Rakennesuunnitelma 2040 Kjk 11.10.2013 Sh 30.10.2013 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS.

Esitys aiheesta: "Rakennesuunnitelma 2040 Kjk 11.10.2013 Sh 30.10.2013 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS."— Esityksen transkriptio:

1 Rakennesuunnitelma 2040 Kjk 11.10.2013 Sh 30.10.2013 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS

2 Lähtötilanne Seutustrategia 2020

3 Uudistamisen tarve eli miksi? -Kaupunkiseudun kasvuvauhti -Raideliikenteen investoinnit edellyttävät kokonaisratkaisua -Palveluverkko mukaan kokonaisuuteen -Uusi valtuustokausi ja uudet päättäjät -Maakuntakaavaan laadinta -Kuntauudistus ja elinvoimaselvitys -MAL-aiesopimus: ”Rakennesuunnitelman sitovuutta on vahvistettava ja toteutusta edistettävä”

4 Uudistamisen pääviesti eli mitä? -RASU keskittyy kaupunkiseudun toiminnallisuuteen, kasvuun ja kehitykseen. -RASU on poliittinen tahdonilmaisu ja vahva tuki MAL- tavoitteiden toimeenpanolle kunnissa. -RASU tukee elinvoimaselvitykstä ”strategisesti yhdentyvä seutu tai eurooppalainen kaupunki”. -RASU on uuden MALPE-sopimuksen pohja. -RASU on hankalien asioiden linjausväline.

5 Uudistamisprosessi 11.1.20155

6 Uudistamisen tavoitteet Työn periaatetasoisina tavoitteina pidetään seutuhallituksen hyväksymiä tavoitteita rakennesuunnitelmalle 2030. Rakennesuunnitelman uudistamiselle määritellään uudet, tarkennetut tavoitteet. Tavoitteiden tarkoituksena on identifioida selkeästi, miltä osin rakennesuunnitelma 2030 kaipaa uudistamista ja miltä osin voidaan edelleen tukeutua tehtyihin periaateratkaisuihin. Työn pohjana käytettävästä väestöennusteesta päätetään tavoitteiden asettamisen yhteydessä. 11.1.20156

7 Uudistamisen keskeiset tarpeet, asiantuntijatyöpaja 7.6.2013 Väestön kasvuun varaudutaan: Tarkistetaan seudun ja alueiden kyky ottaa kasvu vastaan ja määritellään keskeiset kasvun suunnat. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään: Vahvistetaan täydennysrakentamisen periaatetta ja kasvun suuntaa ”sisäänpäin”. Keskustoja kehitetään ja palvelujen saavutettavuutta parannetaan: Vahvistetaan alakeskusten roolia. Linjataan palvelujen tarjonta alakeskuksissa sekä uusilla ja voimakkaasti täydentyvillä alueilla. Korostetaan vahvemmin julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. huomioidaan täydennysrakentamisen tuomat palveluverkkotarpeet. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään: Vahvistetaan ns. keskitehokasta asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Kiinnitetään huomio segregaation ehkäisyyn. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan: Huomioidaan elinkeinojen kehitysmahdollisuudet yhdessä asukasmäärän kasvun tarkastelun kanssa. Liikkumisen tapoja uudistetaan: Vahvistetaan näkemys kaupunkiseudun liikennejärjestelmästä tuoreiden selvitysten pohjalta ja lisätään päätösvalmiutta mm. aikatauluttamalla joukkoliikenteen infrahankkeet. Seudullisesti merkittävät hankkeet (”Hankalat infrahankkeet”): Otetaan kanta toteutukseen ja tehdään tarvittavat sijaintipäätökset. Toteuttamisen ohjelmointi ja keinot: Esitetään suunnitelman toteuttamiseen konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä. 11.1.2015 7

8 Tavoitekokonaisuus, ehdotus 2040 1.Väestön kasvuun varaudutaan 2.Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3.Keskustoja ja keskuksia kehitetään 4.Asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta parannetaan 5.Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6.Liikkumisen tapoja uudistetaan 7.Palvelujen saavutettavuutta parannetaan 8.Seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta edistetään 9.Suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia parannetaan (Tavoitetarkennukset kirjoitettu kursiivilla.)

9 Väestön kasvuun varaudutaan Kaupunkiseudulla varaudutaan voimakkaaseen kasvuun /tavoitellaan? – Varaudutaan 115 000 hengen väestönkasvuun 2040 mennessä. – Kokonaisväestö vuonna 2040 on 480 000 asukasta. – Kasvu ohjataan tarkoituksenmukaisesti alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa ja joukkoliikenteen järjestämisedellytykset huomioiden. – Väestön ikääntyminen huomioidaan

10 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta täydennetään ja tiivistetään – parannetaan kaupunkiseudun yhdyskuntataloudellisuutta ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä – lisätään energiatehokkuutta tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä – vahvistetaan joukkoliikennekäytäviä ja sijoitetaan niille uutta asutusta, kauppaa, palveluja ja toimistoja – profiloidaan maankäytön vyöhykkeitä ja niiden rakentamisen laatua – ohjataan asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista Arjen sujuvuutta edistetään – lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja – luodaan viihtyisää ja esteetöntä liikkumisympäristöä – parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta Rakennetta täydennetään ja tiivistetään – parannetaan kaupunkiseudun yhdyskuntataloudellisuutta ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä – lisätään energiatehokkuutta tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä – vahvistetaan joukkoliikennekäytäviä ja sijoitetaan niille uutta asutusta, kauppaa, palveluja ja toimistoja – profiloidaan maankäytön vyöhykkeitä ja niiden rakentamisen laatua – ohjataan asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista Arjen sujuvuutta edistetään – lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja – luodaan viihtyisää ja esteetöntä liikkumisympäristöä – parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta

11 Keskustoja ja keskuksia kehitetään Kaupunkiseudun keskusverkko muodostetaan profiileiltaan erilaista keskuksista. – Eri tasoiset keskukset toimivat palveluverkon ja liikkumisen solmupisteinä. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään. – Kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin – Keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa lisätään – Edellytyksiä keskustojen viihtyisyyden parantamiseen lisätään (vrt. keskustabarometri) – Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. – Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta.

12 Asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta parannetaan Lisätään talotyyppien vaihtoehtoja ja osoitetaan keskitehokkaan rakentamisen alueita. Korostetaan asumisen ja asuinalueiden laatutekijöitä Profiloidaan erilaisia asumisen vyöhykkeitä. Asuinalueiden mitoituksessa otetaan huomioon oletettu väestö- ja väljyyskehitys. Sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan yhteisvastuullisesti seudulla. Parannetaan asumisviihtyvyyttä kehittämällä seudullista ja paikallista viherverkostoa.

13 Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. – Työpaikka-alueita varataan riittävästi ja monipuolisesti erityyppisten yritysten tarpeisiin. Varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet. Luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle Vahvistetaan osaamisklustereiden menestymisen edellytyksiä. Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn.

14 Liikkumisen tapoja uudistetaan Vähennetään liikkumistarvetta maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisuin. Joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn osuuksia lisätään. Raideliikennettä kehitetään ja sovitaan investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetti käytetään tehokkaasti ja huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan. Liikenteen sujuvuutta lisätään matkaketjuja ja älyliikennettä kehittämällä Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään

15 Palvelujen saavutettavuutta parannetaan Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti ja suunnitellaan seudullisena hierarkkisena kokonaisuutena. Parannetaan julkisten ja kaupan lähipalveluiden saavutettavuutta jalan ja pyöräillen, keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuutta ja hyviä kulkuyhteyksiä. Alakeskusten kytkeytymistä joukkoliikenteeseen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksiin parannetaan. Seudulliset palvelut suunnitellaan, sijoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä, myös kuntien raja-alueet huomioiden.

16 Toteutuksen edistäminen Seudulliset hankkeet -Sovitaan seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Otetaan yhteinen kanta hankkeisiin, joiden toteutus on riippuvainen valtion päätöksistä. -Hankkeet: läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erit. keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rasun sitovuus -Ohjelmoidaan rakennesuunnitelman toteutus seudullisen toteuttamisohjelman ja kuntien kaavoituksen kautta -Jatketaan MAL- aiesopimusmenettelyä 2016- -Parannetaan toteutusta tukevia välineitä -Välitetään kaupunkiseudun viesti maakuntakaavaan. Viestin painopisteenä ovat joukkoliikenneratkaisu, palveluverkko, kaupunkiseudun maankäytön ja asumisen mitoitus sekä seudulliset hankkeet.