Ryhmät

Sosiaalipsykologia Miten me vaikutamme toisiimme arkipäivän tilanteissa? Miten me pyrimme vaikuttamaan toisiimme? Miten muut vaikuttavat meidän käytökseemme? Miten yksilöt vaikuttavat toisiinsa? Parisuhde, kiusaaminen Miten yksilö vaikuttaa ryhmään? Opettaja-oppilas, johtajuus, perheenjäsenen vaikutus perheeseen Miten ryhmä vaikuttaa yksilöön? Sosiaalinen paine, urheilu Miten ryhmä vaikuttaa toiseen ryhmään? Rasismi, kilpailu

Tutkimuskohteena arkipäiväiset tapahtumat, joista jokaisella henkilökohtaisia kokemuksia Ongelmana ilmiöiden tuttuus Vaarana jälkiviisaus, toimitaan arkitiedon varassa, voi olla väärä Usein luullaan tietävämme, mutta emme tiedä luulevamme

Mikä on ryhmä? Joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite Vuorovaikutuksessa keskenään Sisäryhmä = oma ryhmä, yhteenkuuluvuus Ulkoryhmä = ne muut Viiteryhmä – ryhmä johon ihminen vertaa itseään, pyrkii noudattamaan ryhmän arvoja ja normeja Lähipiiri = erityisen tärkeiden ihmisten muodostamat ryhmät: perhe ja ystävät

Koheesio eli kiinteys: ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmää kohtaan Jos ryhmä liian iso, koheesio kärsii: pystyttävä vuorovaikutukseen Jos koheesio liian tiivis, voi oma minä kadota, ei eduksi ongelman ratkaisun kannalta

Ryhmän muodostuminen Tuckermann Muodostusvaihe: jäsenet asennoituvat uuteen, vaikeaankin tilanteeseen Kuohuntavaihe: jäsenet ottavat paikkansa ryhmässä, voi olla erimielisyyksiä ja muodostua klikkejä Vakiintumisvaihe: jännitteet purettu, asetetaan yhteinen tavoite ja luodaan yhteiset säännöt Toteuttamisvaihe: jäsenet toimivat rakentavasti yhdessä ja ottavat vastuuta ryhmästä

Ryhmän tavoitteet ja jännitteet Asiatavoite: suoritettava tehtävä Tunnetavoite: halutaan viihtyä ryhmässä Perustehtävä Viihtyminen ryhmässä tukee asiatavoitteen saavuttamista Tunnetavoite voi haitata asiatavoitteen saavuttamista Liika riippuvuus johtajasta haittaa toimintaa, samoin sisäinen kilpailu, ennakkoluulot, tapa selittää paha ulkoryhmän syyksi

Miksi ihminen haluaa kuulua ryhmään? Selviytyminen, yhteistyö Informaatio Osa identiteettiä (ryhmän identiteetti suhteessa toiseen) Yleensä ryhmän yhteistyö tuottaa paremman tuloksen kuin yksilö yksin Vaarana vapaamatkustajuus Ryhmän suorituksen huononeminen suhteessa jäsenmäärän kasvuun (Ringelman efekti) Syynä motivaatio, koordinaatio, työvoimien yhdistämisen vaatima työ, toiminnan ajastaminen

Miten ryhmä vaikuttaa yksilöön? Konformisuus vs. antikonformisuus Konformisuus = taipumus muokata omaa käyttäytymistä ja ajattelua muiden mukaan, joskus kuvittelun takia Omaksutaan ryhmän arvot ja normit Konformisuutta varsinkin tilanteissa, joissa epävarmoja Ei selkeää yhteyttä persoonallisuuden tai sukupuolen ja konformisuuden välillä Hyväksyntää hakevat konformistisia Näennäinen konformisuus: taipuu muiden tahtoon esim. ettei erotu ryhmästä Asch: viivakoe 1950-l. Ryhmäpaine vaikuttaa omaan arviointiin

Informaatiovaikutus: tukeudumme muihin, koska uskomme, että heillä on parempaa tietoa Esim. Sherifin valopiste koe 1930-l. Mitä tärkeämpi päätös, sitä enemmän muiden arviot vaikuttavat päätöksentekoon Informaatiovaikutus suuri, kun saamamme informaatio moniselitteistä tai olemme epävarmoja asian suhteen Entä jos toiset ovatkin väärässä? Vaikutuksen leviäminen, joukkoilmiöt Aschin ja Sherifin kritiikki: koehenkilöille valehdeltiin, keinotekoisia laboratoriokokeita, pätevätkö tulokset muualla - ilmiöitä tarkasteltava luonnollisessa ympäristössä

Normit ja yhdenmukaisuus Normit = ryhmän jäsenilleen antamat säännöt ja odotukset Normatiivinen vaikutus: ryhmäläiset haluavat samaistua ryhmään, käyttäytyvät ja ajattelevat samalla tavalla Palvelevat ryhmän tarpeita Piilonormit: ääneen lausumaton, epävirallinen normi

Deindividuaatio: ryhmässä tehdään tekoja, joita ei yksin tehtäisi Sosiaalinen helpottuminen: muiden läsnäolo parantaa suoritusta helpoissa tehtävissä Suoritus voi huonontua arvioinnin takia Deindividuaatio: ryhmässä tehdään tekoja, joita ei yksin tehtäisi

Ryhmäajattelu Jos ryhmä on hyvin kiinteä ja homogeeninen eli sen jäsenet hyvin samanlaisia, voi ryhmä sallia erilaisuutta huonosti Voi näkyä ryhmäajatteluja, joka kapeaa, ei huomioi vaihtoehtoja Kannatetaan mielipidettä, josta kukaan ei pahastu Ks. Irving Janis: joukossa tyhmyys tiivistyy Ryhmällä taipumus tehdä extremempiä päätöksiä kuin yksilöillä yksin

Entä yksilö/vähemmistö ryhmään? Yksilö voi vaikuttaa ryhmään, kun viesti on selkeä ja se esitetään tarpeeksi usein, esim. ilmaston muutos Vähemmistö vaikuttaa yleensä informaatiovaikutuksen kautta, ei normatiivisen vaikutuksen kautta Moscovici1990-l.

Roolit = sitä, mitä yksilöltä odotetaan asemansa tai tehtävänsä vuoksi Hankittuja vs. väistämättömiä Kestoltaan rajattuja vs. pysyviä Rooliristiriidat eli –konfliktit Roolin sisäinen konflikti: rooliin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia Roolien välinen konflikti: yhdellä henkilöllä useita rooleja, jotka ristiriidassa keskenään Voidaan luulla luonteeksi Luonne pysyvää, rooli vaihtelee Rooli vaikuttaa käyttäytymiseen

Status ja valta Status = asema ja arvostus ryhmässä Statusta pyritään nostamaan Status näkyy usein kehon kielessä, pukeutumisessa, eleissä Statussymbolit Virallinen päätäntävalta Epävirallisempi vaikutusvalta

Johtajuus Mikä johtajan status Valtataistelu Ryhmä luo johtajansa Asia- ja tunnejohtaja Itseohjautuva ryhmä Erilaisia johtajia Autoritaarinen: tekee yksin päätökset, määräilevä, ylhäältä alas johtamista, ei osallistu toimintaan Demokraattinen: yhteinen keskustelu ja päätösten teko, päätösten perustelu, johtaja osa ryhmää Antaa mennä –johtaja: ei juuri osallistu päätöstentekoon, antoi neuvoja kysyttäessä

Ryhmien väliset suhteet Koetaanko toinen ryhmä kilpailijaksi vai yhteistyökumppaniksi? Uhkakokemuksen myötä jako sisä- ja ulkoryhmään korostuu Sisäryhmää suosiva attribuutio vääristymä Ennakkoluulo - asenne jotakin ihmisryhmää kohtaan Stereotypiat – kaavamainen käsitys ryhmästä Ulkoryhmän homogeenisuus harha Syrjintä: käyttäytymiseen liittyvä komponentti Rasismi

Mikä aiheuttaa ennakkoluulot? Evoluutiopsykologian näkökulma: biologinen selviytymismekanismi – vaistomainen reaktio Opittua? Syntipukkiteoria: ryhmien välinen vihamielisyys on turhauman seurausta Ennakkoluulojen muuttamisen vaikeutta selittää ennakkoluulojen emotionaalinen komponentti

Ryhmien välinen aggressio Aggressio sekä yksilön taipumuksiin liittyvää mutta aggressio on myös usein sosiaalista Provokaatio, aggressiivinen stimulaatio: aseiden mukana kantaminen ja aseen näkeminen voi lisätä aggressiivisuutta Sosiaalisen oppimisen teoria (Bandura)

Ryhmien välisten suhteiden parantaminen Tasa-arvoisten kontaktien luominen Tiedottaminen ja koulutus Yhteiset tavoitteet (vert. Sherif 1966 kesäleiritutkimukset) Yhteinen etu, vihollinen Ryhmärajojen muutos

Tutkimusten eettisiä periaatteita Tutkittavia suojeltava, ei saa tuottaa fyysistä tai psyykkistä haittaa (esim. Sähköiskut kielletty) Yksityisyyttä kunnioitettava Tutkittavia ei tule harhauttaa Kirjallinen suostumus, kun tutkimuksen tarkoitus kerrottu tutkittavalle Mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta milloin tahansa Debriefing – palautekeskustelu Tutkimuksen merkityksen oltava suurempi kuin siitä mahdollisesti tutkittavalle koituva haitta