SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

Esitys aiheesta: "SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)"— Esityksen transkriptio:

1 SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

2 Suomen metsät Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden.
Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä. Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni, kangasturve Suurin osa metsistämme on sekametsiä. Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa. Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.

3 Metsämaan jakautuminen
Mänty on valtapuu kuivilla kankailla, rämeillä ja kallioisilla mäillä.

4 Soiden ryhmittely Kasvillisuuden mukaan: neva (karu avosuo)
räme (pääpuulaji mänty) korpi (metsäsuo, kuusta ja koivua) 2) Pinnanmuotojen mukaan: keidassuot (Etelä- ja Keski-Suomessa) aapasuot (yleisimpiä Pohjois-Suomessa) palsasuot (vain Lapissa) HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI TEEMAKARTTA, JOKA ESITTÄÄ SOIDEN ALUEELLISEN JAKAANTUMISEN SUOMESSA

5 Soiden määrä Suomessa Kuva 41A
Suotyypit Kuva 41B

6 Suotyypit pinnanmuotojen mukaan
Palsasoilla on jääsydämisiä mättäitä. Aapasuon keskus on reunoja alempana. Kohosoiden keskus on reunoja korkeammalla. HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI KUVA: * AAPASUOSTA * KOHOSUOSTA * PALSASUOSTA

7 Millä tavoin soita syntyy?
Merestä kohoavan maan soistuminen. Järven umpeenkasvu. Metsämaan soistuminen.

8 Metsämaan soistuminen

9 Aapasuo ja kohosuo aapasuo kohosuo

10 Palsasuo Kummun sisällä oleva jää kohottaa palsan ympäristöään korkeammalle. Kun palsa saa lämpöä halkeamista, jää sulaa ja kohouma vajoaa.

11 LUE LOPUKSI KIRJASTA METSIÄ JA SOITA KÄSITTELEVÄ KAPPALE
JA TEE KAPPALEESEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT VIHKOOSI