Sivu 1 Tilannekatsaus 12.12.2013 Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ESAELY, Maaseutu ja energia
Advertisements

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.
Maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013 ja 2014–2020
Maaseudun kehittämisohjelman valmistelu
Uuden ohjelmakauden valmistelu Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Tiina Malm.
valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla.  Pohjois-Savossa 3 Leader- ryhmää, joilla jokaisella oma, paikallinen kehittämisohjelmansa  Rahoitus kohdentuu sekä.
Maatalouden ympäristötuki Ehdotus toimenpiteiksi Fincid seminaari/
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus EAKR, Itä-Suomen seurantakomitea Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö RO / maaseudun kehittämisyksikkö.
Uuteen ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat kevät 2012.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
Elinkeinokalatalouden strategian ja toimintaohjelman valmistelu
CAP post 2013 Tilannekatsaus ohjelmatyön näkökulmasta Tiina Malm.
Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kehittäjät ja maaseudun yrittäjät Kalvopaketti 2/3.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanne MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Maaseuturahasto Satakunnassa
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1.
VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ 10 tärkeää toimenpidettä.
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmä
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Leader-työn ajankohtaispäivä Reijo.
EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Maaseutuohjelman yritystuet Yrittäjien aamukahvi, Loppi
Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon maaseutupäivä Mikkeli
Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Kalvopaketti 1/3.
Leader-yritystuet Marskin Maja, Loppi Ihmisten kokoisille ideoille!
Tiina Harjunpää, Keski-Pohjanmaan liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Keski-Pohjanmaalla.
Maaseutuohjelman yritystuki
Ajankohtaista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020: NEUVONTA
Maaseutuohjelman yritys- ja hanke-rahoitus Iltakoulu 7. 11
Miksi maataloutta tuetaan?
MMM/ruokaosasto/ maaseudun kehittämisyksikkö
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet Uudellamaalla
Maaseuturahasto Leader
Ympäristökorvauksen muutokset v. 2020
Esityksen transkriptio:

Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Eurooppa strategian tavoitteet Sivu 2 ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus MAASEUDUN KEHITTÄMINEN EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta

Ohjelmavalmistelun aikataulu Elokuu Parlamentin ja neuvoston CAP- asetusten julkaisu Marraskuu Parlamentin ja neuvoston yleisasetuksen julkaisu Komission toimeenpano- sääntöjen hyväksyminen Kumppanuus- sopimuksen valmistelu Lausuntojen käsittely Toukokuu Neuvotteluja luonnoksesta komission kanssa (jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty) Seuraava luonnos ohjelmasta Ennakko- arviointi raportti Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Syyskuu Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä Valtioneuvoston käsittely Sivu 3 Ohjelma komissioon Kumppanuussopimus komissioon

Ohjelman sisältö •Nykytilan analyysi + SWOT •Havaitut tarpeet -ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus •Strategia -tavoitteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset •Valitut toimenpiteet ja niiden laajuus •Toimeenpano ja valvonta •Seuranta •Arviointi •Mahdolliset ohjelman muutokset •Tulokset ja vaikutukset Sivu 4

Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Toimenpide milj. euroa •Maatalouden ympäristö ‐ ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta •Luonnonmukainen maatalous 326 •Eläinten hyvinvointi 458 •Luonnonhaittakorvaukset yht., josta osarahoitettu (EU ja kansallinen) kokonaan kansallinen rahoitus*1 474 •Maatalouden aloittamis ‐ ja investointiavustukset 407 •Leader 300 •Yritys ‐ ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä7 092 * Sisältää siirtoa maa ‐ ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu 5

Maaseutuohjelman tavoitteet 1.Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2.Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3.Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4.Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5.Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6.Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat seuraavat toimenpiteet… Sivu 6

Ravinteiden tasapainoinen käyttö Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvatus Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset Valumavesien käsittely Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarha- kasveilla ja perunalla Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden & orgaanisten aineiden kierrättäminen Peltoluonnon monimuo- toisuus Vaihtoehtoisten kasvin- suojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Geeni- pankki- säilytys: (art. 29.9) Sitoumus Sopimus Ravinteiden kierrätys Valumavesien hallinta Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Koulutus ja tiedonvälitys (art. 15) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonta (art. 16) - ympäristöneuvonta - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Investoinnit (art. 18) - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (art. 20) - tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (art. 21) - esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Luonnonmukainen tuotanto (art. 30) Luonnonhaittakorvaukset (art ) - tukikelpoisuus pysyville laitumille Leader (art , 65) - paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Kooste: Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Ympäristökorvaukset (art. 29) Yhteistyö (art. 36) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet, esim. fosforin kemiallisten saostusmenetelmien käyttöönotto, biohiilikokeilut, täsmäviljelyn kehittäminen, ruovikoiden hyötykäyttö Sivu 7

Ympäristökorvaukset - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 •Nykyiseen nähden yksinkertaistamista ja tarkempaa kohdentamista -laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen •Ympäristösitoumuksessa perustana tilatason ravinteiden tasapainoinen käyttö + valittavissa lohkokohtaiset toimenpiteet kolmesta linjasta: ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta, luonnon monimuotoisuus ja maisema •Usealla toimenpiteillä on myös ilmastovaikutuksia •Pellon ulkopuolisille alueille ja alkuperäisroduille tehdään erilliset ympäristösopimukset •Geenipankkisäilytys Sivu 8

Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 •Luomu omana toimenpiteenä -Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto •Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin -Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Sivu 9

Eläinten hyvinvointikorvaukset - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6 •Naudat ja siat -Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella •Kokonaan uutta: Lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot •Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi -Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen •Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä •Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin Sivu 10

Luonnonhaittakorvaukset (ANC) - tavoite 3 •Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. •Uudistusta on tehty useita vuosia, poliittisesti erittäin herkkä asia •Uutta: -Termit: LFA (less-favoured areas) muuttuu ANC:ksi (areas on natural constraints) -Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja- arvoineen -Alueet, joilla luonnonhaitta on voitettu, tulee rajata pois (niin sanottu hienosäätö) -Degressiivisyys (korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen) Sivu 11

Neuvonta - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 •Uutena toimenpiteenä ohjelmassa •Tällä kaudella hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista •Neuvojat kilpailutetaan, viljelijä valitsee neuvojan listasta, tuki maksetaan neuvojalle •Neuvontaa tarjotaan laajalta alalta: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, liiketoiminnan suunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot •Neuvojien valinta ja koulutus käyntiin jo 2014 Sivu 12

Yhteistyö - tavoitteet 1–6 •Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja •Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Tuotteet, markkinat, menetelmät, tekniikka jne. •Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen •Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa. •Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia Uusia tuen kohteita: •Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki •Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella •Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla •Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet Sivu 13

Maaseudun yritystuet - tavoitteet 4 ja 6 •Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista ja saada sitä kautta aikaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. •Maaseudun yritystukea suunnataan investointeihin, kehittämiseen, kokeiluihin ja uusien yritysten perustamiseen (Perustamistuessa tiettyjä rajoituksia. Ei koske maataloustuotteiden jalostusta.) •Yhteensovitus kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuettaviin toimiin. •Maaseudun yritystuen yksityiskohtia valmistellaan ja seurataan erityisesti EU:ssa kesken olevaa valtiontukisääntöjen uudistusta. Sivu 14

Maatalouden rakennetuet - tavoite 5 •Maatalouden investointitukien tavoitteena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle •Tukea myönnetään mm. tuotantorakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen sekä lannan käsittelyä, säilytystä ja käyttöä tehostaviin investointeihin. Osaa investointitukikohteista tuetaan ohjelman ulkopuolella kansallisin varoin. •Toimenpiteissä huomioidaan muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointi •Aloitustuen tavoitteena on tuottajien ikärakenteen parantaminen ja tuotannon jatkuvuuden turvaaminen •Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna •Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa Sivu 15

Koulutus ja tiedonvälitys sekä maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen - tavoitteet 1–6 •Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi •Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys •Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat •Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia •Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen •Pieninfrastruktuuri – ei laajakaistojen runkoverkkoja •Suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit •Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu 16

Leader 2014 – 2020: - tavoitteet 1–6 Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi •Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä •mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja •mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi •toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilujen mahdollistaminen •paikalliset strategialuonnokset MMM:lle mennessä. •MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille •aluemääritykset, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. •kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella •virallinen haku, kun ohjelma on toimitettu komissioon •ryhmien hyväksyminen kun ohjelma hyväksytty Sivu 17

Alueellisen maaseudun kehittämisen strategia ja suunnitelma Strategia •Alueen ja kauden tulosten arviointia •Analyysi mahdollisuuksista ja heikkouksista •Vuoteen 2020 tai kauemmas •Priorisoinnit Alueen suunnitelma •Valintakriteerit •Yhteensovitus, täydentävyys •Yhteistyö, vastuut Sivu 18

Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014 – 2020 •Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu •Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt -Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus •Yhteistyö ja maatalouden investoinnit laajempina ohjelmaan •Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia •Täydentävyys muun rahoituksen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti •Tekninen apu, maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat – sisällöllisiä ja toiminnallisia muutoksia Sivu 19

Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri Sivu 20