Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso

Esitys aiheesta: "Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso"— Esityksen transkriptio:

1 Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat T u l o t i a n e Hoito- suunnitelma neuvottelut Loppuhoito- neuvottelu Perhe- hoitotyö Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Omahoitaja / työpari Siirtyy jatko- hoitoon Hoitohenkilökunta Lapsen kokonaisvaltainen seuranta Lääkärin toiminta kriisihoitojaksolla Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Lapsen ja perheen tilanteen kartoittaminen Erityistyöntekijät Osastonsihteeri Kirjaa tiedot Dokumentointi Suullinen ja kirjallinen raportointi

2 Tulotilanne Välittömän kriisihoidon tarpeen arviointi Välittömään kriisihoidon tarpeen arviointiin lapsi tulee lähetteellä lastenpsykiatrian poliklinikalle tai akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Välittömän kriisihoidon tarpeen arvion tekee lastenpsykiatri tai päivystävä psykiatri. Tilanteen vaatiessa lapsi sisäänkirjoitetaan osastolle kriisijaksolle samantien. Osastolle tullessa pyritään järjestämään tuloneuvottelu. Tuloneuvotteluun osallistuvat lapsi, lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston työntekijät sekä lähettävältä taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan. Tuloneuvottelu pidetään heti kriisijakson alussa yleensä osaston neuvottelutilassa. Joskus lapsi tulee osastolle niin kiireellisesti, että tuloneuvottelua ei ehditä samaan tilanteeseen järjestää. Tällöin tuloneuvotteluaika pyritään sopimaan mahdollisimman pian. Tuloneuvottelussa sovitaan kriisijakson pituus, enimmillään 2 viikkoa, ja loppuhoitoneuvotteluaika, sekä jakson sisältö. Yhdessä perheen/huoltajien kanssa mietitään loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavat mahdolliset yhteistyötahot. Tuloneuvottelun jälkeen hoitaja ohjaa perheen osastolle ja esittelee osaston tilat ja käytännöt. Samassa yhteydessä täytetään tarvittavat tulotilanteen lomakkeet sekä lapsi ja vanhemmat/huoltajat allekirjoittavat hoitoon sitouttavan sopimuksen.

3 Lapsen kokonaisvaltainen seuranta
Lapselle suunnitellaan yksilöllinen hoitosuunnitelma huomioiden lapsen tarpeet, kasvu ja kehitys. Lasta ohjataan muiden seuraan sekä tutustumaan osaston lapsiin ja toimintoihin, mutta toisaalta annetaan mahdollisuus myös omaan aikaan ja rauhoittumiseen. Huolehditaan lapsen turvallisuudesta nimeämällä joka vuoroon lapselle hänestä vastaava hoitaja. Hoitaja toteuttaa kirjallista ja suullista raportointia. Lapsi viettää lähtökohtaisesti ensimmäiset päivät osastolla eikä käy näinä päivinä koulua. Tämän jälkeen lääkäri arvioi lapsen koulukuntoisuuden ja lapsen psyykkinen vointi huomioon ottaen kouluikäisen lapsen koulunkäynti Ruutipuiston sairaalakoulussa on mahdollista. Osastolla arvioidaan lapsen psyykkistä vointia, toimintakykyä sekä yhteistyötaitoja ja vuorovaikutussuhteita että sitä, miten lapsi selviytyy arkisten asioiden hoitamisesta ikätasoonsa nähden. Lasta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa itsestään huolehtimisessa sekä perustarpeiden tyydyttämisessä, kuten siinä, että lapsi saa riittävästi ravintoa ja unta. Hoitohenkilökunta on lapsen saatavilla ja lapselle tarjotaan mahdollisuus tulla ajallaan autetuksi. Kriisijaksolla lapsi ei normaalisti osallistu osaston mahdollisiin retkiin ja muuhun osastolta ulospäin suuntautuvaan toimintaan.

4 Omahoitajien toiminta kriisijaksolla
Omahoitaja on lapselle luottamuksellinen aikuinen sekä hoidollinen ihmissuhde. Tärkeätä on, että lapsi tulee hoitosuhteessa kuulluksi. Lapsen omahoitajiksi nimetään työntekijät, jotka ovat mahdollisimman usein työvuoroissa kriisijakson aikana, mahdollisesti jo vastaanottotilanteessa. Omahoitajat huolehtivat potilastietojen luovuttamiseen tarvittavan lapsen ja vanhempien/huoltajien kirjallisen suostumuksen. Omahoitajat kartoittavat lapsen tilannetta ja sairaalaan tulon syitä ja selvittelevät jatkohoitovaihtoehtoja sekä antavat lapselle paljon kahdenkeskistä aikaa. Omahoitajat tapaavat ja ovat puhelimitse yhteydessä lapsen vanhempiin/huoltajiin sekä ovat yhteydessä lapsen asioissa mukana oleviin viranomaistahoihin. Omahoitajat laativat hoitotyön suunnitelman sekä tekevät kirjallisen hoitotyön koonnin kriisijakson sisällöstä Efficaan hoidon päättyessä.

5 Hoitosuunnitelmaneuvottelu
Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat lapsen hoitoon liittyvät työntekijät osastolta sekä mahdollisesti poliklinikalta ja tarvittaessa avohuollosta. Myös vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelmaneuvotteluun. Hoitosuunnitelmaneuvotteluja pidetään kriisijakson aikana viikoittain. Hoitosuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi lapsen vointia, arvioidaan jaksoa siihen asti ja mietitään mahdollisia muutoksia hoitotyön keinoihin. Hoitosuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan ja suunnitellaan lapsen jatkohoitoa sekä täydennetään tarvittaessa loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavien listaa.

6 Perhehoitotyö kriisijaksolla
Osastolla perhehoitotyötä toteuttavat tavallisesti omahoitajat, toisinaan toisen omahoitajan työparina saattaa olla lapselle/perheelle tuttu työntekijä esim. lastenpsykiatrian poliklinikalta. Vanhempia/huoltajia tavataan kriisijakson aikana mahdollisimman useasti. Lapsen tuonti- ja hakutilanteiden lisäksi vanhempia/huoltajia ja muuta perhettä tavataan sovituilla perhetapaamiskäynneillä. Perhehoitotyön tehtävät: Kartoittaa, ketkä kuuluvat lapsen perheeseen ja lähiverkostoon. Perheen/huoltajien kuuleminen ja tilanteen rauhoittaminen. Käydään läpi tulosyitä, taustatietoja, päivitetään osastoseurantaa ja keskustellaan jatkosuunnitelmista. Tehdään arviointia lapsen ja perheen/huoltajien voimavaroista ja tuen tarpeesta.

7 Lääkärin toiminta kriisijaksolla
Lapsen psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi. Lääkityksen tarpeen arviointi, vanhempien/huoltajien informoiminen lääkitykseen liittyvistä asioista. Osallistuminen lapsen moniammatillisiin neuvotteluihin. Yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa lapsen kriisijakson sisällön, pituuden ja jatkohoidon suunnitteleminen. Hoidon kokonaisuudesta ja pituudesta vastaaminen. Neuvotteluissa vetäjänä toimiminen. Lausuntojen, lähetteiden ja loppuyhteenvetojen tekeminen.

8 Muiden erityistyöntekijöiden käyttö kriisijaksolla
Kriisijaksolla on käytössä sosiaalityöntekijän, psykologin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin sekä muiden erityistyöntekijöiden palveluita tarpeen mukaan.

9 Loppuhoitoneuvottelu
Loppuhoitoneuvotteluun osallistuvat lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston työntekijät sekä lähettävältä -/ jatkohoito-taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan. Myös lapsi itse ikä huomioon ottaen saattaa osallistua osaksi aikaa neuvotteluun. Loppuhoitoneuvottelu pidetään kriisijakson päättyessä. Loppuhoitoneuvottelussa arvioidaan toteutunutta jaksoa ja tuloksia sekä suunnitellaan lapsen/perheen jatkohoito, jota on jakson aikana alustavasti jo suunniteltu yhdessä perheen kanssa.

10 Tietojen kirjaaminen Osastonsihteeri huolehtii potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään ja asiapapereiden arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla.

11 Loppuhoitoneuvottelussa sovittu jatkohoito
Koti Erilaiset avohoidon tukitoimet Osastojakso lastenpsykiatrian osastolla Perusterveydenhuollon, päiväkodin ja koulun tarjoamat tukitoimet lääkäri psykologi koulukuraattori kouluterveydenhoitaja kouluavustaja / henkilökohtainen avustaja koulun pien- / erityisryhmä Sosiaalitoimen tarjoamat tukitoimet ohjaus, neuvonta taloudellinen tuki perheneuvolan tarjoamat palvelut lastensuojelun tukitoimet lastensuojeluyksiköiden tarjoamat tukitoimet Erikoissairaanhoidon tarjoamat tukitoimet (tarvitaan lähete) lastenpsykiatrian poliklinikat muut poliklinikat jälkipolikliininen hoitotyö osastolta terapiat Yksityisten tarjoamat palvelut Erityishuollon palvelut