II Ekologia.

Esitys aiheesta: "II Ekologia."— Esityksen transkriptio:

1 II Ekologia

2 6. Eliöyhteisössä on vuorovaikutusta lajien välillä
Sisältö 1. Avainsanat 2. Vuorovaikutussuhteet 1/4 3. Vuorovaikutussuhteet 2/4 4. Vuorovaikutussuhteet 3/4 5. Vuorovaikutussuhteet 4/4 6. Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 1/2 7. Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 2/2 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat Eliöyhteisö Saalistus Mutualismi Symbioosi Kilpailu
Kommensalismi Amensalismi Neutraali suhde sukkessio

4 Vuorovaikutussuhteet 1/4
Lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön, jonka sisäisiä vuorovaikutussuhteita kutsutaan bioottisiksi tekijöiksi. 1. Saalistus Peto-saalissuhteessa laji käyttää toista ravintonaan. karnivoria herbivoria loisinta Pedot säätelevät saalispopulaatioita sekä lajinkehitystä poistamalla sieltä sairaita tai heikompia yksilöitä. Kuvatiedosto varpushaukka Kuva kirjan sivulta 41

5 Vuorovaikutussuhteet 2/4
2. Mutualismi Mutualistisessa suhteessa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta. Symbioosi on hyvin kiinteä ja läheinen suhde. Kuvatiedostot pölytys ja kirvoja muurahaisia

6 Vuorovaikutussuhteet 3/4
3. Kilpailu Kilpailusuhde on kummallekin osapuolelle haitallinen. Lajit, joiden ekolokerot ovat suurimmaksi osaksi päällekkäiset, eivät voi jatkuvasti elää samalla alueella, syynä resurssipula. Ekologisen eriytymisen ansiosta kilpailu vähenee. Jokin laji voi syrjäyttää kilpailijansa ekosysteemistä, jolloin puhutaan syrjäyttävästä kilpailusta. Kuvat kirjan sivulta 43

7 Vuorovaikutussuhteet 4/4
4. Kasvit kilpailevat ja puolustautuvat kasvulliset keinot kemikaalit kasvintorjunta-aineet mekaaniset keinot 5. Pöytävieraus Kommensalismi on toispuoleinen hyötysuhde. 6. Amensalismi Yksi laji kärsii toisen huomaamatta suhdetta tai hyötymättä siitä. 7. Neutraali suhde On myös mahdollinen, jos lajeilla ei ole mitään suoraa vuorovaikutusta. Kuva kirjan sivulta 45

8 Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 1/2
Kehityskulkua, jossa tietyn alueen kasvi- ja eläinlajisto muuttuvat, kutsutaan sukkessioksi. Alueen abioottiset ja bioottiset tekijät suuntaavat yhdessä eliöyhteisön kehitystä. 1. Primaarisukkessio Liikkeelle täysin tyhjästä. Voi kestää sadoista jopa tuhansiin vuosiin. Ensimmäisinä paikalle ns. pioneerilajit. Kuvatiedosto tunturikoivikko

9 Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 2/2
2. Sekundaarisukkessio Edellistä nopeampi kehityskulku. Alueella on jo kasvien siemeniä ja juuria, joista ilmestyy heti uutta kasvillisuutta. Ympäröivillä alueilla on erilaisia biotooppeja, joista uusia lajeja voi levitä alueelle. Hyvä esimerkki on metsäpalon tuhoaman alueen uudelleen metsittyminen. Kuva kirjan sivulta 46

10 Tehtävät Lajien väliset suhteet Lajien väliset suhteet –taulukko
Nimeä suhteet Sukkessio

11 1. Lajien väliset suhteet
Nimeä kuvassa s. 49 esitellyt lajien väliset suhteet.

12 2. Lajien väliset suhteet -taulukko
Sijoita kaikki kappaleesta löytyvät lajien väliset suhteet taulukkoon oikeisiin kohtiin esimerkin mukaan.

13 3. Nimeä suhteet Nimeä suhde, joka on hunajaoppaan ja a) ihmisen
b) mäyrän c) muiden lintujen välillä.

14 4. Sukkessio Alaskassa Glacier Bayssä tutkittiin vetäytyvän laaksojäätikön alta paljastuvan alueen sukkessiota. Jäätikön reunan sijainti tunnetaan 300 vuoden ajalta. Tänä aikana reuna on peräytynyt noin 100 km, joten laaksossa on näkyvissä sukkession aikasarja. Kuvaako aineisto primaari- vai sekundaarisukkessiota? Mikä on pioneeri- ja mikä kliimaksipuulaji? Miksi lepän rooli sukkessiossa on tärkeä sitä myöhemmin ilmestyvien lajien kannalta? Kuinka kaukana jäätikön reunasta biodiversiteetti on suurimmillaan?

15 VASTAUS: 1. Lajien väliset suhteet
Maitohorsma - ojakellukka: syrjäyttävä kilpailu Ojakellukka - kettu: kommensalismi Kuusi - hämähäkki: mutualismi (hämähäkki poistaa kuusesta tuhohyönteisiä) / kommensalismi Hömötiainen - hyönteiset ja hämähäkit: peto-saalissuhde Horsmakiitäjän toukka - maitohorsma: laidunnus Räkättirastas - horsmakiitäjän toukka: peto-saalissuhde Kuusi - aluskasvillisuus: amensalismi Lintukärpänen - rastas: loisinta Kettu - rastas: peto-saalissuhde Varpushaukka - hömötiainen: peto-saalissuhde Kuusi - herkkutatti: symbioosi

16 VASTAUS: 2. Lajien väliset suhteet -taulukko
+ - symbioosi, mutualismi peto-saalis, laidunnus, loisinta kommensalismi (pöytävieraus) kilpailu amensalismi neutraali suhde

17 VASTAUS: 3. Nimeä suhteet
a) mutualismi b) kommensalismi c) peto-saalissuhde, kilpailu (esimerkiksi pesäpaikoista), neutraali

18 VASTAUS: 4. Sukkessio primaarisukkessiota
pioneerilaji on paju, kliimaksilaji kuusi Lepän symbionttiset juurinystyräbakteerit sitovat ilman typpikaasua nitraateiksi, jotka parantavat maaperän laatua lannoittamalla sitä. Lajien määrä on suurimmillaan noin 100 vuotta vanhassa metsässä.

19 Kuvat

20 Kuva1

21 Kuva2

22 Kuva3

23 Kuva4

24 Kuva5

25 Kuva6