Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli Halsua Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit -hanke

Taustaa •Saksan, Tanskan ja Skoonen kokemukset •Hela Sverige Skall Leva laati sopimusmallit Ruotsin hallituksen pyynnöstä •Jämtlannin tilanne/mallit vastaa lähinnä Suomen oloja •sopimusmallin muokkasi meille Suomen Kylätoiminta ry ja sitä on kolmesti käsitelty Tuulivoimayhdistyksen kanssa

Taustaa 2 •yksi tuulimylly korvaa vuodessa kaikki valmistusaikaiset päästönsä •tuulen”maailmanmarkkinahinta” ei heilahtele ! •Suomessa tuulivoiman tavoitteena 6-7 % kaikesta sähköntuotannosta v •yhden 120 m napakorkeudeltaan tuulimyllyn hinta 2,7 milj e •uusi tuuliatlas: ylhäällä tuulee (lapa pyyhkäisee 180 korkeutta)

Lauri Tarasti: •”Lähinaapurustoa voitaisiin tukea kyläyhdistysten, kunnalle kehittämishankkeisiin annettavan tuen, tai muiden tällaisten järjestelyjen kautta, joita tuulivoimarakentajien kannattaisi harkita.” Tuulivoimaa edistämään s. 27

Paikalliset haitat •vouh -ääni lähialueella, vaihtelee •välke (tuulensuunta + auringonvalo) •pitkät varjot •maisemahaitta (subjektiivinen) •eksluusio eli kerran rakennetulle paikalle ei voida viereen rakentaa toista myllyä •suoja-alue poissa muusta käytöstä (paitsi talousmetsä, liikuntareitit) •haitat paikallisia, hyödyt valtakunnallisia!

Paikallinen hyväksyttävyys •tiedottaminen, infot, keskustelut, retket tärkeitä •+ sähkön laadun parantuminen •+ laajakaistaverkon tulo kylään •+ teiden ja siltojen parantaminen kuljetusten takia •+ paikallisille urakoitsijoille urakoita? •+ mihin kuntaan yhtiö maksaa verot? •+ kylänkehitysraha •kesämökkilaiset: onko paratiisi pilalla? •vakiasukkaat suhtautuvat tyynemmin ? •syntyy neuvottelutilanne

Yhteiskuntavastuu •tuulivoima on valtion luoma bisnes, perustuu uusiutuvan energian pakettiin •kannattavuus perustuu syöttötariffeihin •ei saa muodostua ekologiseksi imperialismiksi •”sehän on meidän tuulta”, sanovat kylät •muu vaihtoehto olisi tarjota osaomistusta

Jämtlannin malli (HSSL) •jos myllyjä 4 tai enemmän, tarjotaan 10 % sähkökapasiteetista paikallisesti merkittäväksi •jos myllyjä 4 tai vähemmän ja maan omistaa valtio, maksetaan 0,5 % liikevaihdosta kyläyhdistykselle •jos myllyjä 4 tai vähemmän ja rakennettu paikallisen omistajan maalle, maksetaan 0,3 % liikevaihdosta kyläyhdistykselle

Kylänkehitysraha (bygdepeng) •yhteiskuntavastuuta valtion luomilla markkinoilla •sopimus 25 vuodeksi, siirtyy •käytettävä kyläsuunnitelman mukaiseen kylän kehittämiseen, raportointivelvoite •tuulivoimayhtiö voi käyttää PR-työssään •esim 0,3 % vuosiliikevaihdosta, 120 m mylly ja 7 m keskituulinopeus = n euroa vuosi per mylly

SYTYn sopimusmallin osat •TAUSTAKSI •KYLÄNKEHITYSRAHA •SOPIMUKSEN SIIRTO •SOPIMUSAIKA •TIEDOTUSVELVOLLISUUS •MUUTA •RIITATAPAUKSET

Kylä-potentiaali •Suomessa 4000 kylää •tuulimyllyjä tulee Suomeen 700 – 1000 kpl ? •sopimusmalli koskee ehkä kylää •kylän pitää itse osata neuvotella HUOM OBS •monet tuulivoimapuistot kauas asutuksesta •miksei myllyjä moottoritien varsiin? •Vojakkalan tapaus: kyläläiset omistavat osuuksia Kemin satamaan rakennetussa ”Mylly-Matin” myllyssä

Neuvoja kyläyhdistykselle •ihmiset mukaan tuulivoimatilaisuuksiin •järjestää kylän oma tilaisuus yhdessä tuulivoimayhtiön kanssa •kaavoituksen osallistumismahdollisuudet käytettävä (mm. myllyjen sijoitus…) •tehdä retkiä paikoille, joissa samanlaisia tuulimyllyjä •tehdä virallisessa kokouksessa päätös kylänkehittämisraha -sopimuksen tavoittelemisesta (a) ja hyväksymisestä (b) •kylä on silti harvoin yksimielinen !

Vaikuttamisen paikka… •nostaa kylänkehitysraha -asia julkiseen keskusteluun •neuvottelualoite tuulivoimayhtiön suuntaan •kunta yleiskaavoittaa tuulivoima alueita: OAS:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet todesta •MTK ja SYTY ei kilpaile, vaan toimivat työnjaon mukaan (maanomiatajat/kylässä asuvat)

Tuulivoimayhdistys •sopimusmalli esitelty •ei yleistä suositusta, jätetty neuvottelujen varaan •nettisivuilla lista kaikista Suomen hankkeista •