järjestelmän runkoa Palvelimeen voidaan ottaa yhteys mobiili-
RC-auton mekatroniikan ja käyttöliittymän kehitys Väliraportti Otso Saarentaus Valter Sandström Valvoja: Mika Matilainen Automaatio- ja systeemitekniikan.
Projektisuunnitelma S10-01 Rikkakasvien tunnistusjärjestelmä peltorobottiin.
Vaatimustenhallinta.
Loppuraportti.  Laitteisto  Mittaukset  Malli  Simuloinnit  Projektin kulku  Yhteenveto.
Väliraportti Kosti Lepojärvi Antti Kunnas A10-04 Taajuusmuuttajan käyttöönotto PLC- sovellukseen AS Automaatio-ja systeemitekniikan projektityö.
T Iteraatio Demo Neptune Projektin Suunnittelu-iteraatio Klo SoberIT.
Infrapunasuodinautomatiikka kameralle AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Loppuraportti Lassi Seppälä Johan Dahl.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmöijän nimi Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy/Kevät 200X Virheraportoijien jakaumat.
Kaakkuri Sovellusprojekti Esityksen rakenne Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio Taustatietoja Taustatietoja Sovelluksen ominaisuudet.
AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen Ovivalpas väliraportti Mathias.
S11-08 Workflow-tuote tuotantojärjestelmien integraatiossa Teemu Pekkanen Timo Schwarte.
Monimedian työkurssi Johdantoluento Ilmari Laakkonen Huone 6535
S11-08 Workflow-tuote tuotantojärjestelmien integraatiossa Projektisuunnitelma.
Projektisuunnitelma Juuso Lehtonen, Ossi Valtonen.
Peltorobotti 2014 Jaakko Laine Jussi Linko Tuomas Ruotsalainen.
Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
Minno meets Innokylä - törmäyskohtia
Kierros 4 - OLO Web.
Yhteistyöryhmän tapaaminen
Finnan kehittäminen Erkki Tolonen
Rakennetun ympäristön paikkatiedot RYM-C2004
Hannu Mäyrä OHJELMOINTI PROJEKTI Hannu Mäyrä
Production line simulation model
Esityksen transkriptio:

Väliraportti A12-08 Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönotto Lauri Lötjönen Mikko Pulkki

Esityksen rakenne 1. Tavoitteet ja Työpaketit ja Ajan- ja tiimityönhallinta ja Riskienhallinta

1a. Tavoitteet Päätavoitteet: – Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönoton, konfiguroinnin sekä toiminnan ymmärtäminen ja dokumentointi – Simulink-mallien pohjalta tehdyn koodin suorittaminen koneessa – Ulkoisen valvomoympäristön toteuttaminen ja käyttöönotto hyödyntäen Simulink-pohjaa Kurssin lopussa teollisuustietokoneelle on luotu Simulink-malli, joka toimii rajapintana mittauksille ja ohjauksille ja jolla voi toteuttaa ulkoisen valvomoympäristön. Kaikki kehitysvaiheet dokumentoidaan kattavasti Myös työn aikana vastaan tulleet haasteet, ongelmat ja näiden ratkaisut tullaan dokumentoimaan kattavasti Koska kyseinen teollisuustietokonealusta on varsin uusi, on dokumentti samalla myös käyttöohje, josta on hyötyä myös muille tulevaisuudessa

1b. Tavoitteet Projektissa luotuja ohjeita ja templateja tullaan käyttämään diplomityössä, jossa implementoidaan rullausprosessin säätöalgoritmeja Varsinaisen valvomoympäristön sijaan toteutetaan pohjat, joille voidaan luoda sovelluksia helposti Pohjia testataan luomalla laajahko mutta yksinkertainen esimerkkisovellus, jotta varmistutaan siitä, että pohjia voi käyttää vaivatta diplomityössä

2a. Työpaketit Opettelu: Ohjelmistoon ja laitteistoon tutustuminen ohjeiden avulla. Pienten esimerkkisovellusten laatiminen kehitysprosessin oppimiseksi 2.Vaatimukset: Selvitetään ja dokumentoidaan, mitä kaikkea Simulink-pohjaisen templaten luominen ja sen pohjalta tehdyn järjestelmän käyttöönotto vaatii. Suunnitellaan myös, mitä järjestelmän pitäisi tehdä, eli luodaan ”speksit”. 3.Simulink: Simulink-ympäristön alustaminen sekä template-mallin suunnittelu ja luonti. Dokumentaatiota. 4.Kehitys: Ulkoisen valvomoympäristön luominen ja käyttööontto hyödyntäen Simulink-pohjaista rajapintaa. Kehitysprosessi, käyttöönotto sekä toiminta dokumentoidaan kattavasti. 5.Loppuraportti: Loppuraportin laatiminen kehitysprosessin aikana syntyneen dokumentaation pohjalta

2b. Työpaketit Opettelu: Ohjelmistoon ja laitteistoon tutustuminen ohjeiden avulla. Pienten esimerkkisovellusten laatiminen kehitysprosessin oppimiseksi 2.Vaatimukset: Selvitetään ja dokumentoidaan, mitä kaikkea Simulink-pohjaisen templaten luominen ja sen pohjalta tehdyn järjestelmän käyttöönotto vaatii. Suunnitellaan myös, mitä järjestelmän pitäisi tehdä, eli luodaan ”speksit”. 3.Simulink: Simulink-ympäristön alustaminen sekä template-mallin suunnittelu ja luonti. Dokumentaatiota. 4.Kehitys: Ulkoisen valvomoympäristön luominen ja käyttööontto hyödyntäen Simulink-pohjaista rajapintaa. Kehitysprosessi, käyttöönotto sekä toiminta dokumentoidaan kattavasti. 5.Loppuraportti: Loppuraportin laatiminen kehitysprosessin aikana syntyneen dokumentaation pohjalta

2c. Ajanhallinta

3a. Ajan- ja tiimityönhallinta Työmäärän (3op, 81h) arvioitu jakautuminen Työskentely tapahtuu aina paikanpäällä, joten työmäärä tulee jakautumaan tasaisesti ryhmän jäsenten kesken Kuusi tuntia työtä viikossa vastaa kolmeen opintopisteeseen vaadittavaa tuntimäärää joulukuun puoleenväliin mennessä TyöpakettiOsuus (%)Tuntimäärä (h)Toteutuneet Opettelu3024 Vaatimukset1512 Simulink2520 Kehitys2017 Loppuraportti108

3b. Ajan- ja tiimityönhallinta Työmäärän (3op, 81h) arvioitu jakautuminen Työskentely tapahtuu aina paikanpäällä, joten työmäärä tulee jakautumaan tasaisesti ryhmän jäsenten kesken Kuusi tuntia työtä viikossa vastaa kolmeen opintopisteeseen vaadittavaa tuntimäärää joulukuun puoleenväliin mennessä TyöpakettiOsuus (%)Tuntimäärä (h)Toteutuneet (h) Opettelu Vaatimukset1512 Simulink Kehitys Loppuraportti108

4. Riskienhallinta Riskit – Suurin riski tavoitteiden mahdolliselle saavuttamattomuudelle on muiden opintojen ja töiden vaatima aika, joka jättää rajoitetusti aikaa projektityölle – Tällaisessa uuden tietokonesovelluksen ja ohjelmistokehityksen itsenäisessä opettelemisessa haastavinta on alussa, kun kaikki tuntuu oudolta ja uudelta. – Projektityön ohjaaja vaihtuu syys- ja lokakuun vaihteessa, mikä voi olla riski mutta... Hallinta –...työn luonne on kuitenkin varsin itsenäinen, minkä vuoksi ohjaajanvaihdos ei tule haittaamaan kovin paljoa. Teollisuustietokoneesta on kattavat käyttöohjeet ja pahimmissa ongelmatilanteissa on mahdollista ottaa yhteys Beckhoffin myyntiedustajaan – Uudesta sovelluksesta huolimatta Windows 7, Visual Studio sekä Matlab/Simulink ovat alustoina tuttuja ja ”turvallisia” – Ajankäyttö suunnitellaan hyvin ja viikottaisesta ”kiintiöstä” pidetään tiukasti kiinni

5. Demo Yksinkertainen esimerkkisovellus: 1.Luodaan Simulink-malli 2.Käännetään Simulinkilla ja luodaan moduuli jota voidaan käyttää TwinCATilla 3.Importataan moduuli Visual Studiossa 4.Linkataan Simulink-moduulin IO-muuttujat vastaaviin fyysisiin IO-laitteisiin 5.Muunnetaan muuttujien yksiköt oikeanlaisiksi 6.Käännetään ohjelma ja siirretään Beckhoff- tietokoneeseen

5. Demo Yksinkertainen simulink-malli

5. Demo Näkymä Visual Studiossa

5. Demo