Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty

Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty
Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty? Tapaustutkimus Ammattitaidon MM-kilpailuihin osallistuneista nuorista Petri Nokelainen Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto Haaga-Helia

Johdanto Vuosina toteutettavan “Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen” –tutkimushankkeen (MoVE) rahoittajana toimii Opetusministeriö. FT Petri Nokelainen, päätutkija; FT Kari Korpelainen, erikoistutkija; Markku Tasala, haastattelija; professori Pekka Ruohotie, projektin johtaja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat ammatillista huippuosaamista ennustavia tekijöitä ja miten ammattitaitokilpailuissa menestyneiden kompetenssia hyödynnetään työelämässä. Tutkimusasetelma sisältää kolme vaihetta, joilla etsitään vastauksia seitsemään täsmennettyyn tutkimusongelmaan.

Johdanto Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin esitutkimus, jossa haastateltiin Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden (World Skills Competition) kotimaisia asiantuntijoita, mm. Heikki Saarista (HAMK) ja Immo Pylvästä (KSAO). Esitutkimuksen tarjoamaa tietoa Taitaja- ja World Skills-kilpailuiden kansallisesta ja kansainvälisestä taustasta sekä nykytilanteesta hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä. I II III

Johdanto Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa haastateltiin kahdeksaa suomalaista Suomessa (2005, Helsinki) ja Japanissa (2007, Shizuoka) järjestettyihin World Skills –kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa sekä heidän valmentajiaan, työelämäyhteyshenkilöitään ja vanhempiaan (N=22). II I III

Johdanto Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa kerättiin kyselylomakeaineisto Taitaja- ja World Skills-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta (N=23) ja heidän vanhemmiltaan (N=7). Aineiston keruu on vielä kesken. III I II

Shizuoka 2007 maajoukkue Säätytalolla
Kuvalähde: Skills Finland ry

II Tutkimuskysymykset
Tutkimuksen toisen vaiheen puolistrukturoitu teemahaastattelu vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? II

III Tutkimuskysymykset
Tutkimuksen kolmannen vaiheen kyselylomakemittaus vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? III

Teoreettinen viitekehys
Nokelainen (2008) kuvaa ammatillista itsesäätelyä (Zimmerman, 1998, 2000) systeemikäsitteenä (Boekaerts & Niemivirta, 2000), jossa henkilön käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa riippuu motivaation, volition, tunteiden, huomion, metakognition ja toiminnan kontrollisysteemien vuorovaikutuksesta. Itsesäätely ei siis ole pelkästään metakognitiota (Hannula, 2006). Itsesäätelyssä tunnetilat (automaattinen, matalan tason kontrolli tai aktiivinen, korkean tason kontrolli) aktivoivat itsesäätelyprosesseja, mm. itsereflektiota (Malmivuori, 2006).

Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena
(Nokelainen, 2008, muokattu Zimmerman, 1998)

Teoreettinen viitekehys
Nykyinen käsitys lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä erottelee em. käsitteet selvästi toisistaan (Gagné, 2004). Lahjakkuus (giftedness) tarkoittaa luontaisia kykyjä, esim. älylliset, luovat, sosiaaliset ja sensorimotoriset. Kyvykkyys (talent) tarkoittaa järjestelmällisesti kehitettyjä taitoja, esim. akateemiset taidot, yrittäjyyteen liittyvät taidot, harrastuksiin liittyvät taidot, sosiaalisten tilanteiden hallintaan liittyvät taidot, harrastukset, urheilu, teknologia.

Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva malli
(Gagné, 2004)

Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli
TYÖELÄMÄ (Nokelainen, Ruohotie, & Korpelainen, 2008)

TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?
TK2 Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? TK3 Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? TK4 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK6 Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK7 Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? TK5 TK2 TK1 TK3 TK6 TYÖELÄMÄ TK4 TK7 TK3

Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen mittausmalli

Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset

Mittausinstrumentti Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin vuonna 2007 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kunkin yksilöhaastattelun kesto oli minuuttia. Haastattelut tallennettiin digitaalisessa ja analogisessa muodossa. Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen ulottuvuuteen: Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten ominaisuuksien merkitys ammatillisen huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998). Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitys (1) kiinnostumisessa ammattialaa kohtaan, (2) pitkäjänteisyydessä valmennuksen aikana ja (3) ammatillisen huippuosaamisen saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008; Ruohotie, 1995).

Tutkimusaineisto Kahdeksan World Skills-kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä (Mikä = 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta). Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt ja vanhemmat (N = 22). Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta ammattialoilta: IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen). Web Design (spatiaalinen, loogis-matemaattinen). Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen). Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen).

Tutkimusasetelma Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa:
Punaisella ympyräreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen toisen vaiheen laadullisia menetelmiä (Vocational Excellence Characteristics Interview, VECI; puolistrukturoitu teemahaastattelu), jotka operationalisoivat mallissa ammattialasta riippuvia ja riippumattomia henkilöitä ja artefakteja, sekä huippuosaajan affektiivisia ja konatiivisia ominaisuuksia ja sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.

Tutkimusasetelma

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön Sosiaalisuus Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?

Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli ennustettavissa, koska World Skills –kilpailu koostuu yksilölajeista (Informaatioteknologia, Web Design, Putkiasennus, Kauneudenhoito).

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Valmennus Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Sosiaalisuus Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus) Ajankäytön hallinta

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Kilpailutilanne Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Kilpailunhalu (kunnianhimo) Ajankäytön hallinta

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Työelämä Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Sosiaalisuus Ajankäytön hallinta Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus)

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? VALMENNUS KILPAILUTILANNE TYÖELÄMÄ

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) on tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen kehitysvaiheessa. Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa. Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään siirryttäessä. Sisäisillä (“haluan oppia tämän asian, koska sen hallinta on itsessään palkitsevaa”) ja ulkoisilla (“haluan oppia tämän asian, koska sitten muutkin näkevät kuinka hyvä olen”) tavoiteorientaatioilla on pieni merkitys. Edellä mainitut tekijät edeltävät itsesäätelyprosessissa volitiota (=tahtotilaa).

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa. Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi kiinnostumisen kehittymisessä ammattialaa kohtaan, sekä valmentautumisen jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä. Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää valmentautumisen aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004). Kummankin motivaatiotekijän merkitys vähenee lähestyttäessä korkeaa ammatillisen osaamisen tasoa. Tulevan työnsaannin varmistaminen ja haastavat työmahdollisuudet ovat tässä vaiheessa tärkeitä. Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta: luottamus työnantajan ja työntekijän välillä vapaus käyttää omaa luovuutta vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä: monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen: arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus) tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia Käyttää hyviä johtamismenetelmiä: hyvä työilmapiiri antaa työntekijälle palautetta ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan Maksaa työstä kunnon korvauksen: tarjoaa hyvät työolosuhteet palkitsee energisyyttä, osaamista ja ennakkoluulottomuutta

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä. Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation säilymiselle. Hyvien johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli. Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen ja palkita siitä. Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien mainitsema kilpailutoiminnan arvostus. Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä kunnon korvauksen.

Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset

Tutkimusaineisto Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC –mittausinstrumenteilla suomalaisilta ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta (2007 Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 88). Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  30 nuorta. Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA, SC ja IPI –kyselyihin (N  160). Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  10 vanhempaa.

Mittausinstrumentit Multiple Intelligences Profiling Questionnaire (MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen & Tirri, H., 2003; Tirri & Nokelainen, 2008) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella: 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3) musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9) environmentaalinen. Esim. väittämä bodki_2 ”Minusta on mukava tehdä käsilläni jotain konkreettista (neulominen, puutyöt tms.)”.

Mittausinstrumentit Abilities for Professional Learning Questionnaire (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös Nokelainen & Ruohotie, 2002) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden oppimismotivaatiota kuudella ulottuvuudella: 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6) koehermostuneisuus. Esim. väittämä m26 ”Jos epäonnistun opinnoissani, se johtuu siitä, että en yritä tarpeeksi lujasti”.

Mittausinstrumentit Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS, Campbell, 1996; Campbell, Tirri, Ruohotie & Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella: 1) Menestyminen yrittämisen tähden, 2) menestyminen lahjakkuuden tähden. Esim. väittämä saas_2 ”Voin saavuttaa mitä vain jos työskentelen kovasti haluamieni asioiden eteen”.

Mittausinstrumentit Family Influences Questionnaire (FA, Campbell, 1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle. School Influences Questionnaire (SC, Campbell, 1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle. Esim. väittämä fa_04 ”Tietyt kodissamme saatavilla olevat kirjat (tai lehdet) herättivät lapseni kiinnostuksen ammatillista huippuosaamista kohtaan”. Esim. väittämä sc_06 ”Haasteiden puuttuminen ammattiaineen opinnoissa”.

Tutkimusasetelma Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa:
Sinisellä neliöreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen kolmannen vaiheen määrällisiä menetelmiä (APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC -mittarit), jotka operationalisoivat mallissa affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia ja kognitiivisia rakenteita.

Tutkimusasetelma

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Vastaajat (n = 23) pitivät vahvimpina alueinaan käden taitoja (bodily-kinesthetic) ja sosiaalisia valmiuksia (interpersonal). Myös ”matikkapää” (logical-mathematical) ja asenne ympäristöä ja luontoa kohtaan (environmental) koettiin vahvoiksi ominaisuuksiksi. Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic) ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual) alueet heikoimmiksi ominaisuuksikseen.

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Kilpailumenestykseen on - Suoraan yhteydessä: intrapersoonallisuus, spirituaalisuus, environmentaalisuus, interpersoonallisuus ja kielellinen kyvykkyys. - Välillisesti yhteydessä: loogis-matemaattisuus ja spatiaalisuus. n = 23

Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus). Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen (environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet. Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole mallissa suuri, koska pääosa vastaajista on valmentautunut yksilölajeihin. Tähän voidaan liittää työelämän vaatimukset: ryhmätyö ja monikulttuurisuus? Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat kyky matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys).

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? A –nuoret (sijoitukset 1-6): intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin spirituaalinen ja kielellinen vahvuus. n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? B –nuoret (sijoitukset 7-11): kielelliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? C –nuoret (sijoitukset 12-17): kielelliset ja spirituaaliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) environmentaaliset, intrapersoonalliset, spatiaaliset ja interpersoonalliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? A –ryhmän nuoria (sijat 1-6 WorldSkills –kilpailussa) voidaan luonnehtia itsetuntemuksiltaan sekä sosiaalisilta ja kognitiivisilta (loogis-matemaattinen ajattelu ja kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi. C –ryhmän nuorilla (sijat 12-17) oli A-ryhmää paremmat kielelliset ja spirituaaliset vahvuusalueet. Heillä oli A-ryhmän tasoa vastaava loogis-matemaattinen ajattelu. C –ryhmän nuorilla oli A –ryhmää parempi itse arvioitu yläasteen päästötodistuksen keskiarvo (MA = 7.6, Mc = 7.8), sekä koulumenestys matematiikassa (til.merk.), vieraassa kielessä, uskonnossa, liikunnassa ja käsityössä. A –ryhmällä on suurempi ulkoinen ja sisäinen motivaatio sekä usko ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kts. tutkimuskysymyksen 6.1 pohdinta).

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Ympäristön ja luonnon suojeleminen ja arvostaminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja loogis – matemaattinen ajattelu (logical-mathematical) Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Sosiaaliset taidot (interpersonal), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Kädentaidot (bodily-kinesthetic), matemaattiset taidot (logical-mathematical), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Matemaattiset taidot (logical-mathematical), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Tilan hahmottaminen/kolmiulotteinen ajattelu (spatial), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja musikaalisuus (musical). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat eniten toisistaan kielellisten (linguistic) taitojen ja hengellisen hiljentymisen / elämän tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual) [Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito]. Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät olivat vahvat itse arvioidut kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja ekologinen, luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu (environmental).

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS) 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ) Kuten kyselylomaketutkimuksissa yleensä tapahtuu, myös nuoret huippuosaajat arvioivat oppimismotivaationsa yleistasoltaan korkeaksi. Vastaajat kokivat opinnot mielekkäiksi (meaningfulness of studies) ja uskoivat onnistumisen riippuvan sekä kyvykkyydestä (efficacy beliefs) että ponnisteluista (control beliefs), tosin näissä tekijöissä on ryhmäkohtaisia (A,B,C) eroja. Työtehtävien oppiminen ja kilpailuihin valmentautuminen koettiin itsessään palkitsevammaksi (intrinsic goal orientation) kuin ulkoiset kannustimet (extrinsic goal orientation).

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (SaaS) Tarkasteltaessa nuorten huippuosaajien koko aineiston selityksiä onnistumiselle ja epäonnistumiselle, havaitaan että heidän mielestään menestyminen on enemmän pitkäjänteisen ponnistelun kuin oman kyvykkyyden (lahjakkuuden) ansiota.

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS) Tärkeimpiä tekijöitä koko aineistossa olivat kiinnostus opiskelua kohtaan (sisäinen tavoiteorientaatio) ja usko omiin ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kontrolliuskomukset). Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä joka suosii tutkivaa (inquiry) ja ongelmaperustaista (problem-based) oppimista. Em. autenttisiin oppimistilanteisiin perustuvat menetelmät edellyttävät kuitenkin oppilailta vahvaa teoreettista perustietämystä opiskeltavasta asiasta, pelkkä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuva tieteellisen metodin soveltaminen ei välttämättä luo oppijalle selkeää kokonaiskuvaa ja myöhemmin sovellettavissa olevia tietorakenteita.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen kokeminen mielekkäinä ovat suorassa yhteydessä kilpailumenestykseen. Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) A –nuoret (sijoitukset 1-6): Usko ponnisteluihin menestyksen selittäjänä (success due effort, efficacy beliefs) vahvempi kuin usko omiin kykyihin (success due ability, control beliefs). Opinnot koetaan mielekkäinä. Korkea sisäinen ja ulkoinen motivaatiotaso. 40 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) B –nuoret (sijoitukset 7-11): Poikkeamat A-ryhmään: Usko menestykseen kyvykkyyden tähden (success due ability) pienempi. Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä kuin A-ryhmässä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 44 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) C –nuoret (sijoitukset 12-17): Poikkeamat A-ryhmään: Usko omiin kykyihin menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs, success due ability) on vahvempi kuin usko ponnisteluihin (control beliefs, success due effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? Parhaiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (A-ryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen selittäjänä. He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin mielekkäänä. Heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi sisäinen motivaatio uusien asioiden opiskeluun. 40 prosenttia A–ryhmäläisistä ilmoitti jännittävänsä kilpailutilannetta. Heikoiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (C-ryhmä) uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen selittäjänä ennemmin kuin kovaan yrittämiseen. He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä mielekkäänä kuin A-ryhmän jäsenet. Heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso olivat A-ryhmäläisiä alhaisempia. Suurempi osa (50%) jännitti kilpailutilanteita.

6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutioiden (menestymistä tai epäonnistumista selittävät tekijät: ponnistelu/kyvykkyys) suhteen.

6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutiotekijöiden suhteen. Tulos on yhdensuuntainen tutkimuksen toisen vaiheen tulosten kanssa: Huippuosaajan keskeiset itsesäätelyyn liittyvät ominaisuudet (motivaatio, volitio, itsereflektio) ovat pitkälti samoja ammattialasta riippumatta (WorldSkills –kilpailija, Olympiatason urheilija, Akateeminen Olympisti matematiikan, fysiikan ja kemian alalla).

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) Kodin ja koulun positiivisella vaikutuksella ei ole eroa. Vanhemmat kokevat kodin ja koulun kannustuksen hieman positiivisempina verrattuna heidän lastensa arvioihin.

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) Kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin olevan yhtä kannustavia. Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit kannustavammiksi kuin lapsensa. Vastaava suunta on löydetty myös aikaisemmissa akateemisten Olympistien (matematiikka, fysiikka, kemia) tutkimuksissa (Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2004). Korrelaatiotarkastelu osoitti, että vanhempien raportoima lastensa koulunkäyntiin liittyvä ”tuki” ja ”kannustus” (oikeammin painostus) korreloi negatiivisesti yläasteen kaikkien aineiden keskiarvon kanssa, rs = -.865, p = .012.

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan? A ja C –ryhmät muistuttavat toisiaan kun painotetaan kodin ja koulun huonoja vaikutuksia.

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan? A –ryhmä eroaa muista kun painotetaan kodin ja koulun hyviä vaikutuksia.

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan? Kyselylomakeaineisto tukee haastattelujen perusteella saatua kodin ja koulun suurta vaikutusta ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen. Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. kilpailuun valmentautuminen). Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin ja koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän WorldSkills –kilpailumenestyksen välillä: Mitä kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä todennäköisempää on korkeamman huippuosaamisen tason saavuttaminen. Tuloksen varmistaminen edellyttää jatkotutkimuksia suuremmalla kvantitatiivisella aineistolla.

Pohdinta Tutkimuksessa ammatillista huippuosaamista edustivat alle 23 vuotiaat ammattitaitokilpailuihin (Taitaja, World Skills) osallistuneet nuoret. Huippuosaajalle annettava vastuuta ”enemmän kuin normaalille oppipojalle” (Työnantaja, putkirakennus). Useat tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Simonton, 1988; Ericsson, Krampe & Tesch-Römer, 1993), että asiantuntijuuden kehittyminen vaatii monella alalla noin 10 vuoden tai tunnin määrätietoista ponnistelua. Kilpailukontekstin vaikutus ja rooli oli tutkimusaineistossa huomattavasti vähäisempää kuin tutkimussuunnitelmaa tehtäessä oletettiin: Huippuammattitaidon keskeiset tekijät näyttävät siirtyvän yksilön sisäisinä ja ulkoisina ominaisuuksina ja voimavaroina opiskelusta valmentautumisen ja kilpailuiden kautta edelleen työelämässä hyödynnettäväksi osaamispääomaksi.

Pohdinta Triandisin ja Gelfandin (1998) mukaan yksilöllisyys (individualism) ja kollektiivisuus (collectivism) voi olla horisontaalista (tasa-arvoa korostava) tai vertikaalista (hierarkkisuutta korostava). Triandis (1995) ehdottaa edelleen että yksilöllisyys ja kollektiivisuus ovat kulttuurista riippuvia erillisiä tekijöitä (esim. USA vs. Suomi), joille on tyypillistä horisontaalisten ja vertikaalisten sosiaalisten suhteiden erilaiset painotukset.

Pohdinta M = 3.6 Horisontaalisessa individualismissa (HI) yksilöt jäsenet haluavat olla ainutlaatuisia, erilaisia ja omillaan toimeen tulevia. Esim. väittämä B5 ”Teen asiat omalla tavallani”. Vertikaalisessa individualismissa (VI) yksilöt haluavat ansioitua ja saada tietyn statuksen yksilöllisissä kilpailuissa toisten kanssa. Esim. väittämä B18 ”Kun ryhdyn suoritukseen, voittaminen on minulle tärkeintä”. Horisontaalisessa kollektiivisuudessa (HC) yksilöt näkevät itsensä samankaltaisina ja arvoisina kuin muut, lisäksi he korostavat yhteisten tavoitteiden, sosiaalisuuden ja keskinäisen kanssakäymisen merkitystä, mutta eivät helposti tottele auktoriteetteja. Esim. väittämä B27 ”Onnellisuuteni riippuu tosi paljon muiden ympärilläni olevien ihmisten onnellisuudesta”. Vertikaalisessa kollektiivisuudessa (VC) lähipiirin tai ryhmän edut ovat yksilölle hyvin tärkeitä. Henkilökohtaisista tavoitteista voidaan luopua ryhmän edun niin vaatiessa. Ryhmän sisäistä kilpailua vältetään, mutta kilpailua muita ulkopuolisia ryhmiä vastaan suositaan. Jos ryhmän sisäinen auktoriteetti haluaa heidän tekevän vastenmielisiä, mutta oman ryhmän kannalta tärkeitä tekoja, niihin suostutaan. Esim. väittämä B16 ”Uhraan oman etuni ystävieni edun vuoksi”. M = 3.1 Kilpailu: M = 3.5 M = 4.1 Perhe: M = 1.5 Kaverit: M = 2.7

petri.nokelainen@uta.fi http://www.uta.fi/aktkk/projects/move
Lisätietoja

Lähteet Bloom, B. S. (Ed.) (1985). Developing talent in young people. New York: Ballantine Books. Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp ). San Diego, CA: Academic Press. Campbell, J. R. (1996). Developing cross-national instruments: Using cross-national methods and procedures. International Journal of Educational Research, 25(6), Day, E. A., Arthur, W., & Gettman, D. (2001). Knowledge structures and the acquisition of a complex skill. Journal of Applied Psychology, 86, Driscoll, M. (2005). Psychology of learning for instruction. Third edition. Toronto, ON: Allyn & Bacon.

Lähteet Ellström, P.-E. (1994). Kompetens, lärande och utbildning i arbetslivet. Problem, begrepp och teoretiska perspektiv. [Skills, learning, and education in working life. Problems, concepts, and theoretical perspectives]. Stockholm: Publica. Ellström, P.-E. (2001). The many meanings of occupational competence and qualification. In W. J. Nijhof & J. N. Streumer (Eds.), Key Qualifications in Work and Education (pp ). Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. Gagné, F. (2004). Transforming gifts into talents: the DMGT as a developental theory. High Ability Studies, 15(2), Gardner, H. (1983). Frames of mind. New York: Basic Books. Gould, D., Dieffenbach, K., & Moffett, A. (2001). Psychological talent in Olympic medal winning athletes. US Olympic Committee Sport Science and Technology Final Grant Report. Colorado Springs, CO. Greenspan, D. A., Solomon, B., & Gardner, H. (2004). The development of talent in different domains. In L. V. Shavinina & M. Ferrari (Eds.), Beyond knowledge (pp ). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Hannula, M. S. (2006). Motivation in mathematics: Goals reflected in Emotions. Educational Studies in Mathematics, 63(2), 165–178.

Lähteet Heider, F. (1958). The psychology of interpersonal relationships. New York: Wiley. Heller, K., & Lengfelder, A. (2000, April). German Olympiad study on mathematics, physics and chemistry. Paper presented at the annual meeting of American Educational Research Association, New Orleans, USA. Limón Luque, M. L. (2003). The role of domain-specific knowledge in intentional conceptual change. In G. M. Sinatra, & P. R. Pintrich (Eds.), Intentional Conceptual Change (pp. 133–170). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Malmivuori, M.-L. (2006). Affect and Self-Regulation. Educational Studies in Mathematics, 63(2), Nokelainen, P. (2008). Modeling of Professional Growth and Learning: Bayesian approach. Tampere, Finland: Tampere University Press. Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2002). Modeling Student’s Motivational Profile for Learning in Vocational Higher Education. In H. Niemi & P. Ruohotie (Eds.), Theoretical Understandings for Learning in the Virtual University (pp ). Hämeenlinna, Finland: RCVE.

Lähteet Nokelainen, P., Ruohotie, P., & Korpelainen, K. (2008, September). Modeling of Vocational Excellence (MoVE) - A Case Study of Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the European Conference on Educational Research, Gothenburg, Sweden. Nokelainen, P., Tirri, K., Campbell, J. R., & Walberg, H. (2007). Factors that Contribute or Hinder Academic Productivity: Comparing two groups of most and least successful Olympians. Educational Research and Evaluation, 13(6), Nokelainen, P., Tirri, K., & Merenti-Välimäki, H.-L. (2007). The Influence of Self-attributions and Parental Attitude to the Development of Mathematical Talent. Gifted Child Quarterly, 51(1), Opetushallitus (2008a). Rakennusalan perustutkinto 2008. Opetushallitus (2008b). Kauneudenhoitoalan perustutkinto 2009 (luonnos). Pillay, H. (1998). Adult learning in a workplace context. In P. Sutherland (Ed.), Adult Learning: a Reader (pp ). London: Kogan Page. Ruohotie, P. (2003). Self-Regulatory Abilities for Professional Learning. In B. Beairsto, M. Klein, & P. Ruohotie (Eds.), Professional Learning and Leadership. Hämeenlinna, Finland: RCVE.

Lähteet Ruohotie, P. (2004). Self-regulatory Abilities in Professional Learning. In J. R. Campbell, K. Tirri, P. Ruohotie, & H. Walberg (Eds.), Cross-cultural Research: Basic Issues, Dilemmas, and Strategies (pp ). Hämeenlinna, Finland: RCVE. Ruohotie, P. (2005). Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Ruohotie, P., & Nokelainen, P. (2000). Beyond the Growth-oriented Atmosphere. In B. Beairsto & P. Ruohotie (Eds.), Empowering Teachers as Lifelong Learners (pp. 147–167). Hämeenlinna: RCVE. Schunk, D. H., & Ertmer, P. A. (2000). Self-regulation and academic learning. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-Regulation (pp ). San Diego, CA: Academic Press. Tirri, K., Komulainen, E., Nokelainen, P., & Tirri, H. (2003, April). Gardner's Theory Applied to Model a Self-Rated Intelligence Profile. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, Multiple Intelligences SIG, Chicago, USA.

Lähteet Tirri, K., & Nokelainen, P. (2008). Identification of multiple intelligences with the Multiple Intelligence Profiling Questionnaire III. Psychology Science Quarterly, 50(2), Triandis, H. C. (1995). Individualism and collectivism. Boulder, CO: Westview Press. Triandis, H. C., & Gelfand, M. J. (1998). Converging Measurement of Horizontal and Vertical Individualism and Collectivism. Journal of Personality and Social Psychology, 74(1), Trishman, S., Jap, E., & Perkins, D. N. (1993). Teaching thinking disposition: From transmission to enculturation. Theory into Practice, 32, Weiner, B. (1986). An attributional theory of motivation and emotion. New York: Springer. Williams, R. S. (2002). Managing Employee Performance. London: Thomson Learning. Wu, W., & Chen, J. (2001). A follow-up study of Taiwan physics and chemistry Olympians: The role of environmental influences in talent development. Gifted and Talented International, 16(1),

Lähteet Zimmerman, B. J. (1998). Developing self-fulfilling cycles of academic regulation: An analysis of exemplary instructional models. In D. H. Schunk & B. J. Zimmerman (Eds.), Self-Regulated Learning: From Teaching to Self-Reflective Practice (pp. 1-19). New York: The Guilford Press. Zimmerman, B. J. (2000). Attaining self-regulation. A social cognitive perspective. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of self-regulation (pp ). San Diego: Academic Press.

Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute