Puulajit Kirjassa kappale 2.

Mänty Pinus sylvestris

Mänty Valoa vaativa havupuu kasvaa lähes koko Suomessa pohjoisempia tuntureita lukuunottamatta. Sietää kuivuutta, märkyyttä, happamuutta ja kylmyyttä. Symbioosi sienilajien kanssa, joiden rihmasto ympäröi männyn juuria lisäten niiden veden- ja ravinteidenottokykyä monikymmenkertaisesti. Kukinta on kesäkuun alkupuolella, jolloin hedekukinnoista lähtee lentoon keltaista siitepölyä pölyttämään muiden puiden emikukintoja. Oman puun siitepöly ei emikukille kelpaa. Mänty suojaa haavansa pihkalla, joka estää tautien ja tuholaisten iskeytymisen puuhun. Erityisen runsaasti pihkaa muodostuu kuolevan puun runkoon. Tätä käyttivät hyväkseen entisajan tervanpolttajat. Männyn kuoriosan pihkasta valmistetaan tervan lisäksi pikiöljyä ja tärpättiä. Männynneulasissa on erittäin runsaasti C-vitamiinia, noin kuusinkertaisesti appelsiineissa oleva määrä. Männynneulasista tehty tee tai mehu on virkistävä juoma silloin tällöin nautittuna. Pitkäaikaisessa käytössä neulasten sisältämät haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia. Kuoren alla olevasta nilasta saadaan pettua. Männyn sisältämät pihka-aineet voivat suurempina annoksina ärsyttää munuaisia.

Kuusi Picea abies Suomessa kuusia kasvaa koko maassa pohjoisimpia tunturiseutuja lukuunottamatta. Hyviä siemenvuosia joka 4.-5. vuosi, Pohjois-Suomessa harvemmin. Kuusi on tuhoaltis puulaji, sillä esiintyy useita siemeniä, neulasia ja puuainetta vahingoittavia hyönteisiä, sekä lahottajasieniä ja sienitauteja. Se on myös hallanarka puulaji. Lapissa kasvava kapealatvuksinen kuusi eroaa metsäkuusesta. Pohjoisen alalajin lyhyet oksat kestävät hyvin tykkylumen ja jään painoa. Kuusen juuristo on hyvin pinnanmyötäinen.

Kuusi on levinnyt maahamme puulajeistamme viimeisimpänä vasta noin 5 000 vuotta sitten. Kuusi on viljavien maiden puulaji. Se on yleinen tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla ja korpisoilla. Kuusi asettaa mäntyä suuremmat vaatimukset kasvupaikan ravinteisuudelle ja kosteudelle, mutta se sietää varjostusta. Kuusi kukkii Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa muutamaa viikkoa aikaisemmin kuin mänty. Lapissa kukinta tapahtuu usein vasta heinäkuun puolella. Kuusen kukat ovat yksineuvoisia, eli heteet ja emit ovat eri kukissa, joskin emi- ja hedekukat ovat samassa yksilössä. Kuusi ei elä yhtä vanhaksi kuin mänty. Silti sen ikä voi olla yli 300 vuotta.

Vuosirenkaat . puun iän määrittäminen vuosirenkaista tai vuosikasvaimista

Eliöitten välisistä suhteista Symbioosi ++ esim. mänty ja sienirihmasto levä + sieni = jäkälä ihminen ja suolistobakteerit kirva ja muurahainen Lois- isäntäsuhde + - esim. tautibakteerit ja isäntä lahottajasienet ja puu lapamato ja ihminen

esim. juuristokilpailu, kilpailu pesäpaikoista ekologinen lokero helpottaa kilpailua Peto-saalissuhde + - esim. susi ja jänis Toiselle hyöty ja toiselle ei merkitystä + o esim. korppikotka ja leijona

Tehtäviä Mitä tarkoittaa sanonta, että metsä on uudistuva luonnonvara? Moniste Miten kuusi ja mänty eroavat toisistaan:oksien sijainti, juuristo, neulaset, kävyt, osuus Suomen metsistä, käyttö Miksi havupuissa on pihkaa? Mitä hyötykäyttöä männylle ja kuuselle tiedät muuta, kuin että ne ovat paperin raaka-ainetta ja puutavaraa niistä saadaan myös. Tutustu sivuihin: www.oppimispolku.fi

Muita puu- ja pensaslajejamme Haapa, tervaleppä, harmaaleppä, pihlaja, vaahtera, hieskoivu, rauduskoivu, visakoivu, Pajut, paatsama, kuusama, kataja Moniste