Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin Juha-Pekka Konttinen, THL 15.5.2014 Helsinki

Suomen vammaispolitiikan lähtökohdat Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin (positiivinen erityiskohtelu) Perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006 Vammaispoliittinen ohjelma 2010-2015 (VAMPO) YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Sosiaaliset perusoikeudet Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suora subjektiivinen oikeus yksilölle kaikissa elämäntilanteissa kuuluvasta vähimmäisturvasta. Perustuslain 19 §:n 3 momentti velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelujen riittävyyden määrittelyssä asetettu lähtökohdaksi taso, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien käytännön toteutumisen. Muut perusoikeussäännökset määräävät osaltaan tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisvelvollisuus on täytettävä. 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

OKA 12.3.2008 Dnro 1052/1/06 Kysymyksessä oli aikaisemman määrärahasidonnaisen henkilökohtainen avustajajärjestelmän säädöstasoa koskeva ratkaisu Oikeuskansleri katsoi, että perustuslain 19 §:n 1 momentin ilmaisun ”ihmisarvoisen elämän turva” voidaan hyvin perustein tulkita tarkoittavan enemmän kuin pelkästään biologiselle olemassaololle välttämättömien edellytysten turvaamista. Tämän perusteella oikeuskansleri on piti perusteltuna, että vammaispalvelulakia ja sen uudistamistarpeita arvioidaan perustuslain 19 §:n 1 momentin laajemman tulkintavaihtoehdon valossa. Samanlaiseen lopputulokseen on päätynyt myös Hyvinvointivaltion rajat -hankkeen (Tällä lailla sosiaaliturvaa, Stakes 2006). Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi vuonna 2009 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Vammaisten palveluiden järjestämisen lähtökohdat Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut (ja muut) palvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää. Erityispalveluja vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella järjestetään, jos yleisen lainsäädännön mukaiset palvelut eivät ole vammaisten henkilöiden tarpeisiin nähden sopivia ja riittäviä. Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Palveluilla ja tukitoimilla pyritään mahdollistamaan vammaisten henkilöiden selviytyminen jokapäiväisestä elämästä. 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Vammaisten palvelut lainsäädännössä Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki (hoitotarvikkeet, lääkinnällinen kuntoutus: apuvälineet ja kuntoutus jne…) Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki Kelan lainsäädäntö (etuudet ja palvelut; kuntoutus) Verotukselliset tuet (mm. invalidivähennys ja autoveron palautus) Menettely: hallintolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki!!! 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Vammaispalvelulaki (380/1987) Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 §). Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (3 §). Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve (3 §). Subjektiiviset oikeudet (välttämättömyys) / määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Palvelut ovat maksuttomia. Kuljetuspalvelussa omavastuu. 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Vammainen / vaikeavammainen henkilö VPL 2 §: Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammainen vs. vaikeavammainen CRPD:n vammaisuus-käsite: vammaisia ihmisiä ovat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vrt. WHO:n Disability report 2001 ja WHO:n ICF luokitus 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Subjektiiviset oikeudet vammaisille ”on järjestettävä” + vahva oikeusturva Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat kuljetukset Korvaus vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista Vaikeavammaisille henkilöille palveluasuminen Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut Vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelut (siirtyi KELA:n vastuulle 1.9.2010) Vaikeavammaiselle henkilölle päivätoiminta Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävä henkilökohtainen apu Subjektiivinen oikeus  paineita vammaispalvelupuolelle (vinoutumat palvelujärjestelmässä) 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Subjektiivinen oikeus tulkinnanvarainen Oikeus saada kehitysvammaisten erityishuoltoa KVL 2 §: Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat palvelut KVL 34 §: Jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten on hyväksyttävä erityishuolto-ohjelma huollon yksilölliseksi toteuttamiseksi Kehitysvammaisella on oikeus saada erityishuoltoa, mutta ei jotakin siihen kuuluvaa palvelua Käytännössä kehitysvammalain perusteella järjestetyt erityishuollon palvelut ovat olleet vahvoja oikeuksia, jotka ovat turvanneet kehitysvammaisille tietyt lakisääteiset palvelut KHO 23.12.1997 T 3273 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Subjektiivisia oikeuksia muistuttavia palveluita, jotka voivat luoda ”parempia” oikeuksia Vammaisten henkilöiden palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen viimeistään seitsemän vuorokauden määräajassa yhteydenotosta Lakiuudistuksen 2009 yhteydessä palvelusuunnitelman laatimisen ja yksilöllisen tarpeen arvioinnin korostuminen Vammaispalveluja koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet vammaispalvelulaissa Kunta järjestää talousarvion puitteissa tarpeen mukaisessa laajuudessa: kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset erityisravinto muut lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut ja tukitoimet Oikeuskäytännössä: alibudjetointi kielletty, voidaan priorisoida ja kohdentaa, yksilölliset tarpeet huomioon 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

YK:n vammaissopimus (CRPD) Laaja-alainen syrjinnän kielto ja vammaisasioiden valtavirtaistaminen ja vastuu eri hallinnonaloille Esteettömyyden vaatimus ja kohtuulliset mukautukset Vammaisten tosiasiallinen osallisuus ja osallistuminen, itsemääräämisoikeus Tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta ja asenneilmapiirin muuttaminen Tehokas seuranta- ja valvontajärjestelmä 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Keskeisiä poimintoja CRPD:stä palveluiden näkökulmasta Sopimuspuolten tulee myös varmistaa, että saatavilla on kotiin annettavia palveluja, asumis- ja laitospalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja. Sopimuspuolten tulee turvata henkilökohtainen apu sitä tarvitseville vammaisille henkilöille. (CRPD 19 art). Koko väestölle tarkoitetut palvelut ja järjestelyt tulee olla vammaisten henkilöiden saatavilla yhdenvertaisesti sekä vastattava heidän tarpeitaan. (CRPD 19 art). Kohtuulliset mukautukset edistävät vammaisten henkilöiden mahdollisuutta yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisten kanssa sekä mahdollisuutta saada koulutusta, työtä ja yleisesti saatavilla olevia palveluja (CRPD 2 ja 5 art). Esteettömyys ja saavutettavuus (CRPD 9 art). Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tehtäviä tarpeellisia erityistoimia ei pidetä syrjintänä (positiivinen erityiskohtelu); (CRPD 5 art). 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Yleiset tavoitteet vammaispalvelujen kehittämisessä Vammaispoliittinen ohjelma ja YK:n vammaissopimus: yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Vammaisten henkilöiden oikeus koko väestölle tarkoitettuihin yleisiin palveluihin sekä tarvittaviin erityispalveluihin - kaikkien hallinnonalojen vastuu Avopalvelujen ensisijaisuus, myös vaativaa ja monialaista tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestäminen lähiyhteisössä - > edellyttää osaamisen vahvistamista ja monipuolistamista, asiakkaiden mukana oloa ja kuulemista sekä eri toimijoiden yhteistyötä Vammaislainsäädännön uudistaminen - yksi erityislaki 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

Vammaislainsäädännön uudistaminen Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi Selvittää nykyisen vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset YK:n vammaissopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen muu kokonaisuus Tehdä selvityksen pohjalta ehdotus uudeksi vammaisten henkilöiden palveluja koskevaksi erityislaiksi v. 2014 loppuun mennessä (jatkotyö seuraavalle hallitukselle) 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen

KIITOS! juha-pekka.konttinen@thl.fi Puh. 029 524 6896 www.vammaispalvelujenkasikirja.fi 15.5.2014 Juha-Pekka Konttinen