Ari Kaataja 12.12.2008 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOIDON KEHITTÄMISHANKE ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.4.2006 -31.10.2008  Kokonaiskustannukset 208 000€

Esitys aiheesta: "Ari Kaataja 12.12.2008 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOIDON KEHITTÄMISHANKE ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.4.2006 -31.10.2008  Kokonaiskustannukset 208 000€"— Esityksen transkriptio:

1 Ari Kaataja 12.12.2008 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOIDON KEHITTÄMISHANKE ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.4.2006 -31.10.2008  Kokonaiskustannukset 208 000€ (50+50%, Länsi-Suomen lääninhallitus ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri)  Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto  Hankkeen vastuuhenkilö: toimintayksikköjohtaja, ylilääkäri Seppo Palomäki

2 Ari Kaataja 12.12.2008 Hankkeen tavoitteet: 1) Madaltaa syömishäiriöstä kärsivien nuorten hoitoon hakeutumisen kynnystä nuorille suunnatun tiedon avulla 2) Lisätä perusterveydenhuollon toimijoiden tietoja syömishäiriöiden tunnistamiseen ja nuorten hoitoon ohjaamiseen 3) Kehittää edelleen syömishäiriöisten hoitoketjun toimivuutta 4) Etsiä ja kokeilla uusia hoitomalleja, puuttumiskeinoja ja lähestymistapoja syömishäiriöiden varhaiseen hoitoon 5) Vähentää ennakkoluuloja ja vääriä oletuksia syömis- häiriöistä ja niiden hoidosta

3 Ari Kaataja 12.12.2008 Hankkeen toteutustapa: 1. Hanketyöntekijät koulutettiin syömishäiriöisten hoitamiseen psykoedukatiivisella / kognitiivisen käyttäytymisterapian työotteella ( " Lapinlahden malli", Fairburn C.G. ) 2. Nettisivut sairaanhoitopiirin kotisivujen yhteyteen (http://www.epshp.fi/kotisivu/syomishairio) 3. Koulutustilaisuuksia oppilaitoksille ( ns. pilotointi ylä-asteet, lukioita, terveydenhoito-oppilaitos, E-P:n opisto) 4. Opetuspaketti syömishäiriöistä muille alueen peruskoulujen opettajille ( oppiaine: terveystieto) 5 Koulutustilaisuuksia opettajakunnalle( Kauhajoen ja Kurikan yläasteet ).

4 Ari Kaataja 12.12.2008 Hankeen toteutustapa jatkuu: 6. Koulutustilaisuuksia alueen terveydenhoitajille (järjestetty kuuden seutukunnan mukaan) 7. ESH:n ja perusterveydenhuollon väliset koulutus- ja konsultaatiotapaamiset (toteutuneet: puhelin- ja konsultaatiokäynnit koulujen terveydenhoitajien luona). Alueellinen koulutuspäivä syömishäiriöistä 8.3.2007 Seinäjoen keskussairaalassa. Koulutustilaisuudet alueen terveyskeskuslääkäreille v.2007 8. ESH:ssa somaattisen ja psykiatrisen hoitoketjun säännölliset konsultaatiotapaamiset (lastentautien poliklinikalla, lasten- ja nuorisopsykiatrian eri poliklinikoilla) ja potilaiden hoitosuunnitelmaneuvottelut joissa edustus eri erikoisaloilta)

5 Ari Kaataja 12.12.2008 Hankeen totutustapa jatkuu: 9. Itsetuntemusryhmät erikoissairaanhoidossa ( nuorisopsyki- atrian poliklinikalla nuorten ryhmä) 10. Yleisötilaisuudet aiheesta: mm. yläasteiden vanhempainillat,liikuntaseurat (taitoluistelu, naisvoimistelu), alue Syli tilaisuudet 11. Uusia lähetteitä/konsultaatiopyyntöjä syömishäiriöisesti oireilevista on hankkeen lopussa esh:ssa lastentautien ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä 82 lasta/nuorta (30.6.2008). 12. Hankkeesta tehtiin arviointitutkimus

6 Ari Kaataja 12.12.2008 Kokemuksia työskentelystä syömishäiriöisesti oireilevien kanssa  Arviointitutkimuksen tuloksia:  Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy:  Psykoedukatiivinen työote:  Perhetyöskentely/perheterapia:  Sairaalahoito:

7 Ari Kaataja 12.12.2008 Arviointitutkimuksen tuloksia, nuorten palaute: Nuorille suunnattuun kyselyyn vastasi 28/50:stä - hoitoon tulo: aloitteentekijä useimmiten kaverit - koettu apu: 50 % koki saaneensa paljon tai erittäin paljon apua, vain 7 % koki ettei saanut lainkaan apua 90 % ei halunnut muunlaista hoitoa - tiedonsaanti: suurin osa koki saaneensa riittävästi tietoa - hoidon kokemukset: hoidon alkuvaihe vaikeaa, hankalaa. Myöhemmin kokivat olevansa hyvissä käsissä. Osa kritisoi saamaansa vastuuta liialliseksi. Toisaalta osa koki hoitoon liittyi liikaa kontrollia. Työntekijöiden asennetta pidettiin kunnioittavana

8 Ari Kaataja 12.12.2008 Arviointitutkimuksen tuloksia, vanhempien kokemukset: Vastauksia 23/50:sta - tieto syömishäiriötyöryhmästä saatu kouluterveydenhuollosta - apu nuorelle: - psyykkinen vointi parani 48 % - nuoren itsetietoisuus lisääntyi 26 % - syömishäiriöön liittyvä tieto kasv. 13 % - kokonaisvaltainen apu lis. 13 % - apu vanhemmille: -ymmärrys nuoresta lis. 43 % - hoitointerventio auttoi jaksamaan 35 % - tieto lis. 35 %, hoidon kautta tukea ja neuvoja 30 %

9 Ari Kaataja 12.12.2008 Vanhempien kokemukset jatkuu.... - perheen keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi 30 % - hoito yhdisti perhettä 17 %, ja sen kautta perheen hyvinvointi ja avoimuus lisääntyi 13% - mahdollisuus osallistua joko täysin tai lähes riittävästi hoidon suunniteluun 87 % - tiedon saanti hoidosta 91 % ja syömishäiriöistä 96 % - ainoastaan 9 % koki että heidän toiveitaan puutteellisesti huomioitiin - tyytyväisyys hoidon tuloksiin: tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli 83 %

10 Ari Kaataja 12.12.2008 Arviointitutkimuksen tuloksia yhteistyötahojen kokemukset: Vastauksia saatiin 51 jotka erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eri yksiköistä. - työryhmän konsultatiivinen apu 60 % koki saaneensa. toisaalta neljäsosa ilmoitti ettei konsultaatioiden tarvetta ollut. - palaute hoidon tuloksista: riittävää tai lähes riittävää 53 % - työryhmän toimintaa liittyvää tiedottamista 24 % piti puutteellisena

11 Ari Kaataja 12.12.2008 Yhteistyötahojen kokemukset: Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneen työryhmän toiminta oli vaikuttanut hoidon kannalta tärkeisiin asiakokonaisuuksiin: - varhainen puuttuminen tehostui (54 % vastaajista) - hoitoon pääsy tehostui 52 % - koko perheen auttaminen tehostui 51 % - ongelmien syiden ymmärtäminen tehostui 46 % - eri viranomaisten yhteistyö tehostui 31 % - syömishäiriöiden käsittely tiedotusvälineissä 27 % - myönteisten asenteiden kehittyminen tehostui 21 %

12 Ari Kaataja 12.12.2008 Arviointitutkimuksen tuloksia työntekijöiden arviot: 1. Toiminnan käynnistyessä on panostettava tiedottamiseen. Verkostojen luominen on jo alusta alkaen tärkeää 2. Kun puhutaan syömishäiriöistä, puhutaan todella vakavasta häiriöstä eli hoitojen tulee olla riittävän pitkiä, lyhyet hoidot eivät auta nuorta pysyvästi 3. Syömishäiriöihin liittyy usein kovat suorituspaineet. Paitsi nuorella, usein myös hänen perheellään on korkea vaatimustaso. 4. Varhainen puuttuminen on tärkeää 5. Eri ikäisten nuorten hoito on ja sen pitää olla erilaista. Hoidossa ei voi puhtaasti noudattaa mitään kaavaa. Vanhempien mukaan ottaminen on erityisen tärkeää

13 Ari Kaataja 12.12.2008 Työntekijöiden kokemukset jatkuu.. 6. Onnistuneen hoidon todennäköisyys kasvaa, jos nuorella on kyky tunnistaa ja eritellä omia tunteitaan ja reaktioitaan ja käsitteellistää niitä terapiassa. Halu muuttaa asioita elämässä auttaa myös onnistumaan. Vanhemmilla on muutosprosessin tukemisessa tärkeä rooli. 7. Eri hoitotahojen yhteistyö auttaa onnistumaan. Yhdenmukaisen toimintalinjan luominen on yksi perusedellytyksistä myönteisen hoitotuloksen saavuttamiseksi 8. Hoitoon pitää liittää psykiatristen toimijoiden lisäksi fysioterapeutin ja ravitsemussuunnistelijan työpanos erityisesti. Somaattisen asiantuntemuksen ja realiteettien toteaminen on myös keskeistä hoitohalun alkamisessa.

14 Ari Kaataja 12.12.2008 Sairaalahoito: 82:sta syömishäiriölähetteestä ja sen pohjalta alkaneesta tutkimuksesta ja hoidosta 42:lla oli hoidon jossakin vaiheessa sairaalahoitojakso, joko lastentautien osastolla tai nuorisopsykiatrian osastolla. Nuorisopsykiatrian osastolla on käytössä ns. Lapinlahden mallin mukailtu versio. Vuonna 2007-2008 osastopaikoista (10 paikk.) noin puolet nuorista on ollut syömishäiriöistä kärsiviä.