Johdatus lääkintä- ja bio-oikeuden luentosarjaan Raimo Lahti 3.9.2007 Oikeustieteellinen tiedekunta, RPOL

1. Lääkintä- ja bio-oikeus uutena oikeudenalana Mistä lääkintä- ja bio-oikeudessa on kysymys? Oikeuden ja etiikan suhde. Lääkintä-, terveys- ja/tai bio-oikeus verrattuna lääkintä-, terveys- ja bioetiikkaan Lääkintäoikeus vs. oikeuslääketiede Miksi uusi oikeuden- ja tieteenala? Tieteen ulkoisia seikkoja: Alan lainsäädännön kasvu; itsesäätelyn ja yleisluonteisen sääntelyn riittämättömyys Yksilön oikeusaseman vahvistaminen; uusien suojeltavien arvojen ja etuuksien ja niiden suojelutarpeen tunnistaminen; voimistunut ihmis- ja perusoikeusajattelu

1. Lääkintä- ja bio-oikeus uutena oikeudenalana (jatkoa) Miksi uusi oikeuden- ja tieteenala? Tieteen sisäisiä seikkoja: Uudessa lainsäädännössä (kuten potilasvahinko- ja potilaslaissa) omaksutut käsitteet ja periaatteet eivät ole vaikeuksitta sovitettavissa yhteen perinteisten oikeuden-alojen vastaavien oppien kanssa; kyseessä monioikeuden-alaisuus (vrt. esim. henkilöoikeus osana siviilioikeutta sekä sosiaali- ja terveysoikeus osana hallinto-oikeutta) Vaatimukset uudesta integratiivisesta oikeudesta, jota luonnehtii poikkitieteellisyys (ei ainoastaan monioikeuden-alaisuus; etiikka, lääketietiede ja lääkintä-/hoitotyö, terveys-taloustiede, terveyssosiologia ja –politiikka) sekä ongelmahakuisuus

2. Aineen keskeisiä kysymyksenasetteluja ja tutkimushaasteita Keskustelu lääkintä- ja bio-oikeudellisen sääntelyn perusteltavuudesta (vrt. rikosoikeuden kriminalisointiperiaatteita koskeva keskustelu) Keskustelu tuon oikeudellisen sääntelyn muodoista ja niiden vaihtoehdoista, esim. ns. reflektiivisen oikeuden idea, joustavien lausekkeiden runsas käyttö Vrt. erottelu formaalinen, materiaalinen ja refleksiivinen oikeus (sääntelyn sääntö-, tavoite- tai menettelysuuntautuneisuus) Em. keskustelujen vaikutus oikeustutkimuksen kysymyksenasetteluihin (tutkimustehtäviin) ja metodeihin Perinteisen lainopillisen tutkimustehtävän rinnalla diskursiivisia lähestymistapoja

2. Aineen kysymyksenasetteluja (jatkoa) Alan oikeustutkimuksessa tavallista useammin läpäisyperiaatteella oikeusvertailua, eurooppaoikeutta, kansainvälistä oikeutta Etiikan, oikeuden ja politiikan suhde Aineen/tutkimuksen osa-alueita Yksilön asema terveydenhuollossa Potilaan asema ja oikeudet, erityisesti korvausturva (L potilaan asemasta ja oikeuksista, PotilasvahinkoL) Terveydenhuoltohenkilöstöön kohdistuva valvonta Oikeus hoitoon ja hoidon priorisointi Tahdosta riippumaton hoito (ml. kriminaalipotilaat) Muita lääketieteellisiä toimenpiteitä (kuin hoitotoimenpide) Lääketieteellinen tutkimus (TutkimusL)

2. Aineen kysymyksenasetteluja (jatkoa) Elin- ja kudossiirrot, kuoleman määrittely Abortti ja sterilisaatio, sukupuolen vahvistaminen Avustettu lisääntyminen (hedelmöityshoidot) Oikeuslääketieteellinen toiminta, DNA-tutkimukset Geenitestit, sikiöseulonta Ns. biopankit

3. Lääkintä- ja bio-oikeuden yleisistä opeista Kysymys oikeudenalalle ominaisista periaatteista, käsitteistä, teorianmuodostuksesta sekä oikeuslähde- ja lainsoveltamisopista Mitkä ovat lääkintä- ja bio-oikeudelle tunnusomaisia periaatteita? Niiden oikeudellisia perusasiakirjoja ovat keskeiset perus- ja ihmisoikeusnormistot, ihmisoikeusasiakirjoista etenkin EIS ja biolääketiedesopimus (1997) sitä täsmentävänä asiakirjana Eri periaatteiden vahvuus ja etusijajärjestys Biolääketiedesopimuksella suojellaan yksilöitten ihmisarvoa ja henkilöllisyyttä ja taataan jokaiselle, ketään syrjimättä, että hänen koskemattomuuttaan ja muita oikeuksia kunnioitetaan biologian ja lääketieteen alalla Soft law’n asema periaatteiden täsmentäjinä. Milloin ne saavat institutionaalista tukea muodostuakseen oikeudellisiksi? Mitä tällaisen soft law’n alaan luetaan?

3. Yleisistä opeista (jatkoa) - Saman sopimuksen 2 artiklan mukaan yksilön etu ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä kuin yhteiskunnan tai tieteen hyöty: 3-14 artiklassa käsitellään seuraavia kysymyksiä: tasapuoliset terveyspalvelut, ammatilliset vaatimukset, yksilön koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden suoja, yksityiselämän suoja, syrjinnän kielto, geneettinen koskemattomuus

3. Yleisistä opeista (jatkoa) Mitkä ovat oikeudenalan peruskäsitteitä? Systeemiajattelun ”heikkous”? Lääkintäoikeuden peruskäsitteenä hoitosuhde; sen rinnalle tullut tutkimussuhde Oikeusasemien ja niiden relaatioiden merkitys käsitteistössä (vrt. PeL 80 §, joka edellyttää lailla säädettävän yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista) Modernissa bio-oikeudessa huomio kohdistuu ihmisen ja ihmisen alkioon ja geneettiseen koskemattomuuteen puuttuviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin

3. Yleisistä opeista (jatkoa) Oikeuslähde- ja lainsoveltamisopin erityispiirteitä Oikeuslähteiden polysentria, soft law’n merkittävä asema - Soft law’n ja ammattieettisten normien merkitys oikeudellisten periaatteiden täsmentäjinä. Punnintaharkintojen korostunut merkitys Esimerkkeinä poikien ympärileikkaus, potilastietojen luottamuksellisuuden suoja, eutanasia

4. Esimerkkitilanteita Poikien ympärileikkaus Onko menettely pahoinpitelynä rangaistavaa? Voidaanko menettelyä pitää yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä (sosiaaliadekvaattina)? Sulkeeko hyväksyttävyyden pois se, että yksilön koskemattomuutta ei saa tämän suostumuksetta loukata kollektiivisen intressin (yhteisön uskonnon tai muutoin vakiintuneen tavan vuoksi)? Potilastietojen luottamuksellisuuden suoja Minkälaisten intressien vuoksi ja missä rajoissa tällaista potilaan yksityiselämän suojaa saadaan kaventaa? Eutanasia (lääketieteellinen kuolinapu) Missä määrin oikeus elämään (hengen suoja) kaventuu kuolemansairaan potilaan tahtoessa inhimillistä kuolemaa?

Luentoon liittyviä Raimo Lahden kirjoituksia Lääkintäoikeus – kehittyvä uusia tieteenala. Lakimies 6/1997, s. 753-759. Lääkintäoikeuden kehitys Suomessa. Lakimies 6/2003, s. 1008-1015. Terveydenhuollon etiikan ja oikeuden rajankäyntiä; Eriävä mielipide ”Näkökohtia poikien ympärileikkauksen hyväksyttävyydestä”. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM, ETENE-julkaisuja 5 (2002), s. 18-21, 42-43. Potilastietojen luottamuksellisuuden suoja kolmen lainsäädäntöuudistuksen valossa. Juhlajulkaisussa Pekka Hallberg, Suomalainen Lakimiesyhdistys 2004, s. 206-216.

Lahden kirjoituksia (jatkoa) Eutanasia ja kuolevan potilaan hoito. Juhlajulkaisussa Eero Backman, Turun yliopisto 2005, s. 91-112. Lääkäri ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen. Väkivalta. Terttu Utriaisen juhlakirja, Talentum 2006, s. 187-210.