Rakennesuunnitelman uudistamistarpeen arviointi, seututyöryhmien asiantuntijat ja maakuntakaavoittajat 7.6.2013 Yhteenveto Kimmo Kurunmäki

Työpajan ohjelma

1 2 3 4 Ilmoittautuneet Helin, Erika Rasimus, Ilari Jortikka, Antti Tanila, Riitta Laiho, Jyrki Salkoaho, Tuukka Virtaniemi, Pekka Djupsjöbacka, Hanna Nurminen, Päivi Sankala, Iina Asula-Myllynen, Ritva 2 Strandén, Leena Silván, Lasse Valkamo, Markku Tuominen, Ville Kolehmainen, Sirpa Hurme, Taru Nyblom, Kari Laakkonen-Pöntys, Karoliina Tammi, Ilpo Normio, Teemu Toni K. Laine 3 Lahtinen, Markku Lehtinen, Nina Rajala, Pasi Periviita, Mika Sola, Monika Myllykangas, Päivi Lahtinen, Leena Majuri, Lasse Aaltonen, Jukka Katja Seimelä 4 Löytty, Kari Aalto, Arja Riihimäki, Asko Heinävä, Auli Häyrynen, Juha-Pekka Kangasniemi, Ritva Männikkö, Markku Järvinen, Johanna Kosonen, Kati-Jasmin Kimmo Kurunmäki

Uudistamistarpeen arviointi Mikä nykyisessä rakennesuunnitelmassa toimii? Mitkä ovat rakennesuunnitelman uudistamistarpeet? 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotantoa monipuolistetaan 5. Liikkumisen tapoja uudistetaan 6. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 7. Palvelut joustavat yli kuntarajojen

Mikä toimii nykyisessä rakennesuunnitelmassa 2030?

Mikä toimii: prosessi Onnistunut prosessi, jolla sitoutettu päätöksentekijät ja toimeenpanijat yhteiseen tahtotilaan. Systemaattinen jatkotyöskentely: toteuttamisohjelmat, aiesopimukset ja jatkoselvitykset/-hankkeet Sopivan yleispiirteinen ja mahdollistava kokonaissuunnitelma, joka määrittelee painopisteet kunnan yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Ohjausvaikutuksen aikaansaaminen; kunnat huomioivat rakennesuunnitelman toteutuksen kaavoitusohjelmissaan. Antaa käsityksen volyymeista ja vaikutuksista. Hyvä seuranta toteuttamisohjelman ja MAL-aiesopimuksen kautta.

Mikä toimii: sisältö Tarjoaa selkeät yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet (7 tavoitetta). Suuntaa hyvin asutuksen painopistealueita. Ohjelmoi kuntien asuntotuotannon . Kytkee maankäytön joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Tukee kuntakeskustojen kehittämistä. Nostaa esille hajarakentamisen ohjaustarpeen. Antaa yleispiirteistä pohjaa palveluverkon suunnittelulle. Korostaa ilmastokysymyksien hallintaa yhdyskuntasuunnittelun kautta.

Mikä kaipaa uudistamista rakennesuunnitelmassa?

Uudistamisen keskeiset tarpeet 1/2 Väestön kasvu: Uudistetaan suunnite ulottaen vuoteen 2040. Tarkistetaan kuntien kyky ottaa kasvu vastaan ja kuvataan keskeiset kasvun suunnat. Rakenteen eheyttäminen: Vahvistetaan täydennysrakentamisen periaatetta ja kasvun suuntaa ”sisäänpäin” Liikennejärjestelmän kehittäminen: Vahvistetaan näkemys kaupunkiseudun liikennejärjestelmästä tuoreiden selvitysten pohjalta ja lisätään päätösvalmiutta mm. aikatauluttamalla joukkoliikenteen infrahankkeet. Palveluverkon seudullinen suunnittelu: Vahvistetaan alakeskusten roolia. Linjataan palvelujen tarjonta alakeskuksissa sekä uusilla ja voimakkaasti täydentyvillä alueilla. Korostetaan vahvemmin julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen.

Uudistamisen keskeiset tarpeet 2/2 ”Hankalat infrahankkeet”: Otetaan kanta toteutukseen ja tehdään tarvittavat sijaintipäätökset. Asuntotuotannon monipuolisuus: Vahvistetaan ns. keskitehokasta asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Kiinnitetään huomio segregaation ehkäisyyn. Elinkeinoelämän kehitys ja työllisyys: Huomioidaan elinkeinojen kehitysmahdollisuudet yhdessä asukasmäärän kasvun tarkastelun kanssa. Rakennesuunnitelman esitystavat: Monipuolistetaan esitystapoja ja parannetaan viestinnällisyyttä mm. sähköisin kartoin. Toteuttamisen ohjelmointi ja keinot: Esitetään laadukkaan ympäristön toteuttamiseen konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä. Kuvataan prosessi ja määritellään osallistumisen järjestämisen työnjako kuntien, seututoimiston ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä.

Uudistustarpeet avattuina 1/3 Liikennejärjestelmä Kuntien tulee rakennesuunnitelmassa linjata yhteiset tavoitteet seudullisesta joukkoliikennejärjestelmästä ja sopia isoista joukkoliikenteen infrahankkeista ja laajentumissuunnista. Hankkeet tulee laittaa järjestykseen ja aikahorisonttiin. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tehostaa kuntien välistä yhteistyötä. Älyliikenteen edellytysten parantaminen, mukaan lukien liikenneturvallisuuteen ja hinnoitteluun liittyen. ”Hybridiajattelu” joukkoliikenteeseen: liityntäpysäköinti, matkaketjut kävely ja pyöräily huomioiden. Kaupunkiseutu valtakunnallisena solmuasemana. Tärkeää päästä valtion kanssa yhteiseen näkemykseen, esim. mitä nykyraiteille mahtuu. Palveluverkko Rakennesuunnitelmassa esille alakeskusverkon tukeutuminen joukkoliikenneverkostoon. Alakeskusten rooli joukkoliikenteen verkon solmukohtina vahvemmaksi. Palvelujen sijoittaminen, saavutettavuus ja arjen sujuvuus. Tarkasteltava kokonaisuutta, jossa huomioidaan alakeskuksiin, uusille alueille ja voimakkaasti täydentyville alueille tarvittavat palvelut ja niiden vaikutusalueet. Määriteltävä lähellä tarjottavat palvelut esimerkiksi asiointitiheyden mukaan. Julkisten ja kaupallisten palvelujen yhteistarkastelu, sijoittaminen samaan verkkoon. Alakeskuksiin monipuolista asumista eri ikäryhmille, kauppoja. Paljon liikennettä aiheuttavien vapaa-ajan palvelujen sijoittaminen joukkoliikennevyöhykkeille.

2/3 Väestösuunnite Aikajänne vuoteen 2040. Varmistetaan kyky ottaa kasvu vastaan. Sovitaan kasvun pääsuunnat. Kasvu voimakkaammin täydennys- ja tiivistysrakentamisella. Luovia ja ”vihreitä” täydennys-rakentamisvyöhykkeitä. Täydennysrakentamisella turvataan taloudellisia edellytyksiä kasvun vastaanottoon. Kasvun alueet tulee sitoa vahvoihin joukkoliikenneyhteyksiin. ”Hankalat infrahankkeet” Rakennesuunnitelmassa otetaan kanta infrahankkeisiin, esimerkkeinä läntinen rata, lisäraiteet, järjestelyratapiha, kehä2 ja Puskiaisen oikaisu, jätteenkäsittely, vesihuolto: jätevedenpuhdistamo, ja puhtaan veden saanti suhteessa väestönkasvuun ja yhdyskuntarakenteeseen. Hankalat hankkeet, joilta puuttuu vain sijoituspäätös, tulee osoittaa rakennesuunnitelmassa. Hankkeet, jotka vaativat yleispiirteistä suunnittelua, tulee huomioida maakuntakaavassa. Pohdittava miten rakennesuunnitelmalla voidaan edistää kansalaiskeskustelua infrahankkeista. Asuntotuotannon monipuolisuus Keskitehokas rakentaminen vahvemmin rakennesuunnitelmaan. Alueiden profiloiminen poiketen perinteisestä ok/rt/kt-jaottelusta. Segregaation ehkäiseminen monipuolisella aluerakentamisella. Laatukysymyksiä korostettava rakennesuunnitelmassa. Laadittava täydennys- ja tiivistysrakentamiseen, tontinluovutukseen ja toteutukseen myös laatua koskevia linjauksia. Rakennuttajat tulee saada rakennesuunnitelman taakse. Seudun yhteinen viesti toteuttajille.

3/3 Elinkeinoelämä Rakennesuunnitelmassa on tarkasteltava työllisyyttä ja elinkeinoelämän kehitystä asukasmäärän tarkastelun ohella. Alueiden profilointi: Rakennesuunnitelmassa kartoitettava ja tunnistettava sekä erityisiä työpaikka-alueita, esimerkkinä lentokentän ympäristö, että sekoittuneita (työ, asuminen, palvelut) alueita, esimerkkinä kampusalueet. Pyrittävä eri profiileista muodostuvaan seudulliseen kokonaisuuteen. Huomioitava yhteydet seudulle ja seudulta elinkeinoelämän näkökulmasta. Rakennesuunnitelman esitystavat Luodaan eri esitystapoja eri aiheista soveltuvuuden mukaan. Kartta moniulotteiseksi, eri pinnat (layerit) kuvaamaan eri asioita ja niiden yhdistelmää. Karttaa klikkaamalla ominaisuuksia esiin. Sisällölliset laatutekijät selostettuina. Toteuttamisen ohjelmointi ja välineet Vahvistetaan toteutuksen laadukkuuden ja kestävän kehityksen yhteyttä. Tuodaan konkreettisia toimenpiteitä rakennesuunnitelman sisään. Laajennetaan suunnitelman monikäyttöisyyttä ja sovellettavuutta strategisena asiakirjana, karttaesityksenä, toteutusohjelman perustana ja viestintävälineenä. Jatketaan MAL-aiesopimusmenettelyä 2015-