Hyvät ratkaisut tuki- ja liikuntaelinten terveydeksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon Itä-Suomen alueseminaari, Joensuu
Työkuormituksen yhteydet TULE-sairauksiin Marja-Leena Savolainen Työterveyshuollon erikoislääkäri
Muutos työympäristö työmenetelmät työssä käytettävät koneet, välineet, laitteet aineet ja energiat muuttuvat
Muutos työn järjestelyissä ja työn tekemisen tavoissa altistumistasoissa ja altistusten laadussa työhön liittyvien vaara- ja kuormitustekijöiden kirjossa.
Muutos perinteiset työympäristön riskitekijät yleisiä työelämän kasvavat tuottavuus- ja laatuvaatimukset ikääntyvät työntekijät fyysiset kuormitustilanteet vähenevät kiireen, vastuun, kehittymis- ja muutospaineiden ja osaamisvaatimusten kasvu
Työllisen työvoiman altistuminen työssä tai työympäristössä esiintyville vaara-, haitta- ja kuormitustekijöille (lähde: Työterveyslaitos).
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet haitallisesta fyysisestä kuormituksesta voi aiheutua tuki- ja liikuntaelimistön kipua ja muita oireita lääkärin toteamia sairauksia ammattitautilainsäädännön mukaisia ammattitauteja
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Kolmasosa kansaneläkelaitoksen sairauspäivärahakausista päivärahoja 670 milj. € v.2004 5,4 milj. € kaularangan välilevysairauksissa 31 milj. € olkapään kiputiloissa Lähde: Kansaneläkelaitoksen Tilastollinen vuosikirja 2004
Niska-hartiaseudun tai yläraajan sairaudet; niska Niska-hartiaseudun kipua on kokenut joskus yli 30-vuotiaista miehistä 51% ja naisista 60%. (Viikari-Juntura 1996). Niskan kiputiloja voivat olla kaularangan välilevyrappeuma, jännitysniska, fibromyalgia (sidekudosreuma) ja tapaturmien jälkitilat.
Niska-hartiaseudun tai yläraajan sairaudet; niska spesifisen kiputilan diagnostiset kriteerit . spesifinen diagnoosi ja positiiviset kliiniset löydökset näyttävät ennustavan oireiden pitkittymistä (Silverstein ym. 2006) ja sairauslomia (Viikari-Juntura ym. 2000). spesifiset kiputilat ovat myös selkeämmin yhteydessä fyysisiin kuormitustekijöihin kuin epäspesifiset (Walker-Bone ym. 2006).
Niska-hartiaseudun tai yläraajan sairaudet; niska Täsmällisen kliinisen diagnoosin määrittämisellä on merkitystä: -hoidon valinnassa -ennusteen arvioimisessa -riskitekijöiden tunnistamisessa.
yläraajan suuri voiman käyttö työliikkeiden toistuvuus Niska-hartiaseudun tai yläraajan sairaudet: työn fyysiset kuormitustekijät/ niska yläraajan suuri voiman käyttö työliikkeiden toistuvuus staattisessa työssä niskan etukumara asento tärisevien työkalujen käyttö
vaikuttamismahdollisuuksien vähyys vähäinen työyhteisön tuki Niska-hartiaseudun tai yläraajan sairaudet: työn psykososiaaliset kuormitustekijät/niska suuri työmäärä vaikuttamismahdollisuuksien vähyys vähäinen työyhteisön tuki vähäinen esimiehen tuki.
Olkapään kipu Työikäisessä väestössä tavallisin olkapääkipu syntyy pinnetilan seurauksena. olkapääkipua on kokenut joskus 46% miehistä ja 53% naisista Ahtaan olkapään taustalla voi olla monia tekijöitä.
Olkapääkivun työperäisiä riskitekijöitä liikkeitä joita tehdään yläraajojen ollessa yli 60 asteen fleksiossa tai abduktiossa runsaasti yläraajojen toistoliikkeitä käyttämällä raskaita työkaluja. tärinän vaikutus tutkimuksessa näytti vähäiseltä. psykososialisista tekijöistä vähän tutkittua tietoa( Duodecim 6/2007 )
Yläraajan rasitussairaudet paikallisia pehmyt kudoksiin paikantuvia kiputiloja, joita on vaikea tarkasti diagnosoida. suuri osa yläraajan rasitusperäisistä kiputiloista avoterveydenhuollossa ei täytä spesifisten sairauksien diagnoosia. toimistotyöntekijä –hiirikäsi
Yläraajan rasitussairaudet Ylärajan rasitussairauksiin luetaan kyynärvarren, ranteen ja käden: jännetulehdukset epikondyliitti rannekanavaoireyhtymä
Yläraajan rasitussairaudet: kuormitustekijät käden suuri puristusvoiman käyttö työliikkeiden runsas toistuvuus ranteen taipunut asento tärisevien työkalujen käyttö Kuormitustekijöiden esiintyminen yhdessä voimistaa epäsuotuisia vaikutuksia
Selkäsairaudet ja työkuormitus Kolme neljästä suomalaisesta on kokenut joskus selkäkipua Äkillisiä sekä pitkäaikaisia selkäkipuja esiintyy miehillä ja naisilla yhtä paljon. Välilevytyrän aiheuttama iskias on kuitenkin miehillä yleisempi kuin naisilla.
Selkäsairaudet ja työkuormitus Fyysisesti raskastyö lisää välilevyvaivojen riskiä. Välilevy kestää paremmin puristusvoimia kuin kiertovoimia. Toistuvan kiertokuormituksen seurauksena syntyy vaurioita välilevyn rakenteisiin häiriten välilevyn aineenvaihduntaa edistäen rappeutumista.
Selkäsairaudet ja työkuormitus Taakkojen nostaminen, kantaminen ja työntäminen: selän lihaksiin ja nivelsiteisiin kohdistuu suuria jännitysvoimia luihin ja nivelten rustopintoihin suuria puristusvoimia. Vauriot voi syntyä: yksittäisestä ylikuormituksesta väsymisestä toistokuormituksessa pienilläkin taakoilla.
Selkäsairaudet ja työkuormitus asento Selän etukumara asento tai ääriojennus pitkäaikaisena lihasten staattinen kuormittuminen kudoksen verenkierron heikkeneminen ja kudosvaurio
Selkäsairaudet ja työkuormitus Kokokehontärinä selkärangan kuluma alaselkäkipu välilevyrappeuma iskias-kipu Tärinädirektiivi ja –asetus koskevat myös kokokehontärinää. Ammattitautiasetus ei mainitse vahva epidemiologinen näyttö.
Selkäsairaudet ja työkuormitus Psykososiaaliset tekijät huono työssä viihtyminen työn yksitoikkoisuus oireiden kokeminen sairauskäyttäytyminen
Lopuksi Työhön liittyvät sairaudet ovat suurelta osin ehkäistävissä. Työelämän muutosten huomioimisella, työn laadun parantamisella ja ennakoivalla toiminnalla on keskeinen merkitys. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy on sekä yksilön terveyden ja hyvin voinnin että talouden kannalta tarkasteltuna kannattavaa
kirjallisuus KIITOS 1) Toistotyötä koskeva työsuojeluhallinnon valtakunnallinen ympäristöanalyysi 2002 STM Työsuojeluhallinto, Tampere 2) Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 6/2007; 13/2007 3) Olkapääongelmat osa 1. H.Panula, Yksityislääkäri N.3 touko-heinäkuu 2007 4) Reliability of the Southampton examination schedule for the diagnosis of upper limb disorders in the general population. K Walker-Bone, ym. Ann Rheum Dis 2002;61:1103–1106 5) Ammattitaudit ja työhön liittyvät terveysvaarat; Suomalaisten terveys 18.7.2005, Jorma Rantanen (www.ttl.fi) 6) Psychosocial risk factors for neck pain: Ariëns GA, ym. Scand J Work Environ Health 2006:7-19