6.4.2017 JUKKA KOPONEN Kuopion kaupungin vakinainen palokunta vuonna 1913
6.4.2017 JUKKA KOPONEN Kuopion keskuspaloasema 2001
Onnettomuusriskit hallintaan - keskeiset kehittämiskohteet Ennaltaehkäisevän työn laiminlyönnit (palotarkastus). Valtaosa kunnista on taloudellisesti ja toiminnallisesti liian pieniä järjestääkseen oman pelastuslaitoksen. Vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön määrän supistuminen Palkatun henkilöstön työajan käytön ongelmat. Palopäälliköiden työajasta puolet kuluu hallintotehtävien hoitoon. Vuorokausityöajan henkilöstö ei yleensä osallistu ennaltaehkäisevään työhön. Kaluston on ikääntynyttä. Lisäksi pelastustoimesta puuttuu yhtenäinen hankintapolitiikka. Päätoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön keskinäisten suhteiden ongelmat vaikeuttavat yhteistoimintaa. Pienehköjen palolaitosten kiireettömät sairaankuljetukset aiheuttavat ongelmia hälytysvalmiuteen. (Myllyniemi 2000). 6.4.2017 JUKKA KOPONEN
Pohjois-Savon alueella ensimmäisiä askeleita alueellisen pelastustoimen rakentamiseen otettiin vuoden 2001 syksyllä. Tuolloin maakunnan kunnat perustivat työryhmän tekemään alustavia selvityksiä alueelliseen pelastustoimeen siirtymisestä. Tässä vaiheessa ei valtioneuvosto ollut vielä päättänyt pelastustoimen aluejaosta. Maakunnan alueella Ylä- Savon kunnat halusivat perustaa oman alueellisen pelastustoimen. Valtioneuvoston päätettyä aluejaosta käynnistyi maakunnan alueella 22.3.2002 varsinainen alueellisen pelastustoimen valmistelu. Maakuntaliiton kutsumassa kokouksessa kunnat palkkasivat päätoimisen projektipäällikön ja perustivat erilaisia työryhmiä valmistelua varten. 6.4.2017
Pohjois-Savon pelastuslaitos 2014 Alueena Pohjois-Savon maakunta, 20 kuntaa 248 430 asukasta Talousarvio n. 25 M€ 28 paloasemaa ja lisäksi sopimuspalokunnat 275 päätoimista työntekijää n. 600 sivutoimista pelastustyöntekijää n. 140 sopimuspalokuntalaista 147 pelastusajoneuvoa 44 alusta ja venettä Kontteja, perävaunuja ja muuta kalustoa 6.4.2017 JUKKA KOPONEN
Pohjois-Savon pelastuslaitos Paloasemaverkosto Ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius Virka-ajan lähtövalmius ja muina aikoina varallaolo Sopimuspalokunta Petonen Neulamäki Riistavesi VPK
Alueellinen pelastustoimi (P-S) Hallintoasioita on keskitetty ja hallinto hoidetaan keskuskuntamallilla. Voimavaroja hallintotehtävistä onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Lähtökohtaisesti koko pelastustoimen henkilöstö osallistuu ennaltaehkäisevään työhön. Erikoistuminen ja osaamisen syventyminen. Maakunnan alueelle luotu yhtenäisiä turvallisuusnormeja (tulkinnat) ja yhdenmukaistamista tehty myös valtakunnallisesti. Pelastustoiminta tehostunut, kun pelastusmuodostelmia ja päällystötasoista henkilöstöä hälytetään automaattisesti lähimmiltä paloasemilta. Riskeihin ja toimintaan perustuva kalustosijoittelu. Keskitetty kaluston ja varusteiden hankintajärjestelmä säästänyt rahaa ja työaikaa sekä ajoneuvokaluston keski-ikä alentunut. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön suhteet ovat pääosin kunnossa Suurempi organisaatio mahdollistaa erilaisia urapolkuja Joillakin pienemmillä paloasemilla on edelleen liian vähän sopimushenkilöstöä. Alueellisen pelastustoimen valmistelussa nähtiin alueellistamisessa seuraavat hyödyt. Jo puolentoista vuoden toiminta-aika on osoittanut niiden olleen täysin oikeita. Päällystön hallintotehtävien poistaminen ja keskittäminen on antanut mahdollisuuden keskittyä enemmän onnettomuuksien torjuntaan sekä toimintavalmiuden parantamiseen. Maakunnan alueella turvallisuusnormeja yhdenmukaistetaan. Maakunnassa ihmisillä on kaikissa kunnissa samat pelastuspuolen turvallisuusnormit ja toimintatavat. Kuntarajat, seutukuntarajat eivätkä pelastustoimenkaan rajat ole enää esteenä tehokkaalle toiminnalle. Tarvittiin apua missä tahansa niin apua annetaan lähimmistä toimipisteitä. 6.4.2017
Organisaatio muutoksessa Henkilöstö ikääntyy, toimintakykyrajoitteita Rekrytointiongelmia pienillä paloasemilla Talouspaineita ja kireä taloustilanne Teknologia kehittyy Väestörakenne muuttuu Osaamisen jatkuva kehittäminen Työhyvinvoinnin merkitys korostuu Lisää yhteistyötä pelastuslaitosten kesken 6.4.2017 Jukka Koponen
Kustannustehokkuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen Nykyinen yhteistyö ja palvelutuotanto: Yhteinen päällystöpäivystys (P-S ja E-S) ja pelastustoimintaa naapurilaitosten kesken ISTIKE – yhteiset tilannekeskuspalvelut (alk. 1.1.2014) Henkilöstökoulutusmateriaalin tuottaminen (10 pelaa) Yhteiset kalusto- ja varustehankinnat (8 pelaa+ PeO) Suunnitelmien laatiminen (I-S) Lisäksi valtakunnallinen kumppanuusverkosto 6.4.2017 JUKKA KOPONEN
Mitä jatkossa? Suunnitteilla lisää yhteistyötä (Itä-Suomen laitokset): Palvelutuotannon yhtenäistäminen (hinnat, tuotteet ja tulkinnat), säästöjä mm. muutamasta päällystövirasta Pelastustoiminnan vasteiden ja johtamisjärjestelmän yhtenäistäminen Yhteinen P2-päivystys ja pelastustoiminnan johtaminen kaikilla johtamistasoilla Pelastustoimen yhteiset tukipalvelut Itä-Suomen pelastuslaitosten ICT-keskus? ICT-järjestelmien ylläpito (VIRVE-, PEKE/KEJO-, ERICA- yms. pääkäyttäjät), väestöhälytysjärjestelmien ylläpito... Lisäksi ISTIKEn päivystäjän työpanos. 6.4.2017 JUKKA KOPONEN
Kehittämisessä ja säästämisessä huomioitava Organisaation suorituskyvyn ylläpitäminen sekä ydintehtävien laadun kehittäminen Johtamisvalmiuden turvaaminen suurempia onnettomuuksia ja häiriötilanteita varten Henkilöstön työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen Kuntien varautumisen tukeminen ja yhteistyö kunnan muiden viranomaisten kanssa Kustannustehokkuutta on parannettu jo 10 vuotta, pelastustoimen kustannuskehitys ollut maltillista. 6.4.2017 JUKKA KOPONEN
ITÄ-SUOMEN ALUE 47 kuntaa 567.774 asukasta budjetti n. 63 M€ pinta-ala 60.720 km² pelastushenkilöstöä 2449 paloasemia 122 pelastusajoneuvoja 500 ITÄ-JA KAAKKOIS-SUOMEN ALUE (Kuopion hätäkeskuksen ja ISTIKEn alue) 63 kuntaa 882.914 asukasta budjetti n. 92 M€ pinta-ala 73.544 km² pelastushenkilöstöä 3945 paloasemia 234 pelastusajoneuvoja 844 JK 6.2.2014
Kiitos! Jukka Koponen Pelastusjohtaja Puhelin: (017) 188 101 Gsm: 044 718 8101 Email: jukka.koponen@kuopio.fi Volttikatu 1 A, 70150 Kuopio vaihde (017) 188 100 6.4.2017 Jukka Koponen