Pirkanmaan Vuoden Kylä 2011: Kotala, Virrat
Aktiivinen kylä = elävä kylä Aktiivisuudesta (ja passiivisuudesta) on tullut keskeinen kylien toimintaa arvottava käsite Kylien elossa pitäminen edellyttää kehittämistoimintaa (eli aktiivisuutta) Aktiivisuus määrittelee hyvän ja huonon toiminnan kriteerit Aktiivisen kansalaisuuden idea Yksilöiden ja yhteisöjen vastuu hyvinvoinnistaan Kansalaisyhteiskunnan kasvava merkitys
Suomalaisen kylätoiminnan kehitys Alkoi 1970-luvulla vastareaktiona maaseudun autioitumiselle luvulla Euroopan Unionin tuoma hankerahoitus ja maaseutupolitiikkaan integroiminen 2000-luvun lisääntyvät haasteet ja vaateet
Ohjelmapuheen näkökulmasta Ideaalimallin näkökulmasta Paikallisten käytäntöjen näkökulmasta Paikallisen määrittelyn näkökulmasta Aktiivinen kylä ilmiönä Tutkimuksen tavoite: Tutkia, miten kylätoiminnan kautta tuotetaan kylää tilana? Vuoden Kylä kilpailu ja aktiivisuuden kriteerit Kansalliset kylätoimintaohjelmat osana suomalaista maaseutupolitiikkaa Aktiivisten kyläyhdistysten puheenjohtajien haastattelut Aktiivisten kyläyhdistysten käytännöt
Käsitteellistetty kylä Kehittämisajattelu Eletty kylä Havaittu kylä Riskin hallinnan logiikka Julkisuuskuva Tuotteistaminen Markkinointi Taloussuunnittelu Vieraanvaraisuus Yhteistyö Strateginen yhteisö Globaali ajattelu Kylätalot Suunnittelu Palvelutuotanto Hankkeet Yrittäjyys- kulttuuri Verkostoitu- minen Institutionali- soituminen Yrittäjäsubjekti Avoin yhteisö Aktiivisen kylän ilmentymät
Aktiivisen kylän kestävyyden kysymyksiä… Aktiivisuuden aaltomainen luonne Miten edistää ja ylläpitää aktiivisuutta?
Kestävä kylätoiminta Keskeisiä tekijöitä toiminnan kestävyyden edistämisen kannalta: Kuntasuhde: kylien tärkein kumppani Paikallinen kulttuuri: rakentaa paikallista identiteettiä, kokemuksia ja yhteisöllisyyttä Pieni tekeminen: viihtyvyyttä, motivaatiota ja me- henkeä