Huippuosaamisen mallintaminen Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto

Sisällys Modeling of Vocational Excellence (MoVE) –projektin lähtökohtien ja tavoitteiden esittely tutkimuskysymykset toteutus keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin Actualizing Vocational Excellence (AVE) –projektin lähtökohtien ja tavoitteiden esittely 1 47

MoVE –projektin esittely Opetusministeriön vuosina 2007 ja 2008 rahoittama "Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen" (Modeling of Vocational Excellence, MoVE) -tutkimusprojekti tuotti tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ja ammatillisen huippuosaamisen työelämäyhteyksistä (Ruohotie, Nokelainen & Korpelainen, 2008; Nokelainen, Ruohotie & Korpelainen, 2008). Projektin kotisivut ovat osoitteessa: http://www.uta.fi/aktkk/projects/move 1 47

MoVE –projektin esittely Tutkimuksen kohdejoukkoa, ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuneita ja niihin valmentautuvia nuoria, tutkittiin puolistrukturoidun teemahaastattelun ja kyselylomaketutkimuksen avulla. Tutkimusasetelma sisälsi lisäksi täydentävän ja kontrolloivan tiedonkeruun sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin nuorten huippuosaajien valmentajilta, työelämäyhteyshenkilöiltä ja vanhemmilta (”important individuals”). Haastattelurungon laatimisvaiheessa haastateltiin WSC- ja Taitaja -toiminnan avainhenkilöitä (Immo Pylvänen, Heikki Saarinen, ..) 1 47

MoVE –projektin tutkimuskysymykset HAASTATTELU 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja korkeimman osaamistason saavuttamisessa? 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? 1 47

MoVE –projektin tutkimuskysymykset KYSELYLOMAKE 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? 1 47

MoVE –projektin toteutus Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin vuonna 2007 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kunkin yksilöhaastattelun kesto oli 30-60 minuuttia ja haastattelut tallennettiin digitaalisessa ja analogisessa muodossa. 1 47

MoVE –projektin toteutus Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen ulottuvuuteen: Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten ominaisuuksien merkitys ammatillisen huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998). Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitys (1) kiinnostumisessa ammattialaa kohtaan, (2) pitkäjänteisyydessä valmennuksen aikana ja (3) ammatillisen huippuosaamisen saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008; Ruohotie, 1995). 1 47

MoVE –projektin toteutus Tutkijat haastattelivat kahdeksaa WorldSkills -kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa, joista kuusi oli miestä (Mikä = 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta). Lisäksi haastateltiin nuorten huippuosaajien valmentajia, työelämäedustajia ja vanhempia (N = 22). 1 47

MoVE –projektin toteutus Haastateltavat henkilöt valittiin MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta ammattialoilta: IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen), Web Design (spatiaalinen, loogis-matemaattinen), Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen) ja Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen). 1 47

MoVE –projektin toteutus Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC –mittausinstrumenteilla suomalaisilta 2007 (Shitsuoka, Japani) ja 2005 kilpailuihin (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 25). Vastaajista yhdeksän oli naisia ja kuusitoista miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 22 vuotta. Lisäksi kilpailijoiden vanhemmat vastasivat FA, SC ja IPI –kyselyihin (N = 12). 1 47

MoVE –projektin keskeiset tulokset Tutkimuksen tuloksena syntyi nuoren ammatillisen huippuosaajan ominaisuuksia ja huippukyvyn kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä kuvaava malli (Kuvio 1). 1 47

Kuvio 1: Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli TYÖELÄMÄ 47 (Nokelainen, Ruohotie & Korpelainen, 2008)

MoVE –projektin keskeiset tulokset Huippuosaamisen mittausmallin (Kuvio 2) indikaattorit tuotetaan haastattelun (Vocational Excellence Characteristics Interview, VECI) ja kyselylomaketutkimuksen (Vocational Excellence Characteristics Questionnaire, VECQ) avulla. 1 47

KUVIO 2: Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen mittausmalli 1 47

MoVE –projektin keskeiset tulokset Tutkimus tuotti tietoa nuorten ammatillisten huippuosaajien persoonallisuuspiirteistä (vahvuusalueet, motivoituneisuus, itsesäätely, sosiaalisuus) ja heidän tulevalle työnantajalleen asettamista odotuksista. Seuraavassa kuvataan MoVE –projektin keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin. 1 47

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Keskeiset ominaisuudet luokiteltiin (Nokelainen, Ruohotie & Korpelainen, 2008) seuraaviin teoreettisen viitekehyksen mukaisiin ryhmiin (tärkeysjärjestyksessä): 1) Itsereflektio (stressinsietokyky) 2) Tahtotilan ylläpitäminen (pitkäjänteisyys, ajankäytön hallinta) 3) Kognitiiviset taidot (kehityskyky) 4) Ulkoinen tavoiteorientaatio (kilpailunhalu, kunnianhimo) 5) Sisäinen tavoiteorientaatio (kiinnostus työhön) 6) Sosiaaliset taidot 1 47

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Itsereflektion keskeinen rooli on teoreettisesti perusteltavissa: Ekspertit erottuvat muista ammattilaisista, koska tunnistavat ja hallitsevat tunnetilojen muutoksia itsessään (Day, Arthur & Gettman, 2001; Pillay, 1998; Ruohotie, 2004). Ammatillisten huippuosaajien keskeisiä ominaisuudet muistuttavat hyvin paljon yleisurheilun (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja matematiikan, fysiikan ja kemian olympialaisiin osallistuneiden (Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001) henkilöiden ominaisuuksia. 1 47

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Gagnén (2004) DMGT haastaa pitkäjänteisen ohjatun harjoittelun merkitystä korostavan näkemyksen (Ericsson, Krampe & Tesch-Römer, 1993) huipputason taidon kehittymisen dominoivana selittäjänä. 1 47

Differentiated Model of Giftedness and Talent 2 G 1 C . 4 P 3 I 5 E 1 47 (Gagné, 2004)

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) oli tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen kehitysvaiheessa. Tulokset osoittivat lisäksi että volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa ja että sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään siirryttäessä. 1 47

Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena 1 47 (Nokelainen, 2008; muokattu Zimmerman, 1998)

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja korkeimman osaamistason saavuttamisessa? Tulokset osoittivat että oppilaitosopettajien ja kilpailuvalmentajien rooli on tärkeä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa. Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi kiinnostumisen kehittymisessä ammattialaa kohtaan, sekä valmentautumisen jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä. Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää valmentautumisen aikana. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004). 1 47

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä. Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation säilymiselle. Hyvien johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli. 1 47

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Nuoret huippuosaajat olivat sitä mieltä että tulevan työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen ja palkita siitä. Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien mainitsema kilpailutoiminnan arvostus. Ammattitaitoa arvostavan työnantajan odotettiin haastattelujen perusteella maksavan työstä kunnon korvauksen. 1 47

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Viidennen tutkimuskysymyksen teoreettisena viitekehyksenä oli Howard Gardnerin (1983, 1999) monilahjakkuusteoria (Multiple Intelligences, MI). Tirrin ja Nokelaisen (2008) kehittämä MIPQ III -itsearviointilomake operationalisoi teorian yhdeksän ulottuvuutta: 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3) musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9) environmentaalinen. 1 47

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus). Muita keskeisiä tekijöitä ovat ympäristönsuojeluun ja ekologisuuteen (environmentaalisuus) sekä sosiaalisuuteen (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet. 1 47

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Viidenteen tutkimuskysymykseen liittyen tehtiin vertailu A –ryhmän (sijat 1-6 WorldSkills –kilpailussa) ja C –ryhmän (sijat 12-17) nuorten kesken. A –ryhmään kuuluvia nuoria voidaan luonnehtia itsetuntemukseltaan sekä sosiaalisilta ja kognitiivisilta (loogis-matemaattinen ajattelu ja kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi. Heillä on C –ryhmää suurempi ulkoinen ja sisäinen motivaatio sekä usko ponnisteluihin (”effort”) menestymisen selittäjänä. 1 47

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? C –ryhmän nuorilla oli A –ryhmää paremmat kielelliset ja spirituaaliset vahvuusalueet. Heillä oli A –ryhmän tasoa vastaava itsearvioitu loogis-matemaattinen ajattelu. Lisäksi heillä oli A –ryhmää parempi itse arvioitu yläasteen päästötodistuksen keskiarvo (MA = 7.6, MC = 7.8) sekä koulumenestys matematiikassa (tilastollisesti merkitsevä ero), vieraassa kielessä, uskonnossa, liikunnassa ja käsityössä. Voidaanko ”Mindset” –ajattelun (Dweck, 2000) perustella päätellä että kilpailutilanteessa – ja myöhemmin työelämässä – ”incremental” -yksilöt menestyvät ”entity” –yksilöitä paremmin? 1 47

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat eniten toisistaan kielellisten (linguistic) taitojen ja hengellisen hiljentymisen / elämän tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual). Seuraavat alat olivat näissä alueissa muita vahvempia: Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito. Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät olivat vahvat itse arvioidut kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu (environmental). 1 47

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Motivaatiotekijöitä analysoitiin APLQ –mittausinstrumentilla, joka kuvaa kuutta motivaatioulottuvuutta: 1) sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6) koehermostuneisuus (Nokelainen & Ruohotie, 2002). 1 47

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Lisäksi attribuutiotekijöitä (selityksiä onnistumiselle ja epäonnistumiselle) tarkasteltiin neliulotteisen SaaS –kyselylomakkeen (Campbell, 1996) avulla: 1) menestyminen lahjakkuuden tähden, 2) epäonnistuminen lahjakkuuden puuttumisen tähden, 3) menestyminen yrittämisen tähden ja 4) epäonnistuminen yrittämisen puutteen tähden. 1 47

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Tärkeimpiä tekijöitä olivat kiinnostus opiskelua kohtaan (sisäinen tavoiteorientaatio) ja usko omiin ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kontrolliuskomukset). Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä joka suosii tutkivaa ja ongelmaperustaista oppimista (inquiry / problem-based learning, esim. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2001). 1 47

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Parhaiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet nuoret (A –ryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen selittäjänä. He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin mielekkäänä ja heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi sisäinen motivaatio uusien asioiden opiskeluun. Motivaatiotutkimus käyttää termejä ”Mastery Approach Goals”, ”Performance Approach Goals”, ”Mastery Avoidance Goals” ja ”Performance Avoidance Goals”. Ainoastaan PAP –tavoitteiden on osoitettu empiirisesti liittyvän hyviin suorituksiin ja vastaavasti PAV –tavoitteiden huonoihin suorituksiin. 1 47

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? Heikoiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (C –ryhmä) uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen selittäjänä. He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä mielekkäänä kuin A –ryhmän jäsenet ja heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotasonsa oli A –ryhmäläisiä alhaisempia. Lisäksi he jännittivät kilpailutilanteita hieman A –ryhmäläisiä enemmän. 1 47

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? Kyselylomaketutkimus osoitti, että kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin olevan yhtä kannustavia ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen kannalta, negatiivisia kokemuksia raportoitiin erittäin vähän. Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit kannustavammiksi kuin lapsensa. Vastaava ilmiö on löydetty myös aikaisemmissa akateemisia Olympisteja (matematiikka, fysiikka, kemia) koskevissa tutkimuksissa (esim. Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007). 1 47

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? Kyselylomakeaineisto tuki haastattelujen perusteella saatua kuvaa kodin ja koulun merkittävästä vaikutuksesta ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen: Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon pitkäjänteiseen kehittämiseen. Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin ja koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän WorldSkills –kilpailumenestyksen välillä: Mitä kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä todennäköisempää on korkeamman huippuosaamisen tason saavuttaminen. 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) Kolmivuotinen, vuosina 2009 - 2011 toteutettava ”Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” –tutkimusprojekti (AVE, Actualizing Vocational Excellence) jatkaa MoVE –projektin työtä laajentamalla nuorten huippuosaajien persoonallisuuspiirteiden kartoitusta (elämänhallinta, ammattietiikka, innovatiivisuus ja yrittäjyys) ja täydentämällä tutkimusasetelman koskemaan työelämän nuorilta työntekijöiltä vaatimia taitoja. 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) Tutkimuksen yhtenä peruslähtökohtana ovat Opetushallituksen perustutkintojen perusteissa mainitut elinikäisen oppimisen avaintaidot: (1) Oppiminen ja ongelmanratkaisu, (2) Vuorovaikutus ja yhteistyö, (3) Ammattietiikka, (4) Terveys, (5) Turvallisuus ja toimintakyky, (6) Aloitekyky ja yrittäjyys, (7) Kestävä kehitys, (8) Estetiikka, (9) Viestintä- ja mediaosaaminen, (10) Matematiikka ja luonnontieteet, (11) Teknologia ja tietotekniikka sekä (12) Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) AVE – projektin päätutkimuskysymykset ovat: Miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet nuoret poikkeavat toisistaan monilahjakkuusteorian vahvuusalueiden, motivaation, itsesäätelyn, vuorovaikutus ja yhteistyötaitojen, ammattietiikan, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden osalta? Miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneiden nuorten osaamisen hyödyntäminen toteutuu työelämässä? 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) MoVE –projektissa tehtyä tutkimusta syvennetään laajentamalla tutkimusasetelma koskemaan seuraavia tekijöitä: Nuorten ammatillisten huippuosaajien elämänhallinta (yhdessä työskentely, konfliktitilanteiden käsittely, esim. Dweck, 2000). Nuorten ammatillisten huippuosaajien moraalinen ajattelu (ammattiin liittyvät eettiset kysymykset, esim. Juujärvi, Myyry & Pesso, 2007). Nuorten ammatillisten huippuosaajien innovatiivisuus ja yrittäjyys. Nuorten ammatillisten huippuosaajien osaamisen kohdentuminen ja toteutuminen työelämässä. 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) MoVE –projektin tutkimusasetelmaa täydennetään seuraavilla tekijöillä: Tarkasteltavien koulutusalojen/kilpailulajien lukumäärän ja kattavuuden lisääminen (edeltävässä tutkimuksessa haastateltiin vain neljän lajin edustajia). Tutkimusotosten kasvattaminen (edeltävässä tutkimuksessa oli kolmekymmentä haastattelua ja kolmekymmentä kyselylomakevastausta). Kontrolloivana tekijänä aineistoa kerätään myös sellaisilta nuorilta, jotka eivät ole osallistuneet ammattitaitokilpailuvalmennukseen. 1 47

“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) Tutkimuksen ensimmäinen päätutkimuskysymys pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan nuorten huippuosaajien elinikäisen oppimisen avaintaidoista, pois lukien terveys, turvallisuus ja toimintakyky sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Tutkimus osoittaa miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet ja osallistumattomat nuoret eroavat toisistaan tutkittavien persoonallisuuspiirteiden osalta. Toinen päätutkimuskysymys tarkastelee, miten nuoret ammatilliset huippuosaajat menestyvät työelämässä (erityiskompetenssien hyödyntäminen) verrattuna niihin opintonsa päättäneisiin jotka eivät ole ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet. 1 47

1 47

Lisätietoja petri.nokelainen@uta.fi MoVE (2007 – 2008) AVE (2009 – ) http://www.uta.fi/aktkk/projects/move AVE (2009 – ) http://www.uta.fi/aktkk/projects/ave 1 47

Lähteet Campbell, J. R. (1996). Developing cross-national instruments: Using cross-national methods and procedures. International Journal of Educational Research, 25(6), 485-496. Day, E. A., Arthur, W., & Gettman, D. (2001). Knowledge structures and the acquisition of a complex skill. Journal of Applied Psychology, 86, 1022-1033. Dweck, C. S. (2000). Self-Theories: Their role in motivation, personality and development. New York: Psychology Press. Ericsson, K. A., Krampe, R., & Tesch-Römer, C. (1993). The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance. Psychological Review, 100, 363-406. Gagné, F. (2004). Transforming gifts into talents: the DMGT as a developmental theory. High Ability Studies, 15(2), 119-147. Gardner, H. (1983). Frames of mind. New York: Basic Books. Gardner, H. (1999). Intelligence reframed: multiple intelligences for the 21st century. New York: Basic Books. Gould, D., Dieffenbach, K., & Moffett, A. (2001). Psychological talent in Olympic medal winning athletes. US Olympic Committee Sport Science and Technology Final Grant Report. Colorado Springs, CO. Greenspan, D. A., Solomon, B., & Gardner, H. (2004). The development of talent in different domains. In L. V. Shavinina & M. Ferrari (Eds.), Beyond knowledge (pp.119-135). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2001). Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo, WSOY. Heller, K., & Lengfelder, A. (2000, April). German Olympiad study on mathematics, physics and chemistry. Paper presented at the annual meeting of American Educational Research Association, New Orleans, USA. Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Jyväskylä: Gummerus. Nokelainen, P. (2008). Modeling of Professional Growth and Learning: Bayesian approach. Acta Universitas Tamperensis 1317. Tampere, Finland: Tampere University Press. 1 47

Lähteet Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2002). Modeling Student’s Motivational Profile for Learning in Vocational Higher Education. In H. Niemi & P. Ruohotie (Eds.), Theoretical Understandings for Learning in the Virtual University (pp. 177-206). Hämeenlinna, Finland: RCVE. Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009). Non-linear Modeling of Growth Prerequisites in a Finnish Polytechnic Institution of Higher Education. Journal of Workplace Learning, 21(1), 36-57. Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, April). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, San Diego, USA. Nokelainen, P., Ruohotie, P., & Korpelainen, K. (2008, September). Modeling of Vocational Excellence (MoVE) - A Case Study of Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the European Conference on Educational Research, Gothenburg, Sweden. Nokelainen, P., Tirri, K., Campbell, J. R., & Walberg, H. (2007). Factors that Contribute or Hinder Academic Productivity: Comparing two groups of most and least successful Olympians. Educational Research and Evaluation, 13(6), 483-500. Pillay, H. (1998). Adult learning in a workplace context. In P. Sutherland (Ed.), Adult Learning: a Reader (pp. 122-136). London: Kogan Page. Ruohotie, P., Nokelainen, P., & Korpelainen, K. (2008). Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen: Teoreettiset lähtökohdat ja mittausmalli. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 10(1), 4-16. Tirri, K., & Nokelainen, P. (2007). Comparison of Academically Average and Gifted Students' Self-Rated Ethical Sensitivity. Educational Research and Evaluation, 13(6), 587-601. Tirri, K., & Nokelainen, P. (2008). Identification of multiple intelligences with the Multiple Intelligence Profiling Questionnaire III. Psychology Science Quarterly, 50(2), 206-221. Wu, W., & Chen, J. (2001). A follow-up study of Taiwan physics and chemistry Olympians: The role of environmental influences in talent development. Gifted and Talented International, 16(1), 16-26. Zimmerman, B. J. (1998). Developing self-fulfilling cycles of academic regulation: An analysis of exemplary instructional models. In D. H. Schunk & B. J. Zimmerman (Eds.), Self-Regulated Learning: From Teaching to Self-Reflective Practice (pp. 1─19). New York: The Guilford Press. 1 47