SYÖMISHÄIRIÖPÄIVÄT Oulu 27.-28.1.2009

Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoidosta OYS:ssa Auli Joutsenoja, last.psyk.el OYS, Psykiatrian tulosyksikkö, Lastenpsykiatrian klinikka

Yleistä syömishäiriöistä syömishäiriöt länsimaissa nuorten naisten kolmanneksi yleisin pitkäaikaissairaus oireyhtymiä, taudinkuva vaihtelee, pahimmillaan henkeä uhkaavia, taustalla eriasteisia psyykkisiä häiriöitä

Syömishäiriöiden etiologiasta etiologialtaan multifaktoriaalisia taustalla monimutkainen somaattisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutus synnyssä voidaan erottaa syömishäiriöille altistavia, oireilua laukaisevia ja oireilua ylläpitäviä tekijöitä

Altistavia tekijöitä altistavien tekijöiden katsotaan liittyvän mm. persoonallisuuteen, perheeseen ja kulttuuriin keskeisimpinä persoonallisuuteen liittyvinä altistavina tekijöinä pidetään suuria itseen kohdistuvia vaatimuksia, heikkoa itsetuntoa ja keinottomuutta ahdistuksen säätelyssä

Oireilua laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä laukaisevina tekijöinä usein - suuret elämänmuutokset - traumaattiset tapahtumat oireilua ylläpitäviä tekijöitä - stressi, suorituspaineet - vuorovaikutukselliset ”noidankehät” - oireiden tilapäinen ahdistusta helpottava vaikutus

Tutkimus ja hoidon suunnittelu moniammatillisena yhteistyönä alle 18 -vuotiaat syömishäiriöiset tulevat yleensä erikoissairaanhoidon tasoisiin tutkimuksiin ja hoitoon OYS:n Lasten ja nuorten poliklinikalle tai osastolle 62/II alle 8 -vuotiaista konsultoidaan Lastenpsykiatrian poliklinikan pikkulapsitiimiä 8-15 -vuotiaista Lastenpsykiatrian poliklinikan isojen tiimiä yli 15-vuotiaista Nuorisopsykiatrian poliklinikkaa

Mahdolliset lasten/nuorisopsykiatriset jatkohoitopaikat alle 8-vuotiaat: last.psyk. päiväosasto 52, joskus last.psyk. osasto 54 8-11 -vuotiaat: last.psyk. osasto 54 12-14/15 -vuotiaat: varhaisnuorten (last.psyk.) osasto 50 yli (13)/15 -vuotiaat: nuorisopsykiatriset osastot 72, 80, 70

Lasten/nuorisopsykiatrisen tutkimuksen tavoitteet selvitetään, onko kyseessä syömishäiriö selvitetään, onko muita samanaikaisia psyykkisiä häiriöitä arvioidaan potilaan persoonallisuuden toimintataso ja perheen tilanne arvioidaan lapsen/nuoren kehityksen vaihe ja häiriön vaikutukset kehityksen etenemiseen tehdään hoitosuunnitelma (moniammatillinen yhteistyö) yhteistyö potilaan ja hänen perheensä kanssa tärkeää

Hoidon tavoitteet normaalin painon saavuttaminen normaalin syömisen opettelu (säännöllinen ruokailurytmi, tavallisen ruuan syöminen) henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisessa edistyminen

Osastohoito somaattisella osastolla Hoitosopimus lastentautien erikoislääkäri tekee potilaan kanssa hoidon alussa yksilöllisen hoitosopimuksen, molemmat allekirjoittavat sopimuksessa määritellään potilaan oikeudet ja velvollisuudet liikkumisen, kotilomien ja kotiutumisen suhteen – painonkehityksen myötä oikeuksia lisätään

Ravitsemustilan korjaaminen vaikea aliravitsemus tai potilas ei kykene nauttimaan riittävästi energiapitoista ravintoa -> nenämahaletku (joskus harvoin iv-hoito) sairaalahoidon alussa tavallinen ruokavalio, jatketaan aliravitsemusta ehkäisevällä ruokavaliolla, johon kuuluvat välipalat vältetään korostamasta energiamääriä, riittävästi aikaa aterioille

Muu hoito punnitukset 3 x viikossa aamuisin pikkuhoususillaan wc-käynnin jälkeen, samalla vaa´alla valvottuna hoidon alussa verenpaineen ja pulssitason seuranta koulunkäynnin järjestäminen sairaalassa potilaan voinnin mukaan vieraita saa käydä

Hoito osastolla on yhteistyötä Hoitohenkilökunta, osastonlääkäri asiantuntijuus, hoitoon motivoiminen toimiminen aikuisen mallina, rajojen asettajana ja tukena päivittäiset keskustelut, vanhempien tapaaminen

Ravitsemusterapeutti kartoittaa syömiskäyttäytymistä ja antaa yksilöllisiä ohjeita aterioille oikaisee potilaan ruokailuun liittyviä vääriä tottumuksia ja uskomuksia Fysioterapeutti - auttaa nuorta hyväksymään vartalonsa rentoutus- ja ruumiintuntemusharjoitusten avulla

Lasten/nuorisopsykiatri, psykiatrinen sh psyykkisen tilanteen arviointi, seuranta ja hoidon suunnittelu sekä jatkohoitoon motivointi; tarvittaessa jatkohoito lasten/nuorisopsykiatrisella osastolla lapsella/nuorella omat tapaamiset, vanhemmilla omat, lisäksi perhetapaamisia alkuun psykoedukaatiota, tukimuotoista yksilö- ja perheterapeuttista työskentelyä varsinainen psykoterapia aloitetaan yleensä vasta, kun vaikea aliravitsemustila on korjattu

Potilas saa asiallista tietoa, tulee kuulluksi yksilöllisyys ja tietynlainen joustaminen lisäävät nuoren itsehallinnan tunnetta ja auttavat hyväksymään painon nousun potilasta rohkaistaan ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen Perhe - mukana hoidon suunnittelussa, tapaa kaikkia hoitoon osallistuvia, perheen mielipiteitä huomioidaan

Kotiutus somaattiselta osastolta painon oltava viikon yli sovitun kotiutuspainon kotiutuessa sovitaan painorajat kotihoitoon seuranta aluksi kerran viikossa, kontrollivälejä harvennetaan painon noustessa, seuranta voi myöhemmin jatkua kouluterveydenhuollossa psyykkisen puolen hoito jatkuu

Psyykkisen puolen jatkohoidosta avohoidossa jatkossa yleensä useita vuosia kestävä tiivis monimuotoinen lasten/nuorisopsykiatrinen kuntoutus pitempiaikaiset psykoterapiat yleensä yksityispuolella Kelan tai Lääkinnällisen kuntoutuksen kustantamana seuranta erikoissairaanhoidossa tai kotikunnassa

Pohdinta syömishäiriöt lisääntyneet, hoitokuviot monimuotoisia ja usein monimutkaisia hoidon kehittäminen haasteellista, resursseja tarvitaan lisää