Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena

Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena
FT Kari Korpelainen Perustuu tulosten osalta MoVE-projektin (Nokelainen, Korpelainen & Ruohotie) aineistoon Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto Tampere Kalvo 1

Asiantuntijoiden mukaan
Huono arvio... Asiantuntijoiden mukaan Wayne Gretzky oli aivan liian kevyt ja fyysisesti heikkovoimainen menestyäkseen NHL:ssa! Miksi hänestä tuli kaikkien aikojen jääkiekkoilija?

Huippuosaamisen tutkimus
Galton 1869; Hereditary genius Pituus ja ruumiin koko geneettisesti määr. Sis. Mekanismit määr. Aivojen koon ja hermorakenteet ja määr. Mentaalisen rakenteen Tunnisti valmennuksen ja harjoittelun merkityksen Uudemmat teoriat nojaavat Galtonin näkemykseen

3 kehityspolkua (K.A. Ericsson)
Jokapäiväisten taitojen hankinnassa kognitiivinen ja assosiatiivinen vaihe kestää lyhyen aikaa, ja toiminta automatisoituu Ekspertit jatkavat kognitiivista/ assosiatiivista vaihetta paljon pidempään Jotkut luopuvat kesken, ja kehityksestä tulee ”pidätettyä” (arrested) Suoritus nousee kokemuksen kasvaessa, eksperteillä oma käyränsä (korkeammalla suorituksen tasolla)

K.A. Ericsson. High Ability Studies, 9, 90

Tutkimista vaikeuttaa se, että ekspertiisi esiintyy usein kompleksisissa ja ainutlaatuisissa tilanteissa Kysymys on siitä, voidaanko ekspertin toiminta toistaa Yksi idea on tutkia suorituksia representatiivisissa tilanteissa

2 lähestymistapaa (Chi)
Absoluuttinen ja relatiivinen 2 tapaa tutkia: a) kvantitatiivinen mittaus b) arviointisysteemi (tulokset kokeissa, kilpailuissa) Halutaan selittää ja ymmärtää ekspertiisiä 1. Ekspertillä on laajempi ajattelukyky (global thinking, (absoluuttinen ekspertti)

2. Relatiivinen lähestymistapa
Noviisi, uusi koeajalla Alkaja, johdattelevassa ohjauksessa Oppipoika, suorittaa ohjemaa yli alkutason Matkamies,”ammattimies”, pystyy työskentelmään autonomisesti Ekspertti, briljantti, arvostettu Mestari, opettaa muita Millä tasolla kukin on? (Helpompi lähestymistapa)

Tavoite ei ole vain selittää ja ymmärtää tapoja, kuinka ekspertit ovat erinomaisia, vaan ymmärtää kuinka ekspertit tulivat eksperteiksi, jotta toiset voivat oppia tulemaan taitavammiksi ja arvostetuimmiksi! Kysymys on siis ammattiosaamisesta ja sen tasosta (tiedosta ja taidosta) enemmän kuin synnynnäisestä kapasiteetista.

Perustutkimus Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle.

Perustutkimus Perustutkimus on tärkeää kaikilla yhteiskunnan aloilla ja elintärkeää korkea-asteen koulutuksessa ja tutkijoiden rekrytoinnissa. Norjassa perustutkimus on myös luonut perustan vaurauden muodostumiselle muun muassa öljy-, kaasu-, alumiini- ja vesiviljelyteollisuudessa.

Johdanto toteutettavan “Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen” –tutkimushanke (MoVE) rahoittajana Opetusministeriö. professori Pekka Ruohotie, FT Petri Nokelainen, FT Kari Korpelainen, Markku Tasala, haastattelija;. Tavoitteena selvittää ammatillista huippuosaamista ennustavia tekijöitä ja kilpailuissa menestyneiden kompetenssin hyödyntämistä työelämässä. Tutkimusasetelmassa 3 vaihetta; 7 täsmennettyä tutkimusongelmaa.

Johdanto 1. vaiheessa esitutkimus: haastateltiin Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden (World Skills Competition) kotimaisia asiantuntijoita. Esitutkimuksen tietoa Taitaja- ja World Skills -kilpailujen hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä. I II III

Johdanto 2. vaiheessa haastateltiin 8 suomalaista Suomen (2005, Helsinki) ja Japanin (2007, Shizuoka) World Skills –kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa sekä heidän valmentajiaan, vanhempiaan ja työelämän edustajia (N=22). II I III

Johdanto 3. vaiheessa kerättiin kyselylomakeaineisto Taitaja- ja World Skills-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan. III I II

Tutkimuskysymykset (2. vaihe)
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamiseen? 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? II

Tutkimuskysymykset (3. vaihe; kysely)
5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? III

Huippuosaamisen piirteitä
Vahva ammattispesifinen taitotieto Tietojen ja taitojen siirtämiskyky Metakognitiiviset taidot (esim. kyky ajatella kriittisesti, käyttää luovuutta ja ennakoida tulevaisuutta) Itsesäätelytaidot ja itsesäätelyä edeltävät motivationaaliset valmiudet (tehokkuususkomukset) MoVE

Teoreettinen viitekehys
Nokelainen (2008) kuvaa ammatillista itsesäätelyä (Zimmerman, 1998, 2000) systeemikäsitteenä (Boekaerts & Niemivirta, 2000), jossa henkilön käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa riippuu motivaation, volition, tunteiden, huomion, metakognition ja toiminnan kontrollisysteemien vuorovaikutuksesta. Itsesäätely ei siis ole pelkästään metakognitiota (Hannula, 2006). Itsesäätelyssä tunnetilat (automaattinen, matalan tason kontrolli tai aktiivinen, korkean tason kontrolli) aktivoivat itsesäätelyprosesseja, mm. itsereflektiota (Malmivuori, 2006).

Metakognitio on (wikipedia)
Tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä. Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin. Metakognitiiviset tiedot; kolmen tyyppisiä: tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista)tiedonkäsittelijänä, tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta sekä tiedot erilaisista strategioista. Metakognitiiviset taidot ovat kykyä käyttää monipuolista metakognitiivista tietoa oman opiskelun ja oppimisen säätelyssä.

Metakognitioon liittyy myös taito käyttää transferia eli siirtovaikutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jonkin opitun asian rakenne kyetään siirtämään toiseen yhteyteen, eli osataan käyttää tehokkaasti aiemmin opittua uuden oppimisen apuna.

Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena
(Nokelainen, 2008, muokattu Zimmerman, 1998)

Teoreettinen viitekehys
Nykykäsitys erottelee toisistaan lahjakkuuden ja kyvykkyyden (Gagné, 2004). Lahjakkuus (giftedness): luontaiset kyvyt, esim. älylliset, luovat, sosiaaliset ja sensomotoriset kyvyt Kyvykkyys (talent): järjestelmällisesti kehitetyt taidot, esim. yrittäjyyteen liittyvät taidot, harrastuksiin liittyvät taidot, sosiaaliset taidot

Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva malli
(Gagné, 2004)

Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli
TYÖELÄMÄ (Nokelainen, Ruohotie, & Korpelainen, 2008)

TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?
TK2 Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? TK3 Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? TK4 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK6 Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK7 Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? TK5 TK2 TK3 TK1 TK6 TYÖELÄMÄ TK4 TK7 TK3

Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen mittausmalli

Gardnerin älykkyyden lajit
Howard Gardner initially formulated a list of seven intelligences. His listing was provisional. The first two have been typically valued in schools; the next three are usually associated with the arts; and the final two are what Howard Gardner called 'personal intelligences' (Gardner 1999: 41-43). Linguistic intelligence involves sensitivity to spoken and written language, the ability to learn languages, and the capacity to use language to accomplish certain goals. This intelligence includes the ability to effectively use language to express oneself rhetorically or poetically; and language as a means to remember information. Writers, poets, lawyers and speakers are among those that Howard Gardner sees as having high linguistic intelligence. Logical-mathematical intelligence consists of the capacity to analyze problems logically, carry out mathematical operations, and investigate issues scientifically. In Howard Gardner's words, it entails the ability to detect patterns, reason deductively and think logically. This intelligence is most often associated with scientific and mathematical thinking. Musical intelligence involves skill in the performance, composition, and appreciation of musical patterns. It encompasses the capacity to recognize and compose musical pitches, tones, and rhythms. According to Howard Gardner musical intelligence runs in an almost structural parallel to linguistic intelligence. Bodily-kinesthetic intelligence entails the potential of using one's whole body or parts of the body to solve problems. It is the ability to use mental abilities to coordinate bodily movements. Howard Gardner sees mental and physical activity as related. Spatial intelligence involves the potential to recognize and use the patterns of wide space and more confined areas. Interpersonal intelligence is concerned with the capacity to understand the intentions, motivations and desires of other people. It allows people to work effectively with others. Educators, salespeople, religious and political leaders and counsellors all need a well-developed. Intrapersonal intelligence entails the capacity to understand oneself, to appreciate one's feelings, fears and motivations. In Howard Gardner's view it involves having an effective working model of ourselves, and to be able to use such information to regulate our lives.

Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset

Mittausinstrumentti Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin 2007 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kunkin yksilöhaastattelun kesto min. Tallennus digitaalisessa ja analogisessa muodossa. Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen ulottuvuuteen: Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten ominaisuuksien merkitykseen ammatillisen huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998). Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitykseen kiinnostumisessa alaa kohtaan, pitkäjänteisyydessä valmennuksen aikana ja ammatillisen huippuosaamisen saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008; Ruohotie, 1995).

Tutkimusaineisto Kahdeksan World Skills-kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä (Mikä = 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta). Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt ja vanhemmat (N = 22). Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta ammattialoilta: IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen). Web Design (spatiaalinen, loogis-matemaattinen). Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen). Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen).

Tutkimusasetelma Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa:
Punaisella ympyräreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen 2. vaiheen laadullisia menetelmiä (Vocational Excellence Characteristics Interview, VECI; puolistrukturoitu teemahaastattelu), jotka operationalisoivat mallissa ammattialasta riippuvia ja riippumattomia henkilöitä ja artefakteja, sekä huippuosaajan affektiivisia ja konatiivisia ominaisuuksia ja sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.

Tutkimusasetelma

Huippuosaajan ominaisuudet (ammattitaidon MM-kisoihin 2005 ja 2007 osallistuneet nuoret; hieman alle 70% osaajien, valmentajien, vanhempien ja työelämän edustajien mainitsemista ominaisuuksista) Rauhallisuus Henkinen vahvuus ja itsetunto Paineensietokyky Tarkkuus Kilpailun- ja menestymisen halu Kiinnostus alaan ja työhön Keskittymiskyky Hahmottamiskyky Määrätietoisuus Järjestelmällisyys Kylmähermoisuus Halu etsiä omia rajoja

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön Sosiaalisuus Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?

Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? Itsereflektion keskeinen rooli on teoreettisesti perusteltavissa: Ekspertit erottuvat muista ammattilaisista, koska tunnistavat ja hallitsevat tunnetilojen muutoksia itsessään (Day, Arthur & Gettman, 2001; Pillay, 1998; Ruohotie, 2004). Keskeisten ominaisuuksien lista on hämmästyttävän samankaltainen verrattuna yhdysvaltalaisiin yleisurheilun olympiamitalisteihin (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja kansainvälisiin matematiikan, fysiikan ja kemian olympisteihin (Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001). Luontaisten lahjojen (giftedness) jalostaminen huippuosaamisen tasolle (talent) edellyttää pitkäjänteisyyttä! Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli ennustettavissa, koska World Skills –kilpailu koostuu yksilölajeista (Informaatioteknologia, Web Design, Putkiasennus, Kauneudenhoito).

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Valmennus Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Sosiaalisuus Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus) Ajankäytön hallinta

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Kilpailutilanne Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Kilpailunhalu (kunnianhimo) Ajankäytön hallinta

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Työelämä Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Sosiaalisuus Ajankäytön hallinta Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus)

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? VALMENNUS KILPAILUTILANNE TYÖELÄMÄ

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) on tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen kehitysvaiheessa. Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa. Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään siirryttäessä. Sisäisillä (“haluan oppia tämän asian, koska sen hallinta on itsessään palkitsevaa”) ja ulkoisilla (“haluan oppia tämän asian, koska sitten muutkin näkevät kuinka hyvä olen”) tavoiteorientaatioilla on pieni merkitys. Edellä mainitut tekijät edeltävät itsesäätelyprosessissa volitiota (=tahtotilaa).

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa. Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi kiinnostumisessa ammattialaan, sekä valmentautumisen jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä. Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää valmentautumisen aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004). Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.

Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset Mitä huippuosaajan valmentajalta vaaditaan?
Ammatillisen kilpailutoiminnassa valmentajalta vaaditaan erityisesti kiinnostusta valmennukseen, ammattitaitoa ja valmentajana kehittymisen halua. Ammattitaito tulee olla monipuolista (myös erikoisosaamista). Korkeat tehokkuususkomukset. Ammatillisesti askeleen edellä valmennettavaa.

Kykenee valitsemaan valmennukseen yksilöt, joilla edellytyksiä menestyä.
Osaa koordinoida ja ohjata toimintaa. Kykenee myös vaihtamaan tarvittaessa valmennustyyliä: jossakin tilanteessa hän on tiukka, toisessa taas joustava On kehityshaluinen (4 mainintaa). Taitava hankkimaan ja valikoimaan tietoa.

Seuraa aikaansa, kehittää itseään ja oppii koko ajan uutta.
Hyvät sosiaaliset taidot (2 mainintaa). Hyvä kuuntelija, viestii selkeästi ja rakentaa itsensä ja valmennettavansa välille avoimen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen. Valmentajan on osattava tarvittaessa muuttaa tyyliään jossakin tilanteessa on oltava tiukka, toisessa taas joustava.

Valmentajan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kunnianhimoa (kumpikin 2 mainintaa).
Vaativa. Vaadittava intensiivistä harjoittelua ja pyrittävä pitämään valmennettavan motivaatiotaso korkealla. Valmentajat eivät pidä omaa stressinsietokykyä yhtä tärkeänä kuin valmennettavien osalta. Yksi syy voi olla se, että valmentajat ovat kokeneita ja kykenevät käsittelemään stressiä. He eivät ole kilpailutilanteessa samalla tavalla tulessa kuin kilpailijat.

Aitoa kiinnostusta omaa alaansa, lajiansa sekä valmennusta kohtaan (sisäinen tehtävämotivaatio (7 vastausta). Hyvä valmentaja on innostunut asiastaan, arvostaa omaa (valmennus)työtään, ja on valmis käyttämään korvauksettakin omaa aikaansa valmennukseen.

Valmentajat eivät koe vain käyttävänsä voimavarojaan ja vapaa-aikaansa − he kokevat myös saavansa kilpailutoiminnasta paljon sekä ammatillisesti että muutoinkin: ”Valmentamisesta saa vaihtelua ja virikkeitä opettajan arkiseen työhön.” ”Valmentautumisen kautta tulee paljon kansainvälisiä kontakteja ja näkökulmia, joiden avulla pystyy helpottamaan omaa opettajan työtään.” ”… saa tehdä todella kyvykkäiden ihmisten kanssa töitä.”

Pitääkö huippuosaajien valmentajan itse olla entinen huippuammattilainen?
”Usein kuvitellaan, että meidän valmentajien tai lajipäälliköiden tulisi olla lajin huippuammattilaisia, enkä mä näkisi ihan näin. Meillä on kyky koordinoida ja ohjata sitä toimintaa, eikä meidän tarvitse osata niin hyvin kuin se kilpailija osaa.” (Web Design –valmentaja) ”Itse mä koen kilpailutaustan hyväksi. Sen ei tarvitse välttämättä olla tämän lajin kilpailutausta, kunhan ylipäätään on kokemusta kilpailuista ja tietää sen paineen ja kaiken tämmöisen.” (Kauneudenhoito-lajin valmentaja)

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta: luottamus työnantajan ja työntekijän välillä vapaus käyttää omaa luovuutta vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä: monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen: arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus) tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia Käyttää hyviä johtamismenetelmiä: hyvä työilmapiiri antaa työntekijälle palautetta ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan Maksaa työstä kunnon korvauksen: tarjoaa hyvät työolosuhteet palkitsee energisyyttä, osaamista ja ennakkoluulottomuutta

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä. Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation säilymiselle. Hyvien johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli. Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen ja palkita siitä. Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien mainitsema kilpailutoiminnan arvostus. Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä kunnon korvauksen.

Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset

Tutkimusaineisto Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC –mittausinstrumenteilla suomalaisilta ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta (2007 Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 88). Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  30 nuorta. Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA, SC ja IPI –kyselyihin (N  160). Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  10 vanhempaa.

Mittausinstrumentit Multiple Intelligences Profiling Questionnaire (MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen & Tirri, H., 2003; Tirri & Nokelainen, 2008) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella: 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3) musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9) environmentaalinen. Esim. väittämä bodki_2 ”Minusta on mukava tehdä käsilläni jotain konkreettista (neulominen, puutyöt tms.)”.

Mittausinstrumentit Abilities for Professional Learning Questionnaire (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös Nokelainen & Ruohotie, 2002) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden oppimismotivaatiota kuudella ulottuvuudella: 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6) koehermostuneisuus. Esim. väittämä m26 ”Jos epäonnistun opinnoissani, se johtuu siitä, että en yritä tarpeeksi lujasti”.

Mittausinstrumentit Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS, Campbell, 1996; Campbell, Tirri, Ruohotie & Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella: 1) Menestyminen yrittämisen tähden, 2) menestyminen lahjakkuuden tähden. Esim. väittämä saas_2 ”Voin saavuttaa mitä vain jos työskentelen kovasti haluamieni asioiden eteen”.

Mittausinstrumentit Family Influences Questionnaire (FA, Campbell, 1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle. School Influences Questionnaire (SC, Campbell, 1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle. Esim. väittämä fa_04 ”Tietyt kodissamme saatavilla olevat kirjat (tai lehdet) herättivät lapseni kiinnostuksen ammatillista huippuosaamista kohtaan”. Esim. väittämä sc_06 ”Haasteiden puuttuminen ammattiaineen opinnoissa”.

Tutkimusasetelma Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa:
Sinisellä neliöreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen kolmannen vaiheen määrällisiä menetelmiä (APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC -mittarit), jotka operationalisoivat mallissa affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia ja kognitiivisia rakenteita.

Tutkimusasetelma

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Vastaajat (n = 23) pitivät vahvimpina alueinaan käden taitoja (bodily-kinesthetic) ja sosiaalisia valmiuksia (interpersonal). Myös ”matikkapää” (logical-mathematical) ja asenne ympäristöä ja luontoa kohtaan (environmental) koettiin vahvoiksi ominaisuuksiksi. Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic) ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual) alueet heikoimmiksi ominaisuuksikseen.

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Kilpailumenestykseen on - Suoraan yhteydessä: intrapersoonallisuus, spirituaalisuus, environmentaalisuus, interpersoonallisuus ja kielellinen kyvykkyys. - Välillisesti yhteydessä: loogis-matemaattisuus ja spatiaalisuus. n = 23

Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus). Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen (environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet. Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole mallissa suuri, koska pääosa vastaajista on valmentautunut yksilölajeihin. Tähän voidaan liittää työelämän vaatimukset: ryhmätyö ja monikulttuurisuus? Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat kyky matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys).

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? A –nuoret (sijoitukset 1-6): intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin spirituaalinen ja kielellinen vahvuus. n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? B –nuoret (sijoitukset 7-11): kielelliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? C –nuoret (sijoitukset 12-17): kielelliset ja spirituaaliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) environmentaaliset, intrapersoonalliset, spatiaaliset ja interpersoonalliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä n = 23

5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? A –ryhmän nuoria (sijat 1-6 WorldSkills –kilpailussa) voidaan luonnehtia itsetuntemukseltaan sekä sosiaalisilta ja kognitiivisilta (loogis-matemaattinen ajattelu ja kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi. C –ryhmän nuorilla (sijat 12-17) oli A-ryhmää paremmat kielelliset ja spirituaaliset vahvuusalueet. Heillä oli A-ryhmän tasoa vastaava loogis-matemaattinen ajattelu. C –ryhmän nuorilla oli A –ryhmää parempi itse arvioitu yläasteen päästötodistuksen keskiarvo (MA = 7.6, Mc = 7.8), sekä koulumenestys matematiikassa (til.merk.), vieraassa kielessä, uskonnossa, liikunnassa ja käsityössä. A –ryhmällä on suurempi ulkoinen ja sisäinen motivaatio sekä usko ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kts. tutkimuskysymyksen 6.1 pohdinta).

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Ympäristön ja luonnon suojeleminen ja arvostaminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja loogis – matemaattinen ajattelu (logical-mathematical) Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Sosiaaliset taidot (interpersonal), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Kädentaidot (bodily-kinesthetic), matemaattiset taidot (logical-mathematical), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Matemaattiset taidot (logical-mathematical), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Vahvuusalueet: Tilan hahmottaminen/kolmiulotteinen ajattelu (spatial), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja musikaalisuus (musical). Environmentaalinen: Floristiikka Interpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikka Spatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus n = 22 60.9%

5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat eniten toisistaan kielellisten (linguistic) taitojen ja hiljentymisen / elämän tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual) [Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito]. Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät olivat vahvat itse arvioidut kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja ekologinen, luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu (environmental).

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS) 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ) Kuten kyselylomaketutkimuksissa yleensä tapahtuu, myös nuoret huippuosaajat arvioivat oppimismotivaationsa yleistasoltaan korkeaksi. Vastaajat kokivat opinnot mielekkäiksi (meaningfulness of studies) ja uskoivat onnistumisen riippuvan sekä kyvykkyydestä (efficacy beliefs) että ponnisteluista (control beliefs), tosin näissä tekijöissä on ryhmäkohtaisia (A,B,C) eroja. Työtehtävien oppiminen ja kilpailuihin valmentautuminen koettiin itsessään palkitsevammaksi (intrinsic goal orientation) kuin ulkoiset kannustimet (extrinsic goal orientation).

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (SaaS) Tarkasteltaessa nuorten huippuosaajien koko aineiston selityksiä onnistumiselle ja epäonnistumiselle, havaitaan että heidän mielestään menestyminen on enemmän pitkäjänteisen ponnistelun kuin oman kyvykkyyden (lahjakkuuden) ansiota.

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS) Tärkeimpiä tekijöitä koko aineistossa olivat kiinnostus opiskelua kohtaan (sisäinen tavoiteorientaatio) ja usko omiin ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kontrolliuskomukset). Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä joka suosii tutkivaa (inquiry) ja ongelmaperustaista (problem-based) oppimista. Em. autenttisiin oppimistilanteisiin perustuvat menetelmät edellyttävät kuitenkin oppilailta vahvaa teoreettista perustietämystä opiskeltavasta asiasta, pelkkä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuva tieteellisen metodin soveltaminen ei välttämättä luo oppijalle selkeää kokonaiskuvaa ja myöhemmin sovellettavissa olevia tietorakenteita.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen kokeminen mielekkäinä ovat suorassa yhteydessä kilpailumenestykseen. Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen

Opinnot koetaan mielekkäinä.
6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? Usko ponnisteluihin menestyksen selittäjänä (success due effort, efficacy beliefs) vahvempi kuin usko omiin kykyihin (success due ability, control beliefs). Opinnot koetaan mielekkäinä. Korkea sisäinen ja ulkoinen motivaatiotaso. 40 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? Poikkeamat A-ryhmään: Usko omiin kykyihin menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs, success due ability) on vahvempi kuin usko ponnisteluihin (control beliefs, success due effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen kokeminen mielekkäinä ovat suorassa yhteydessä kilpailumenestykseen. Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) A –nuoret (sijoitukset 1-6): Usko ponnisteluihin menestyksen selittäjänä (success due effort, efficacy beliefs) vahvempi kuin usko omiin kykyihin (success due ability, control beliefs). Opinnot koetaan mielekkäinä. Korkea sisäinen ja ulkoinen motivaatiotaso. 40 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) B –nuoret (sijoitukset 7-11): Poikkeamat A-ryhmään: Usko menestykseen kyvykkyyden tähden (success due ability) pienempi. Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä kuin A-ryhmässä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 44 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) C –nuoret (sijoitukset 12-17): Poikkeamat A-ryhmään: Usko omiin kykyihin menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs, success due ability) on vahvempi kuin usko ponnisteluihin (control beliefs, success due effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? Parhaiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (A-ryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen selittäjänä. He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin mielekkäänä. Heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi sisäinen motivaatio uusien asioiden opiskeluun. 40 prosenttia A–ryhmäläisistä ilmoitti jännittävänsä kilpailutilannetta. Heikoiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (C-ryhmä) uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen selittäjänä ennemmin kuin kovaan yrittämiseen. He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä mielekkäänä kuin A-ryhmän jäsenet. Heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso olivat A-ryhmäläisiä alhaisempia. Suurempi osa (50%) jännitti kilpailutilanteita.

6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS) Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutioiden (menestymistä tai epäonnistumista selittävät tekijät: ponnistelu/kyvykkyys) suhteen.

6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutiotekijöiden suhteen. Tulos on yhdensuuntainen tutkimuksen toisen vaiheen tulosten kanssa: Huippuosaajan keskeiset itsesäätelyyn liittyvät ominaisuudet (motivaatio, volitio, itsereflektio) ovat pitkälti samoja ammattialasta riippumatta (WorldSkills –kilpailija, Olympiatason urheilija, Akateeminen Olympisti matematiikan, fysiikan ja kemian alalla).

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) Kodin ja koulun positiivisella vaikutuksella ei ole eroa. Vanhemmat kokevat kodin ja koulun kannustuksen hieman positiivisempina verrattuna heidän lastensa arvioihin.

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC) Kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin olevan yhtä kannustavia. Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit kannustavammiksi kuin lapsensa. Vastaava suunta on löydetty myös aikaisemmissa akateemisten Olympistien (matematiikka, fysiikka, kemia) tutkimuksissa (Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2004). Korrelaatiotarkastelu osoitti, että vanhempien raportoima lastensa koulunkäyntiin liittyvä ”tuki” ja ”kannustus” (oikeammin painostus) korreloi negatiivisesti yläasteen kaikkien aineiden keskiarvon kanssa, rs = -.865, p = .012.

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan? Kyselylomakeaineisto tukee haastattelujen perusteella saatua kodin ja koulun suurta vaikutusta ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen. Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. kilpailuun valmentautuminen). Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin ja koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän WorldSkills –kilpailumenestyksen välillä: Mitä kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä todennäköisempää on korkeamman huippuosaamisen tason saavuttaminen. Tuloksen varmistaminen edellyttää jatkotutkimuksia suuremmalla kvantitatiivisella aineistolla.

Pohdinta Tutkimuksessa ammatillista huippuosaamista edustivat alle 23 vuotiaat ammattitaitokilpailuihin (Taitaja, World Skills) osallistuneet nuoret. Huippuosaajalle annettava vastuuta ”enemmän kuin normaalille oppipojalle” (Työnantaja, putkiasennus). Useat tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Simonton, 1988; Ericsson, Krampe & Tesch-Römer, 1993), että asiantuntijuuden kehittyminen vaatii monella alalla noin 10 vuoden tai tunnin määrätietoista ponnistelua. Huippuammattitaidon keskeiset tekijät näyttävät siirtyvän yksilön sisäisinä ja ulkoisina ominaisuuksina ja voimavaroina opiskelusta valmentautumisen ja kilpailuiden kautta edelleen työelämässä hyödynnettäväksi osaamispääomaksi.

Eksperttiyden kaksi lajia (Hatano & Igakaki 1992,115-133)
Rutiinekspertti työskentelee hyvin normaaliolosuhteissa Adaptiivinen ekspertti osaa työskennellä myös muuttuvissa olosuhteissa valtaosa taidoista automatisoitunut

Professional intellect
Quinn, Anderson & Finkelstein, Making the Most of the Best HBR March-April 1996 Itsemotivoitu luovuus (care-why) Ammatillisen osaamisen arvo kasvaa Systeeminen ajattelu (know-why) Korkeatasoiset taidot (know-how) Kognitivinen tieto MoVE

Huippuosaamisen kategoriat
Tehokkuus painetilanteissa rauhallisuus, kylmähermoisuus, henkinen vahvuus, itsetunto 2. Hallinta tarkkuus, huolellisuus, men. oppiaineissa, tunnollisuus, nopeus, kyky hankkia tietoa, kehittymiskyky 3. Ulkoinen motivaatio kilpailunhalu, menestymisen halu, kunnianhimo, 4. Sisäinen motivaatio kiinnostus alaan, kiinnostus työhön 5. Innovatiivisuus hahmottamiskyky, uteliaisuus halu etsiä omia rajoja, ongelmanratkaisu, oma-aloitteisuus

PANIIKKIALUE C-ALUE KUHNURIALUE Kriegel & Kriegel; ”Minun on pakko”
Huippusuorituksiin paineen alla PANIIKKIALUE ”Minun on pakko” Liikaa haasteita Liian vähän hallintaa Haasteet Riskit ja innovointi C-ALUE Liikaa tahtoa Liikaa tavoitteita Liian vähän taitoa Tahtoa Tavoitteita Taitoa Tilanteen vaikeus Hallinta Pätevyys ja laatu Hermostunut Pirstoutunut Yli-innostunut Rauhallinen Keskittynyt Energinen KUHNURIALUE Liian vähän haasteita Liikaa hallintaa ”Osaan” Unelias Veltto Pitkästynyt Ei tahtoa Ei tavoitteita Liikaa taitoa ”Varman päälle” Kyky hallita tilanne MoVE

Kun meri oli suotuisa, jokainen laiva purjehti mestarillisesti
William Shakespeare

Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Huippuosaaminen tutkimuksen kohteena"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute