MUISTIN PERUSTOIMINNOT: Muisti ja oppiminen MUISTIN PERUSTOIMINNOT: mieleen painaminen mielessä pitäminen mieleen palauttaminen.

Muisti 1. Sensorinen muisti eli havaintomuisti muodostuu ikoni- ja kaikumuistista. Ikonimuisti on näköhavainnoista saatavaa tietoa. Kaikumuisti on kuulon avulla omaksuttavaa tietoa. 2. Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti ylläpitää ja muokkaa käsiteltävää tietoa. Osa työmuistista häviää tiedon käsittelyn aikana ja osa siirtyy säiliömuistiin. 3. Säiliömuisti eli pitkäkestoinen muisti vastaa tiedon pysyvästä tallettamisesta.

Sensorinen muisti taltioi havaintoinformaatiota 1-2 sekuntia sijaitsee aistijärjestelmässä omaa suuren kapasiteetin ja lyhyen keston toimii tietoisuuden ulkopuolella on oleellinen puheen ymmärtämisessä ja tekstin lukemisessa.

Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti ylläpitää ja muokkaa käsiteltävää tietoa Osa työmuistista häviää tiedon käsittelyn aikana ja osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. taltioi havaintoinformaatiota 20-30 sekuntia voi käsitellä 5-7 muistiyksikköä kerrallaan muokkaa ja liittää havaintoja säiliömuistin aikaisempaan tietoon toimii yksilön tarkkaavaisuuden mukaan.

Säiliömuisti eli pitkäkestoinen muisti vastaa tiedon pysyvästä tallettamisesta tallettaa elämänkokemuksemme, tietomme ja taitomme jäsentää asioita säiliömuistissa oleviin tietoihin, malleihin ja kokonaisuuksiin edellyttää tiedon ymmärtämistä auttaa tiedon mieleen palauttamisessa edellyttää, että tiedot on kerrattu ja yliopittu, jotta ne voivat siirtyä säiliömuistiin. Reijo A. Kauppila. Opi ja opeta tehokkaasti. Opetus 2000. PS-kustannus.

Kertaus on opintojen äiti Ensimmäinen kertaus auttaa muistamaan tietoa 24 tuntia eteenpäin. Toinen kertaus (24 h ensimmäisen jälkeen) siirtää viikon ajassa eteenpäin. Kolmas kertaus (viikon kuluttua opiskelusta) auttaa muistamaan asian noin kuukauden. Neljäs kertaus (1 kk kuluttua)  yksityiskohdat pysyvät muistissa vielä 2 kk. Viides kertaus (2 kk edellisestä) tieto säilyy seuraavat 3 kk. Kuudes kertaus (3 kk edellisestä) tieto siirtyy pitkäaikaismuistiin.

Muistitekniikoita Jäsentele ja muokkaa. Jäsentele asioita tiivistelmin. Tee kaavioita. Tee miellekarttoja. Piirrä ja muodosta käytännön esimerkkejä. Kertaa. Tee tarina. Luo mielikuva, näytelmä tai sarjakuva, joka liitetään tapahtumaan, tarinaan tai tuttuun paikkaan. Idea on siinä, että opittava liitetään valmiiseen muistijälkeen. Näin voidaan muistaa kaavoja, sanastoja, koodeja, tärkeitä numerosarjoja. Kulje muistikatua. Muistettava asia sijoitetaan tutun kadun taloihin, kodin eri huoneisiin tai maisemaan. Itse asiassa jo muistisäännön keksiminen (mihin tämän tiedon kätkisin?) houkuttelee keskittymään ja kuvittelemaan, siis aktivoi aivot. Etsi oma tapasi. Etsi ja vahvista sitä, olipa se sitten hyräily, liike, kosketus, kartoitus tms. Lähde: Repo Irma- Nuutinen Tapio,2003, Viestintätaito - opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin Otavan kirjapaino Oy

Oppimisen perusideoita Oppiminen on oppijan omaa toimintaa. Uusi oppiminen rakentuu aina vanhan pohjalle. Oppiminen riippuu tilanteesta. Oppiminen on sosiaalista toimintaa. Lähde: http://www.kuntoutussaatio.fi/terttu/oppiminen/oppimisen perusta.html)

Miellekartta oppimisen tehostamisesta ( Kauppila Reijo A, Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-kustannus. Opetus 2000)

Oppimiseen vaikuttavat tekijät Perustaitojen automatisoituminen Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen Motivaatio Tarkkaavaisuus Minäkäsitys Miksi oppiminen ei suju? ”Ei ole oppimisvaikeuksia, on vain opettamisvaikeuksia”