Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Esitys aiheesta: "Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020"— Esityksen transkriptio:

1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Helmikuu 2014

2 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet
ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

3 Kolme strategista painopistettä
Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

4 Maaseutuohjelman tavoitteet
Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.  Tavoitteita toteuttavat alla esitellyt toimenpiteet.

5 Ohjelmavalmistelun aikataulua
Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä Komission toimeenpano- sääntöjen hyväksyminen Kumppanuussopimuksen valmistelu 2013 2014 Elokuu Joulukuu Toukokuu Syyskuu Talouspoliittinen ministerivaliokunta Kumppanuussopimus komissioon Lausuntojenkäsittely Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon. Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Ohjelmaluonnoksen toinen versio Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Ohjelman käsittely valtioneuvostossa

6 Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Tarpeet Strategia
ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Rahoitussuunnitelma Indikaattorisuunnitelma Toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Kansallinen maaseutuverkosto Todennettavuus ja valvottavuus

7 Maaseutuohjelman rahoitus
Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö‐ ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta Luonnonmukainen maatalous Eläinten hyvinvointi Luonnonhaittakorvaukset yht., josta - osarahoitettu (EU ja kansallinen) - kokonaan kansallinen rahoitus* Maatalouden aloittamis‐ ja investointiavustukset 407 Leader Yritys‐ ja hanketuet sekä tekninen apu Yhteensä * Sisältää siirtoa maa‐ ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin.

8 Neuvonta 1/2 - tavoitteet 1, 2, 3, 5 ja 6
Seuraavassa esitellään ohjelman 10 toimenpidettä Neuvonta 1/2 - tavoitteet 1, 2, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Osaamisen lisääminen Neuvonnalla edistetään useiden ohjelman tavoitteiden toteutumista Kaudella 2007–2013 hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta: Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa

9 Neuvonta 2/2 Toimenpiteen kuvaus: Neuvojat kilpailutetaan
Viljelijä valitsee tarvitsemansa aihealueen neuvojan listasta - Neuvonta tilan tarpeiden perusteella, ei annettuina osioina, vrt. nykyinen tilaneuvonta Tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Liiketoiminnan suunnittelun neuvonta rahoitetaan kansallisesti osana investointitoimenpidettä

10 Valumavesien hallinta
Kooste: Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys (art. 14) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonta (art. 15) - ympäristöneuvonta - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Investoinnit (art. 17) - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (art. 19) - tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (art. 20) - esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Luonnonmukainen tuotanto (art. 29) Luonnonhaittakorvaukset (art ) - tukikelpoisuus pysyville laitumille Leader (art , 64) - paikallisten Leader-ryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Yhteistyö (art. 35) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Ympäristökorvaukset (art. 28) Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Ravinteiden kierrätys Valumavesien hallinta Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvattaminen Sopimus Geeni- pankki- säilytys: (art. 29.9) Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sitoumus Ravinteiden tasapainoinen käyttö Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset

11 Ympäristökorvaukset 1/3 - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6
Tarpeet: Vesistöihin kulkeutuvan typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen maa- ja puutarhataloudessa Ravinteiden kierrättämisen ja yhteistyön edistäminen koti-eläin ja kasvinviljelytilojen välillä Huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumisen ehkäiseminen ja hidastaminen Happamien sulfaattimaiden happamien huuhtoutumien vähentäminen Peltomaan vesitalouden, kasvukunnon ja ravinnetaseiden parantaminen Peltomaan eroosion vähentäminen Talviaikaisen kasvipeitteisyyden edistäminen Kemiallisen kasvinsuojelun vähentäminen Peltomaan orgaanisen aineksen ylläpitäminen

12 Ympäristökorvaukset 2/3 - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6
Lisää tarpeita: Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) Maatalousalueiden lajien edistäminen peltoviljelyssä Haitallisten vieraslajien leviämisen ehkäiseminen Alkuperäisrotujen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen in situ ja ex situ Viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen maataloudessa lannankäsittelyssä ja orgaanisten maiden viljelyssä Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen edistäminen Ammoniakkipäästöjen vähentäminen maataloudessa

13 Ympäristökorvaukset 3/3
Nykyiseen nähden yksinkertaistamista ja tarkempaa kohdentamista laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen Ympäristösitoumuksessa perustana tilatason ravinteiden tasapainoinen käyttö + valittavissa lohkokohtaiset toimenpiteet kolmesta linjasta: ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta, luonnon monimuotoisuus ja maisema Usealla toimenpiteillä on myös ilmastovaikutuksia Pellon ulkopuolisille alueille ja alkuperäisroduille tehdään erilliset ympäristösopimukset Geenipankkisäilytys

14 Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6
Luomu omana toimenpiteenä Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto Sitoumus voidaan rajata koskemaan vain tilan avomaanvihannesviljelyä. Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Yhteensovittaminen suorien tukien viherryttämistukeen

15 Eläinten hyvinvointikorvaukset 1/2 - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6
Tarpeet: Suomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen Uutta: Naudat ja siat Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella Terveydenhuolto poistettu komission tulkintojen vuoksi Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen

16 Eläinten hyvinvointikorvaukset 2/2
Tuotantoeläinten pito-olosuhteisiin, virikkeisiin, ulkoiluun ja kivunpoistoon liittyviä ehtoja Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin

17 Luonnonhaittakorvaukset 1/2 - tavoite 3 ja 5
Tarpeet: Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Uutta: Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja-arvoineen. Hienosäädöllä rajataan ulos ne alueet, jotka ovat voittaneet haitan taloudellisin tai investointien kautta. Koko Manner-Suomi epäsuotuista aluetta. Yksivuotinen, viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. Degressiivisyys eli tuen asteittainen aleneminen.

18 Luonnonhaittakorvaukset 2/2
Toimenpiteen kuvaus: Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. Tuensaaja on aktiiviviljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (suorat tuet) 9 artiklan mukaisesti Koostuu osarahoitteisesta osasta ja kansallisesta lisärahoituksesta. Korvaustasot eriytetty: Vuoristoalue / ei vuoristoalue Kasvinviljelytila / kotieläintalous Degressiivisyys (korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen) Tuotosindikaattorit: Luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita/ AB-alue ha Vuoristoalue /C-alue ha

19 Maatalouden investointituet - tavoite 5
Tarpeet Maatalouden investointitukien tavoitteena on parantaa maatalouden rakennetta ja luoda edellytyksiä maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiselle sekä tuotannon nykyaikaistamiselle Toimenpide Tukea myönnetään esimerkiksi tuotantorakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, tuotannossa tarvittavien, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen ja eräiden koneiden ja laitteiden hankintaan Nykyiseen järjestelmään verrattuna joitakin muutoksia tukikohteissa (liittyen mm. lannan varastointiin ja käsittelyyn, hyväksyttävissä kustannuksissa (mm. leasing –koneet) sekä tukiehdoissa ja -tasoissa. Valintakriteerit ovat käytössä; taloudellisten vaikutusten ohella valinnassa painottuu investoinnin/rakentamisen muu elinkaariedullisuus, kuten energia –ja ympäristövaikutukset sekä eläinten hyvinvointi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki sekä takaus.

20 Maatalouden aloitustuet - tavoite 5
Tarpeet Aloitustuen tavoitteena on maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien tilanpidon aloittamista Uutta Jatkossa tukiaika voi olla enintään viisi vuotta Nykyiseen järjestelmään verrattuna muutoksia tukitasoissa ja -ehdoissa Toimenpide Tilanpidon aloitustukea voi saada enintään 40-vuotias hakija, joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki ja varainsiirtoverovapaus

21 Maaseudun yritystuet 1/2 - tavoitteet 4 ja 6
Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Sitä kautta tavoitellaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat (”Annex I” -maataloustuotteet). Uutta: tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen (”Non-Annex I”) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille, jolloin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Myös maataloustuotteiden myyntikunnostukseen, kun tuotteet markkinoidaan suoraan asiakkaille (suoramyynti) tai toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin (lyhyet jakeluketjut). Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

22 Maaseudun yritystuet 2/2
Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: Uuden yrityksen perustaminen. Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan vähintään kahdessa erässä kertakorvauksena. (max euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). ii) Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. iii) Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Max / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen.

23 Maaseudun kehittämishankkeet 1/2 tavoitteet 1–6
Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pk-yrittäjät kohderyhmänä Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Valtiontukisäännöt huomioitava Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö

24 Maaseudun kehittämishankkeet 2/2 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen
Maaseudun palvelumallien kehittäminen, kokeilut, pilotoinnit Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet Pieninfrastruktuuri – pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi

25 Biotalous ja maaseudun resurssit:
Suomi on Euroopan suurimpia biomassan tuottajia ja biokapasiteettireserviä jää yli puolet tuotetusta. +Maatalous/ metsän tutkimus ja neuvonta korkeatasoista ja kattavaa - edelleen. +Uusi Luonnonvarakeskus tukee uudistumista +Alueelliset osaamis- / innovaatiokeskukset ja luonnonvaraoppilaitokset aktiivisia kehittäjiä +Osaamisen taso vahva myös maaseudulla - Vahva sektoroituminen ja siiloajattelu Uudistushaluttomuus Yritysrakenne ei tue nopeaa kehitystä

26 Yhteistyö 1/2 tavoitteet 1–6
Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja ja kaikkia maaseudun toimialoja. Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutus- tutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Jos hankkeeseen liittyvällä tutkimuksella vähintään 3 kumppania eri maissa, voi hakea HORIZON rahoitusta. Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, tuottajayhteistyön ja lyhyiden markkinaketjujen kehittyminen. Maaseudun uusien palvelutuotteiden kehitys. Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiosuunnitelmaa > innovaatioryhmä.

27 Yhteistyö 2/2: EIP ja innovaatioryhmät
Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä, jotka toteuttavat maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). Ryhmän tulee koostua tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään [3 v.] ajan. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys- ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. Mikäli suunnitelmaan sisältyy esim. demonstrointina investointi, tuen määrittelyt ao. toimenpiteen mukaisesti, mutta tuki korotettu Uutta edelliseen kauteen verrattuna: Yhteistyö-toimenpide kattaa laajemmin kaikki ohjelman tavoitteet Pilotti- ja demonstraatiohankkeet ja uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tuottajayhteistyön, markkinoinnin jne. kehitys mahdollista Tutkimusyhteistyö mahdollista, kun kytkeytyy tiiviisti hankkeeseen Hankkeita saa kytkeä yhteen muiden rahastojen hankkeiden kanssa

28 Leader 2014– tavoitteet 1–6 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi.

29 Leader 2014–2020: - tavoitteet 1–6
MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyy, kun ohjelma on toimitettu komissioon. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

30 Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat
ELY-keskukset valmisteluvastuussa Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. Kehittyvät yhteistyökuviot Keskeiset yhteistyön alueet: Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen Biotalouden kehitys yli sektorirajojen Yritysten kehitys ja yritysympäristö Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi

31 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014–2020
Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella. Ensimmäisillä valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta

32 Ennakkoarviointi Ohjelmasta tehtiin asetuksen N:o 1305/ artiklan mukainen ennakkoarviointi. Samassa yhteydessä tehtiin ohjelma laadintaan ja sisältöön liittyvän ympäristöarviointi (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005). Ympäristöselostus julkaistu 5/2013 ( Arvioinnin tekijä MDI Public Oy 6/2012–2/2014. Arvioinnin suositukset huomioidaan ohjelman valmistelussa

33 Arviointisuunnitelma
Kuvaa, minkälaisia vaikuttavuusarviointeja tehdään ohjelmakauden aikana. Miten arviointiprosessi on organisoitu Miten vaikuttavuusindikaattoreihin saadaan aineisto Miten arvioinnin tulokset jaetaan ja hyödynnetään

34 Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri