1. Ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö http://topirkka.fi

1.1 Suomen koulutusjärjestelmä (1/2) Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Tutkintoja valvotaan ja jokaista tutkintoa koskee erillinen laki. Näin varmistetaan koulutuksen laatu ja yhdenmukaisuus sekä turvataan opiskelijan oikeudet

Suomen koulutusjärjestelmä (2/2) Tri lis. 5 4 3 2 1 AMK- jatkotutkinnot Ylemmät kk-tutkinnot Alemmat Yliopistot 4 3 2 1 työkokemus Ammattikorkeakoulu-tutkinnot Ammattikorkeakoulut Erikois- ammattitutkinnot työkokemus Ammattitutkinnot 3 2 1 3 2 1 Ylioppilas-tutkinnot Lukiot Ammatilliset perustutkinnot Ammattioppilaitokset ja oppisopimuskoulutus työkokemus 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikä 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Perusopetus Oppivelvollisuuskoulutus Esiopetus

Ammatillinen peruskoulutus järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla suorittaminen kestää pääsääntöisesti kolme vuotta ja opetusta annetaan monialaisissa tai erikoistuneissa ammatillisissa oppilaitoksissa tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. tuottaa kelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen

Ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta (1/4) Ammatillinen koulutus on jaettu toisella asteella - koulutusaloihin ja nämä ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkinnot jakautuvat - koulutusohjelmiin, joiden alta löytyvät tutkintonimikkeet.

Ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta (2/4) Koulutusala määrittelee yleisellä tasolla koulutuksen sijoittumisen yhteiskunnan ja työelämän eri aloille sisältää läheisesti toisiinsa liittyviä opintoaloja

Ammatillisen koulutuksen rakenteesta (3/4) Ammatillinen perustutkinto laajuudeltaan 120 opintoviikkoa muodostuu ammatillisista, ammattitaitoa täydentävistä ja vapaasti valittavista tutkinnon osista voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona antaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet

Ammatillisen koulutuksen rakenteesta (4/4) Koulutusohjelma Ammatillisissa perustutkinnoissa koulutusohjelmat kohdentavat opinnot eri ammatteihin ja antavat erikoisosaamista tiettyihin tehtäviin. Tutkintonimike Tutkintonimikkeet voivat olla kaikille perustutkinnon suorittaneille yhteisiä tai eriytyä tutkinnon sisällä koulutusohjelmittain.

Opetussuunnitelman rakenteesta (1/4) Ammatillisen perustutkinnon perusteet Opetushallituksen antama määräys noudatettava ammatillista peruskoulutusta järjestettäessä. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellään perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen perustutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi opiskelijan arviointi

Opetussuunnitelman rakenteesta (2/4) Koulutuksen järjestäjän hyväksymä asiakirja tarkennetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen opintojen tavoitteet, sisällöt ja arviointi sekä määritellään ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteutus. Opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon paikalliset ja alueelliset tarpeet.

Opetussuunnitelman rakenteesta (3/4) Tutkinnon osat Tutkinnon osat on muodostettu ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien mukaan. Tutkinnon osat voivat koostua opintojaksoista, työssäoppimisesta, projekteista jne. Tutkintotodistus annetaan opetussuunnitelman mukaisista tutkinnon osista.

Opetussuunnitelman rakenteesta (4/4) Opintojakso opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen kokonaisuus nimi kertoo sisällöstä ja jakson opintoviikkomäärä kertoo laajuudesta saattaa sisältyä erilaisia opetus- ja opiskelumuotoja kuten kirjallisuutta, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä ja itsenäistä työskentelyä

Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto, 120 ov Ammatillinen peruskoulutus: ammatilliset tutkinnon osat 90 ov (tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytetyö vähintään 2 ov) ammattitaitoa täydentävät opinnot 20 ov (yleissivistäviä opintoja, vastaavat osin lukion kursseja, osa pakollisia) vapaasti valittavat opinnot 10 ov (ammatillisia, ammattitaitoa täydentäviä tai harrastustavoitteisia opintoja) = 120 ov opintoviikko (ov) on 40 tuntia opiskelijan työtä

Työssäoppimisen osuus koulutusajasta Työssäoppimisen vakiinnuttua osaksi ammatillista koulutusta, ollen vähintään 20 ov ammatillisista opinnoista, oppilaitokset ja yritykset ovat joutuneet suuren haasteen ja kulttuurimuutoksen eteen. Tutkinnon kokonaisopintoviikkomäärä 120 ov Ammatilliset opinnot yhteensä 90 ov josta työssäoppimista vähintään 20 ov Ammatilliset opinnot oppilaitoksessa 70 ov → 17 % 120 ov:n opiskelusta tapahtuu työssäoppisen ja näyttöjen yhteydessä → 22 % ammatillisten aineiden opiskelusta tapahtuu työssäoppimisen ja näyttöjen yhteydessä

1.2 Työssäoppimisen tavoitteet ja hyödyt http://topirkka.fi

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vuonna 2000 kaikkiin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin liitettiin vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jaksot. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön elokuussa 2006 alkavissa koulutuksissa. työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää opetussuunnitelman mukaista opetusta työssäoppiminen on työharjoittelua ohjatumpaa ja tavoitteellisempaa oppimista jokainen työssäoppimisjakso suunnitellaan yhteistyössä työpaikan kanssa (opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja) opiskelijalle laaditaan henkilökohtaiset työssäoppimis- ja näyttösuunnitelmat, joissa määritellään työssäoppimisjakson ja näyttöjen sisältö ja tavoitteet ammattiosaamisen näytöt pyritään pääsääntöisesti antamaan työssäoppimisjaksojen yhteydessä

Työssäoppimisen ja näyttöjärjestelmän yleiset tavoitteet lähentää ammattialan koulutusta ja työelämää lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä parantaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin edistää opiskelijoiden välitöntä työllistymistä opintojen jälkeen

Työssäoppimisen hyödyt yritykselle osaavan ja työpaikkaan soveltuvan työvoiman saaminen vaikuttamismahdollisuus alan koulutukseen nuorten työntekijöiden odotuksien ja ajattelumaailman tunteminen Työssäoppimisen hyödyt oppilaitokselle oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyön vahvistaminen koulutuksen suunnittelun kehittäminen ja oppimisympäristöjen monipuolistaminen opettajien ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen

Työssäoppimisen ja näyttöjen hyödyt opiskelijalle työelämän pelisääntöihin tutustuminen ammatillisen osaamisen syventyminen ajanmukaisten työelämävalmiuksien saavuttaminen oman osaamisen osoittaminen näytöillä lisää itsevarmuutta työllistymisen helpottuminen mahdollisuus oppia erilaisissa oppimisympäristöissä opiskelumotivaation lisääntyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen

1.3 Työssäoppimisen yhteistyö http://topirkka.fi

Työssäoppiminen yhteistyötahot opetusalan viranomaiset koulutuksen järjestäjä (kaupunki) oppilaitos, ohjaavat opettajat ja opiskelijat työnantajat ja työntekijät työyhteisössä työpaikkaohjaajat luottamushenkilöt työmarkkinaosapuolet työsuojeluviranomaiset koulutuksen järjestäjän asettama toimielin (näyttötoimikunta)

Työssäoppimisen keskeiset toimijat oppilaitos, ohjaava opettaja ja opiskelija yritys, työpaikkaohjaaja

1.4 Työpaikkaohjaaja yrityksen nimeämä henkilö yhteyshenkilö oppilaitoksen, opiskelijan ja yrityksenvälillä työssäoppimiseen liittyvissä asioissa työpaikkaohjaaja on työssäoppijan lähin tuki yrityksessä! oman alansa asiantuntija ja työntekijä, joka hallitsee tehtäväalueensa sekä työpaikan toimintatavat pystyy siirtämään omaa osaamistaan opiskelijoille tuntee oman alansa tutkintokohtaiset tavoitteet omaa kiinnostusta ja kykyä tukea nuorten ammatillista kasvua ja kehittymistä omaa taitoa ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijoita

Työpaikkaohjaajan tehtävät työssäoppimisjakson ja näyttöjen suunnittelu yhteistyössä oppilaitoksen kanssa yhteyshenkilönä toimiminen työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä työssäoppijan perehdyttäminen yritykseen ja sen toimintaideaan hyvän ja turvallisen oppimisympäristön luominen työssäoppijalle yhteistyössä yrityksen muun henkilöstön kanssa työssäoppijan / näytönantajan ohjaaminen ja arviointi työssäoppimisjakson koulutusvaiheiden (perehdyttäminen, harjaantuminen ja syventämien) ”roolitus” (opastaja, valmentaja ja tukija)

1.5 Työssäoppimisprosessi (1/2) Työssäoppimisprosessi koostuu useista toisiinsa liittyvistä toiminnoista, joiden tulee perustua edellä mainittujen työssäoppimisen keskeisten toimijoiden yhteistyöhön (kolmikantaisuus). Prosessi jakautuu kolmeen vaihekokonaisuuteen, jotka ovat suunnittelu-, toteutus- sekä kehitysvaihe. Tavoitteena on tuottaa työpaikoille tutkinnon suorittamisen jälkeen entistä ammattitaitoisempia osaajia.

AMMATTITAITOINEN TYÖVOIMA (2/2) TYÖPAIKKA  Yhteisesti todetaan työssäoppiminen henkilöstön kanssa  Työssäoppimisesta sopiminen oppilaitoksen kanssa  Koordinoija: työpaikkakouluttaja SUUNNITTELU Lait, suositukset ja opetussuunnitelmat OPPILAITOS  Opetussuunnitelma  Koordinoija: ohjaava opettaja  Henkilökohtainen opinto-ohjelma  Työssäoppimisen tavoitteet Tavoitteet työssäoppimisjaksolle Työpaikkaan tutustuminen Työssäoppimispaikan varmentaminen Esimiehet Työssäoppimisen sopiminen Oppilaitos ja työnantaja Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työyhteisön tutustuttaminen opiskelijaan  työyhteisöön tutustuminen  esimiehet  työturvallisuus  luottamus- ja työturvallisuushenkilöt Työssäoppiminen ja näytöt  tavoitteiden mukaista ja ohjattua  monipuolista ja laadukasta  opettajan tuki mukana  loppuarvioinnissa mukana - työpaikkakouluttaja - opettaja ja opiskelija - mahdollisesti koko työyhteisö  arvioinnin vaikutus päättöarviointiin  jatkuvaa  ohjaavaa ja kannustavaa  tavoitteiden tarkentaminen Arviointi opitusta AMMATTITAITOINEN TYÖVOIMA

1.6 Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu (1/2) Suunnittelu on toteutettava yhteistyössä työelämän edustajan, oppilaitoksen edustajan ja opiskelijan kanssa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen työssäoppimissuunnitelma, joka sisältää suunnitelman näytöistä.

Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu (2/2) Opetussuunnitelma Tutkinnon osan/osien tavoitteet Työssäoppimispaikan mahdollisuudet ja tavoitteet Työssäoppijan lähtötaso ja Työssäoppimisjakson tavoitteet ja suunnitelma Näyttöjen toteutus

Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitelmaa laadittaessa huomioitava (1/2) työssäoppimisen laajuus on vähintään 20 ov oppilaitos voi itse päättää, mitä osia ammatillisista opin- noista toteutetaan työssäoppimisjaksoilla ammatilliset tutkinnon osat ja näytöt suunnitellaan niin, että oppilaitoksessa ja työssäoppimisjaksoilla opitut asiat täydentävät toisiaan työssäoppimisjaksot tulisi suunnitella ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi millaisilla työpaikoilla opiskelutavoitteet voidaan saavuttaa ja näytöt antaa

Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitelmaa laadittaessa huomioitava (2/2) mihin opintojen vaiheeseen jaksot sijoitetaan opiskelijan koulutusvaihe huomioitava tavoitteita asetettaessa työssäoppimisen tavoitteet määritellään siten, että opiskelija ja työpaikkaohjaaja tietävät mitä opiskelijan on osattava tehdä (työssäoppimisjakson ja näyttöjen tavoitteet) mitkä ovat työskentelyolosuhteet minkälaisia työvälineitä ja -menetelmiä käytetään miten, millaisia ja missä näyttöjä toteutetaan miten ohjaus ja arviointi järjestetään