Pysyykö vauva äidin mielessä? Oulussa 19.5.2009 Ensi- ja turvakotienliitto Alma-keskus Leena Sjöberg

Sisältö Vauva syntyy vanhemman mieleen jo raskausaikana 2. Kiintymyssuoja ja lapsen vuorovaikutukselliset tarpeet 3. Mistä huomaa, jos vauva ei ole vanhemman mielessä? - mitä näemme äidissä? - mitä näemme vauvassa?

Vauva vanhemman mieleen Mielikuvat vauvasta ja omasta vanhemmuudesta alkavat muodostua jo ennen raskautta

Vauva vanhemman mieleen Mielikuvat tulevasta vanhemmuudesta pohjautuvat omiin varhaisiin hoivakokemuksiin Minkälainen äiti/isä minulla oli? Miten itse on tullut lohdutetuksi, kuulluksi? Minkälaisesta sylistä on itse kasvamassa äidiksi/isäksi? Minkälainen äiti/isä minusta tulee? Haluan olla? Mitä haluan tehdä samalla tavalla, mitä eri tavalla?

Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen pitää sisällään (M.Broden) Uskaltaa avautua sisäisille tapahtumilleen Opetella tuntemaan uusia puolia itsessään Liittää nykyhetkeen lapsuudenaikaisia kokemuksiaan ihmissuhteista Löytää ratkaisunsa tulevaa vanhemmuutta varten ja luoda sisäinen tila lapsen vastaanottamiselle Luoda lapselle tilaa parisuhteeseen jakamalla kokemuksia raskausaikana

Myönteinen raskaudenajan prosessi Kyky pohtia tulevaa tuntematonta, monimutkaisia tunteita jne. Kyky ajatella sekä todellista että kuviteltua vauvaa Kyky olla suhteessa tulevan vauvan kanssa Kyky omien vaikeiden emotionaalisten kokemusten korjaamiseen ja ratkaisemiseen

Raskaudenaikaiseen prosessiin vaikuttavat tekijät: Raskauden suunnitelmallisuus Omat varhaiset kokemukset Parisuhteen laatu Sosiaalinen tuki Henkinen hyvinvointi Raskauden kulku

Haasteet raskaudenaikaiselle prosessille Ratkaisemattomat ristiriidat ja läpikäymättömät vaikeat tunnekokemukset varhaislapsuudesta voivat tulla raskauden aikana yllättäenkin mieleen ja vaikeuttaa omaa vanhemmaksi kasvamisen prosessia ja suhteen syntymistä vauvaan

Raskaus on otollinen aika psyykkiselle interventiolle nainen on avoin muutokselle ja psyykkiselle uudelleen organisoitumiselle nainen on erityisen vastaanottavainen uusille kontakteille, jotka auttavat häntä oman äiti-identiteetin muodostamisessa

Raskaudenaikaisesta työskentelystä auttamalla äitiä luomaan mielikuvia ja myönteisiä ominaisuuksia vauvasta autetaan äidin kiinnittymistä vauvaan samalla vähennetään raskauteen liittyvää huolta, ehkäistään synnytyspelkoa ja myöhempiä syyllisyyden tunteita siitä, että ei ollut tunteineen raskaudessa mukana raskaudenaikainen kiintyminen luo merkitystä omalle olemassaololle ja auttaa jaksamaan

Raskaudenaikaisesta työskentelystä raskaus voi käynnistää jäykkiä ja vääristyneitä havaintoja ja mielikuvia itsestä ja vauvasta - vaikeuttaa raskauden aikaista työskentelyä ja vaikuttaa äidin ja vauvan suhteeseen jos prosessi ei etene, odottaminen ei auta " kyllä se rakkaus herää kun vauva syntyy" - välitön puuttuminen ja tuen antaminen, prosessiin voi vaikuttaa!!

Raskaudenaikaisesta työskentelystä olennaista tiedostaa missä raskauden vaiheessa työskentely alkaa ajan rajoittuneisuus edellyttää aktiivisempaa ohjaamista keskusteluihin lapsesta ja aiheisiin, jotka liittyvät raskauden kehityskulkuihin

Raskaudenaikaisesta työskentelystä samaistutaan sekä äidin että lapsen tarpeisiin ja luodaan edellytyksiä heidän välisen suhteen ja kiintymyksen kehittymiselle tärkeää, että kuva itsestä ja vauvasta on riittävän tuttu, tunnistettava ja turvallinen isän osallistuminen keskusteluihin

Miten vaikeus kiintyä näkyy raskausaikana? liiallinen keskittyminen fyysisiin muutoksiin kieltää raskauden tai kieltää huolet vastustaa itsetarkkailua, puuttuu oma pohdinta ja itsetutkiskelu epäterveelliset elämäntavat vaikka tietää niiden vaikutuksen vauvaan, "vauvan täytyy sopeutua minuun"

Miten vaikeus kiintyä näkyy raskausaikana? vaikeus, kyvyttömyys kuvitella vauvaa stereotyyppiset mielikuvat kohdistuu negatiivisia tunteita vauvaan (esim. pilaa elämän...) vaikeus samaistua äidin rooliin äidin ja äitiyden yli-idealisoiminen omien hoivatuksi tulemisen tarpeiden ylikorostuminen pelko, ettei pysty synnyttämään

Miten vaikeus kiintyä näkyy raskausaikana? synnytykseen liittyvät pelot, kuolenko, selviääkö vauva pelko kontrollin menettämisestä omien fyysisten tuntemusten poissulkeminen, ei tunnista synnytyksen käynnistymistä pelko raskauden katoamisesta keskittyy yksinomaan itseensä etäisyys, etäisyydenotto vauvaan, ei liittymistä, ei kiinnittymistä, ei mielikuvaa vauvasta

Mielikuvien muodostuminen vauvasta

Mielikuvat vauvasta Myös vauvaa koskevat mielikuvat pohjautuvat omiin varhaisiin kiintymyssuhdemielikuviin Raskaudenaikaisella elämäntilanteella ja siihen vaikuttavilla tekijöillä on suuri merkitys mielikuvien laatuun

Mielikuvat vauvasta Vaikutus vanhemman kykyyn lähteä itse luomaan suhdetta syntyvään vauvaan Mielikuvat kehittyvät kahdessa tasossa: fantasia vauva (haaveet, toiveet, omat hoivakokemukset), todellinen kohdussa kasvava vauva (liikkeet, ultraäänikuvat, kokemukset)

Mielikuvat vauvasta Positiivisesti joustavia, myönteisiä Vauva aktiivinen, vilkas, rauhallinen, tarvitseva, samanlainen kuin.., tekee elämän mielekkääksi Kielteisiä, pelottavia, mysteeri Rauhaton, vaativa, hankala, tekee olon vaikeaksi , häiritsee, sitoo, vastuu suuri

Mielikuvat vauvasta Useimmilla raskaana olevilla on mielikuvia tulevasta vauvasta, vaikka ne eivät aina ole tietoisia

Mielikuvat omasta äitiydestä/ isyydestä Olen hyvä, hellä, kurinalainen, kamala, pelokas, epävarma, vauva ei muuta minun elämääni jne.....

Raskaudenaikainen suhde vauvaan ja mielikuvat vauvasta Kun raskaudenaikainen kiintymys on syntynyt: tuttuuden tunne ensikohtaamisessa kiinnostus, uteliaisuus sitoutuminen suhteen vastavuoroisuus ja palkitsevuus

Raskaudenaikainen suhde vauvaan ja mielikuvat vauvasta Kun raskaudenaikaista kiintymystä ei ole syntynyt: Vaikea kuvitella vauvaa Pyrkimys olla ajattelematta koko asiaa Raskauden kieltämistä Tarve säilyttää hallinnantunne, pelko, että vauvan riippuvuus murentaa kontrollin

Raskaudenaikainen suhde vauvaan ja mielikuvat vauvasta Ovat yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun ja kiintymyssuhteeseen lapsen syntymän jälkeen Lapsen syntymä/lapsen yksilöllisyys/ lapsi itsessään voivat kuitenkin muuttaa suhteen kehityksen suuntaa.

Vauvan ja vanhemman kiinnittyminen Vauvalla luontainen tarve hakea turvaa Vauva hakee aktiivisesti ja pyrkii ylläpitämään läheisyyttä hoitajaan Vauva puhuu tunteiden kielellä, hätä itku, mielihyvän kujertelu ym 26

Vauvan ja vanhemman kiinnittyminen Vanhemman tehtävänä on kuunnella vauvan kieltä ja vastata siihen Vanhemman tehtävänä on antaa varhainen kiintymyssuoja vauvalleen 27

Kiintymyssuoja Voi tarkastella vauvan kokemuksen kautta Tunteeko vauva itsensä turvalliseksi? Tunteeko vauva olevansa rakastettu ja tervetullut? Tunteeko vauva, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas? Tunteeko vauva voivansa kehittyä ja oppia, olla taitava?

Kiintymyssuoja Suojeleva vuorovaikutus Fysiologisia tarpeita tyydyttävä ja säätelevä vuorovaikutus Tunteita jakava ja säätelevä vuorovaikutus Lapsen kehitystä tukeva vuorovaikutus

Kiintymyssuoja ja lapsen vuorovaikutukselliset tarpeet Suojeleva vuorovaikutus Olenko turvassa? Vanhemman kyky turvata lapsi liiallisilta ärsykkeiltä ja haitallisilta tekijöiltä ja fyysisiltä vaaroilta, alkaa jo raskausaikana Tarkoituksena turvata lapsen fyysinen ja psyykkinen eloonjääminen Fysiologisia tarpeita tyydyttävä ja säätelevä vuorovaikutus Olenko huolenpidon arvoinen? Ruoka, lepo, vaatetus, hygienia Rytmittäminen Tuttuus, myönteisyys, lämpö vuorovaikutustilanteissa

Kiintymyssuoja ja lapsen vuorovaikutukselliset tarpeet Tunteita jakava ja säätelevä vuorovaikutus Olenko tervetullut, rakastettu? Pysynkö sinun mielessä? Mitä tunnen? Myönteisten tunteiden jakaminen, aloitteiden rikastuttaminen Lapsen kehitystä tukeva vuorovaikutus Olenko kyvykäs ja kehittyvä? Vanhemman kyky ennakoida tulevaa kehitystä Kehityksen tukeminen fyysisesti ja psyykkisesti Palauttaminen aikaisemmalle tasolle

Kiintymyssuhde Vauvan ja vanhemman välinen tunneside, joka alkaa kehittyä varhaisten kokemusten pohjalta odotuksen ja ensimmäisten elinkuukausien aikana Vauvan ensimmäinen emotionaalinen ihmissuhde Luo perustan kaikille ihmissuhteille 32

Vauvan ja vanhemman kiinnittyminen Edellyttää riittävää ajanantamista ja vanhemman sitoutumista Edellyttää vanhemman riittävän sensitiivistä ja oikein ajoitettua, ennakoitavaa reagointia vauvan tarpeille 33

Pysyykö vauva vanhemman mielessä? Edellyttää riittävää herkistymistä vauvalle, halua tutustua, halua oppia, sitoutua, sensitiivisesti vastata, olla läsnä sekä emotionaalisesti että fyysisesti, oikeaa ajoitusta, tietoa, taitoa… Vanhemman mielessä oltava riittävästi tilaa vauvalle

Mistä huomaa, että vauva ei pysy äidin mielessä? Vanhemman vaikeus sitoutua vauvaan Vauva tuntuu vieraalta ja liian vaativalta Vastuu tuntuu liian suurelta Vauva herättää ahdistusta ja ärtymystä Puuttuu empatia vauvaa kohtaan Vauvan riippuvuuden ja oman tarvitsevuuden kieltäminen Vanhemman on vaikea olla vauvan lähellä, herättää oman tarvitsevuuden ja haavoittuvuuden tunteen Omat tarpeet menee vauvan edelle

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä? Vaikeus huolehtia perushoivasta, mekaanista Vaikeus nähdä vauvan yksilöllisyys Puhe vauvasta vähäistä tai yleistä, fraaseja Aito tunteiden osoittaminen, jaetut myönteiset, ilon hetket vähäisiä

Miten tunnistaa Vauvan ja vanhemman suhteessa yleensä useampia huolestuttavia merkkejä Voi näkyä vauvan kasvussa, motorisessa kehityksessä ja vuorovaikutustaidoissa

Mitä näemme vauvassa? Vauva rakentaa sellaisia strategioita, joilla voi turvata oman perushoidon ja tehdä arjesta mahdollisimman siedettävän Se mitä näemme vauvassa on riippuvainen vauvan temperamentista, iästä, hoidon ja vaikeiden kokemusten laadusta, määrästä ja kestosta, korvaavien kokemusten mahdollisuudesta

Mitä näemme vauvassa? Yhteyden hakeminen Aloitteiden tekeminen Aloitteisiin vastaaminen Tunteiden ilmaiseminen

Mitä näemme vauvassa? Ilmeet Katse Äänen käyttö Kehon hallinta ja asento

Miten vauvat oireilee Kasvojen ilmeet: Katseen väistäminen, välttäminen Tuijottava katse Hymyjen vähyys, äkillisesti alkavat ja loppuvat hymyt Totisuus, huolestunut ilme Ilmeiden muuttuminen kun katsoo poispäin Kädet kasvojen edessä

Miten vauvat oireilee Äänen käyttö: Hiljainen, äänetön Itkee vähän Jokeltelu, muu äänen kokeilu vähäistä Ääni kireä Stressi oireita hikka, köhimistä

Miten vauvat oireilee Asento: Jäykkä Liikkuu vähän Tyytyy epämukavaan asentoon Välttää läheisyyttä, vetää kaarelle, pään vahva kääntyminen taakse Veltto Stressi oireita raapinen, käsien pyörittely, kädet kasvojen suojana

Miten vauvat oireilee Tunteiden ilmaisu: Ilon puuttuminen Tunneilmaisut latteita, vähän itkua, vähän naurua Korkea kiihottumisen tila, innostuneisuus, ylivirittyneisyys Itsensä tyynnyttäminen/ virittäminen

Miten vauvat oireilee Vastavuoroisuus: Vauvan aktiivisuus ja aloitteellisuus vähäistä tai puuttuu ” Viihtyy itsekseen” Vauva ei tunnista yhteisen leikin ”sääntöjä” Tyytyy äidin/ vanhemman aloitteisiin, muuttuviin tilanteisiin Reaktiot muuttuviin tilanteisiin vähäiset Voimakkaat tunneilmaisut muuttuvissa tilanteissa, vaikeasti tyynnyteltävissä

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä? (0-2kk) Imetys ja syöttötilanteet Nukuttaminen Itkuun vastaaminen Rauhoittaminen Ennakoitavuus Etäisyys, läheisyys, asento, tunkeutuvuus

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä? (3-6kk) Kasvokkain leikki, ilman leikkikaluja Katsekontakti (alku /loppu) Kuinka usein, kesto, toistot, jotta vauva oppii leikin ”säännöt” Hymy, nauru Ääntely

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä? (6-9kk) Jaetun huomion saavuttaminen Ajoitus, miten kohtaa Jaettuja leikkitilanteita (myös lelujen kanssa) Siirtymiset tilanteesta toiseen Sitoutuminen yhteiseen tekemiseen

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä?(9-12kk) Ero ja jälleennäkemisen tilanteet Yhteisen huomion kohteen jakaminen Tunteiden yhteensovittaminen Toisen aikomusten lukeminen

Mistä huomaa, että vauva ei pysy mielessä? (1-2v) Puheen ja liikkumisen merkitys lisääntyy Kuinka vanhempi auttaa lasta, kohdentaa huomiota, houkuttelee kehittymään? Kuinka vanhempi huomioi lapsen herkkyyttä, halukkuutta ja kykyjä? Opettava vuorovaikutus Miten vanhempi asettaa rajoja ja kykenee suojaamaan lasta? Lapsen reaktiot rajojen asettamiseen, neuvotteluihin jne

Kiintymyssuhde taaperoiässä Lapsi alkaa kyetä asettumaan toisen ihmisen asemaan Hän ymmärtää, että muilla on erilaisia aikomuksia ja tavoitteita kuin hänellä Lapsen ja vanhemman välille syntyy tavoitteellinen kumppanuus Kiintymyssuhde on yhteydessä lapsen kielellisiin kommunikaatiotaitoihin 52

Kielen avulla lapsi voi uudella tavalla muokata kokemuksiaan ja kuvaa itsestään Jos ei-kielellinen ja kielellinen viesti ovat ristiriidassa keskenään, lapsi ei opi luottamaan niihin yhtä aikaa 53

Vanhemmat muovaavat lapsen minäkäsitystä kahdella tavalla: Lapset lainaavat vanhemmilta ensimmäiset itseään koskevat arviot: olenko hyvä vai paha tyttö Vanhemmat toimivat lapsen kehittyvän muistin tukena kertaamalla yhteisiä kokemuksia ja muistuttamalla lasta aiemmista samanlaista tapahtumista

Varhaiset moraaliset säännöt perustuvat sisäistettyyn, varhaiseen vuorovaikutusmalliin (vuorottelun) sääntöihin: tee toiselle niin kuin toivot heidän tekevän sinulle

Lisääntyvän liikkumisen myötä lapsi kykenee aiheuttamaan vaaratilanteita ”älä tee”- sisäistäminen tapahtuu parhaiten niin, että vuorovaikutuksessa säilytetään riittävästi ”tee näin”-vaatimuksia ”tee näin” lisää lapsen yhteistyökykyä ja auttaa itsemääräämisen kehitystä, lapsi tuntee itsensä osaavaksi ja kehittyväksi

Positiivisen tunteen esittäminen negatiivisessa tilanteessa aiheuttaa hämmennyksen (vanhempi hymyilee kiukkuiselle lapselle) Väärän tiedon tarjoaminen lohdutuksena johtaa siihen, että lapsi ei luota enää puheen sisältöön Välttelevästi kiintynyt lapsi luottaa vain siihen, mitä tapahtuu, ei omiin tunnetiloihinsa

Ellei lapselle anneta mahdollisuuksia autonomiaan esim Ellei lapselle anneta mahdollisuuksia autonomiaan esim. syömään itse, tekemään leikeissään aloitteita, valitsemaan itse kiinnostuksen kohteensa, hän saattaa etsiä autonomiaa kahdelta alueelta: syömisestä ja ulostamisesta

Lapsen kokiessa pettymystä, kiukkua ja pahaa mieltä turvallisesti kiintyneen lapsen vanhemmat pystyvät ottamaan pahan mielen vastaan ja hyväksymään sen, jolloin lapsi saa kokemuksen siitä, että negatiiviset tunteet ovat arvokkaita ja hyväksyttäviä

Välttelevästi kiintyneen vanhemmat perustelevat yksipuolisesti omien ratkaisujensa perusteet Myöhemmin lapsi saattaa muistaa vain aikuisen näkökulman ja torjua tunteensa, kadottaa yhteyden omiin kokemuksiinsa muiden näkökulman kustannuksella

Kiintymyssuhteen merkitys myöhemmälle iälle Hyvä varhainen kiintymyssuoja turvaa myöhemmän iän ihmissuhteita ja riittävää itsenäisyyttä Kyky tunnistaa omia tunteitaan Kyky tulkita toisten tunteita Kyky pohtia näitä omassa mielessä Kyky hakea turvaa läheisiltä ihmisiltä uhkaavissa tilanteissa Kyky ilmaista läheisyydentarvetta intiimissä suhteessa

Kiintymyssuhteen merkitys myöhemmälle iälle Puutteet/ vaikeudet riittävän kiintymyssuojan antamisessa Tunne itsestä arvottomana Tunne itsestä avuttomana ja riippuvaisena Omien tunteiden käsittely ja hallinta vaikeaa Vaikeus ymmärtää toisten ihmisten mielentiloja Vaikeus ymmärtää oman toiminnan ja sen seurauksien yhteyttä Ympäristö pelottava, epäluotettava, hämmentävä Vaikeudet omissa ihmissuhteissa Mielenterveyden ongelmat

Kiintymyssuhteen merkitys myöhemmälle iälle Vaikeudet omassa vanhemmuudessa Näkyy kykenemättömyyttä turvata oman lapsen perustarpeita

Kiintymyssuhteen merkitys myöhemmälle iälle Aikuisiällä on mahdollista muuttaa omaa kiintymyssuhdemallia turvallisempaan suuntaan Lapsuuden kokemusten läpikäyminen Ainakin yksi suojaava, turvallisuudentunnetta ylläpitävä ihmissuhde

Lopuksi Kiintymyksen syntymistä vauvaan voi/ja tulee tukea jo raskauden aikana Vauvaa tulee aktiivisesti nostaa vanhemman mieleen niin arjen tilanteissa kuin yhteisessä pohdinnassa Vanhemmalla oltava myös mahdollisuus jakaa omaa mieltä kuormittavia asioita Vuorovaikutuksen tukeminen tapahtuu aktiivisella, osallistuvalla, kokemuksellisella tavalla, ei pelkästään puheen, puuttumisen ja ohjauksen tasolla

Kirjallisuus Broden, Margareta, Raskausajan mahdollisuudet, 2006 Crittenden, Patricia, Care Index, Coding manual, 2004 Kalland, M, Lapsen tunne-elämän kehitys, kirjassa Lasten psykoterapia ja sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet kirjassa Schulman M, Kalland M,Leiman A-M, Siltala P (toim.) Kalland, Mirjam, Vauvan ja lapsen kehityksellisten tarpeiden huomioiminen lastensuojelussa, kirjassa Puonti, Saarnio, Hujala (toim.),Lastensuojelu tänään, 2004

Kirjallisuus Myllärniemi, Annina, Lastensuojelun perhetyö ammattikäytäntönä, 6/2007 Niemelä, Siltala, Tamminen, Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus, 2003 Salo, S, Korja, R & Tuomi, K, Hoivaa ja Leiki - soveltavan theraplaytyön diasarja, 2009. Salo Saara, Kiintymyssuhteen merkitys elämänkaaren aikana, kirjassa Pesästä Lentoon, Sinkkonen (toim.), 2003 Tamminen, Tuula, Olipa kerran lapsuus,2005 Törrönen, Hannele, Ehjänä perille,1998