Tietojärjestelmien kehittäminen

Kehittämisprojektit Projektilla tarkoitetaan kertaluonteista tehtävää, jolla on määrätyt tavoitteet, organisaatio sekä rajalliset resurssit ja jonka toteutus tapahtuu ennalta laaditun aikataulun mukaan. Projekteille tunnusomaista on: uutuus, tuntemattomuus, kokemattomuus, vaikeus ja vaativuus. Tietojärjestelmien kehittämisprojektit ovat yleensä määräaikaisia, monimutkaisia, ainutkertaisia ja vaativia. Yleensä ne on järkevintä organisoida projektiksi.

Projektiorganisaatio Projektityö on yleensä erillään kohdeorganisaation tyypillisestä perustoiminnasta ja näin ollen projektia varten täytyy perustaa oma organisaationsa (tehdä työnjako). Projektipäällikkö laatii projektisuunnitelman, projektin aikataulun, vastaa projektin läpiviennistä sekä resursseista, raportoi projektin tilasta jne. Projektipäällikölle kuuluu myös sisällöllinen vastuu projektin tuotosten laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Yleensä projektipäällikkö osallistuu myös itse projektin toteutukseen. Projektiryhmän jäsenet vastaavat heille annetuista tehtävistä ja omalta osaltaan projektin dokumentoinnista.

Projektiorganisaatio Projektisihteeri vastaa projektin kokonaisdokumen-toinnista, projektin tuotosten sekä hallinnollisten aineistojen taltioinnista ja ylläpidosta. Projektin ohjaus- eli johtoryhmä (steering committee) on projektin korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on projekti-suunnitelman ja siihen tehtävien muutosten hyväksyminen, projektin valvonta ja projektin päättäminen. Tässä ryhmässä on projektin asiakas-organisaation ja kehittäjätahon edustajia. Tarvittaessa projektilla voi olla myös tukiryhmä vaativia asiantuntijatehtäviä varten) tai informaatioryhmä (välittämään tietoa yksiköiden ja johtoryhmän välillä).

Projektiorganisaatio

Projektin vaiheet Projektissa on neljä päävaihetta: Projektin suunnittelu täsmennetään tehtävänanto ja tavoitteet, määritellään projektiorganisatio, tehdään riskianalyysi, valitaan käytettävät tehtävät ja työvälineet, aikataulutetaan projekti jne. projekti vaiheistetaan ja resurssit ja tulokset kiinnitetään vaiheisiin (esim. Gantt-kaavio) kunkin vaiheen lopussa on tarkastuspiste, jossa ko. vaiheen tulokset arvioidaan ja projektin jatkotoimista päätetään

Projektin vaiheet Projektisuunnitelmasta tulisi ilmetä: Projektin tavoitteet ja niiden priorisointi Projektiorganisaatio ja sen vastuut ja velvollisuudet Projektin ohjaus ja valvonta Projektin dokumentointi Sisäinen ja ulkoinen raportointi Projektin tehtävät ja niiden väliset riippuvuudet ja vaiheistus Projektiaikataulu Projektin talousarvio ja henkilöresurssien käyttö sekä työnjako Muut resurssit, kuten tilat ja laitteet Projektissa käytettävät menetelmät ja työvälineet Riskienhallinta Laadunvarmistus

Projektin vaiheet Projektin käynnistäminen Projektin toteutus projektilla tulee olla selvä käynnistysaika yleensä käynnistyy johtoryhmän kokouksella, jossa projekti-suunnitelma hyväksytään ja virallinen käynnistyspäätös tehdään Projektin toteutus selkeästi hallittu tarkistuspisteitä Projektin päättäminen projekti tulee päättää virallisesti (yleensä johtoryhmän kokouksella) ja projektin tuotokset ja loppuraportti luovutetaan asiakkaalle, projektin dokumentaatio arkistoidaan jne. on pidettävä huolta, ettei projekti muutu prosessiksi jos aikataulu ylitetään, voidaan projekti lopettaa ja päättää jatkotoimenpiteistä tai jatkaa projektia sovitulla lisäajalla.

Systeemityömenetelmät (Information systems development methods) Kirjava joukko menetelmiä, joita tietojärjestelmien kehittämisessä sovelletaan Yhtenäistä menetelmäteoriaa ei ole, vaan monia erilaisia menetelmiä on käytössä. Tämä johtuu mm. siitä, että: systeemityömenetelmien historia on lyhyt johtuen alan nuoruudesta teknologian nopea kehitys tuo jatkuvasti tarpeita uusille menetelmille (esim. oliolähestymistapa) Järjestelmien kuvaukseen on kehitetty suuri joukko kuvaustapoja eli notaatioita.

Systeemityömenetelmät Koska järjestelmät ovat yleensä monimutkaisia ja laajoja, käytetään yhden järjestelmän kuvaamiseen useita rinnakkaisia kuvaustapoja. Kehitettävästä järjestelmästä voidaan kuvata mm: toiminnot tietosisältö rakenne aikariippuvainen käyttäytyminen käyttäjäinteraktio

Kritiikkiä systeemityömenetelmiä kohtaan Menetelmät vähentävät suunnittelijan vapautta Menetelmät lisäävät työtä ohjelmiston elinkaaren alkuvaiheessa Menetelmät ovat byrokraattisia ja aikaa vieviä Kuvausten ylläpito on työlästä Menetelmien oppiminen on vaikeaa Menetelmät eivät ole tarpeeksi kehittyneitä Oikean menetelmän löytäminen oikeaan ongelmaan on vaikeaa

Systeemityömenetelmien käytön etuja Menetelmät edesauttavat hyviin tuloksiin pääsyä ja parantavat laatua Menetelmät standardoivat systeemityötä ja sen dokumentointia Menetelmät helpottavat ja nopeuttavat systeemityötä Menetelmät tukevat kommunikaatiota Menetelmät helpottavat uudelleenkäyttöä ja ohjelmistojen ylläpitoa Menetelmät vähentävät riippuvuutta kehitysprojektin avainhenkilöistä Menetelmät opettavat noviiseja Menetelmät helpottavat testausta

Tietokoneavusteinen systeemityö (computer aided software/systems engineering, CASE) Yhdistetään ohjelmistotyökalut ja systeemityömenetelmät eli käytetään CASE-välineitä. Ne ovat systeemityön määrittely- ja suunnitteluvaihetta tukevia tietokonepohjaisia välineitä, jotka liittävät eri menetelmiä ja välineitä toisiinsa muodostaen kehitysympäristön. CASE-ympäristö eli integroitu CASE-väline on puolestaan kokonaisuus, joka pitää sisällään kaikki systeemityön eri vaiheiden CASE-työkalut ja kuvauskannat sekä myös projektinhallintatyökalut. Kuvauskanta (repository, data dictionary) on tietokanta, joka sisältää kaikki tietokoneavusteisen systeemityön olennaiset tiedot, kuten kuvaukset. Kuvauskanta varastoi, yhdistelee, raportoi ja ylläpitää ko. tietoja.

CASE-ympäristön rakenne Taustavälineet Edustavälineet Koodigeneraattori Raportointi Testaustyökalut Ylläpitotyökalut Editori Tietokannan suunnittelu Kuvauskanta Horisontaaliset välineet Kannanhallintavälineet Analyysivälineet Uudelleenkäyttö Muokkaus Export/Import Vaatimusten hallinta Versionhallinta Projektinhallinta Dokumentointi Vaikutusanalyysi 21.8.2001 Jyrki Niskanen