Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Esitys aiheesta: "Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020"— Esityksen transkriptio:

1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Tilannekatsaus toukokuu 2014

2 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

3 Kolme strategista painopistettä
Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

4 Maaseutuohjelman tavoitteet
Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

5 Valitut toimenpiteet Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta
Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Palveluiden ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Yhteistyö ja innovaatiot Leader

6 Ohjelmavalmistelun aikataulua
Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä Komission delegoitujen ja toimeenpano- asetusten hyväksyminen Kumppanuussopimuksen valmistelu 2013 2014 Elokuu Joulukuu Toukokuu Syyskuu Talouspoliittinen ministerivaliokunta Kumppanuussopimus komissioon 17.2. Lausuntojenkäsittely Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Ohjelmaluonnoksen toinen versio Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Ohjelman käsittely valtioneuvostossa Leader-ryhmien haku

7 Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Tarpeet Strategia
ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Rahoitussuunnitelma Indikaattorisuunnitelma Toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Kansallinen maaseutuverkosto Todennettavuus ja valvottavuus

8 Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus
Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä

9 Ohjelman varat toimenpiteittäin
Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta milj. euroa

10 Ohjelman varat toimenpiteittäin; osa jaettuna alatoimenpiteisiin
Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta milj. euroa

11 Neuvonta 1/3 Tarpeet: Osaamisen lisääminen
Neuvonnalla edistetään useiden ohjelman tavoitteiden toteutumista Kaudella 2007–2013 hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta: Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa Vuoden 2014 aikana Neuvojien valinta ja alkukoulutus

12 Neuvonta 2/3 Neuvojien valinta (kilpailutus hankintalain mukaisesti)
Neuvojat hyväksytään koko ohjelmakaudeksi Lisävalinta tehdään vuosittain Neuvojat koulutetaan (alku- ja täydennyskoulutus) Viljelijä valitsee tarvitsemansa neuvonnan aihealueen ja neuvojan Mavin listasta Korvaus maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti täydentävät ehdot viherryttämistuki, ympäristökorvaukset, kasvinsuojelu, luomu ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen energiasuunnittelu eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito innovaatiot

13 Neuvontaa rahoitetaan eri lähteistä
Ohjelman kautta EU-osarahoitteisena Neuvonta uutena toimenpiteenä ohjelmassa Asiantuntijapalvelun hankkiminen tukikelpoisena kustannuksena yritystuissa Ohjelman kautta kansallisesti rahoitettuna Liiketoiminnan suunnittelu maatalousinvestoinneissa Kokonaan kansallisesti rahoitettuna Neuvonnan valtionavut Metsäneuvonta

14 Maaseutuohjelman toimenpiteet, joilla voidaan edistää ympäristöasioita
Koulutus ja tiedonvälitys Ympäristöosaamisen kehittäminen Neuvonta Neuvontaa myös ympäristöasioista Ympäristösitoumuksen mukauttaminen Investoinnit Lannan prosessointi, varastointi Säätösalaojitus Kosteikkojen perustaminen Luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Luonnonmukainen tuotanto Ympäristökorvaukset Ympäristösitoumukset ja -sopimukset Luonnonhaittakorvaukset Tukikelpoisuus pysyville laitumille Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Esim. yhteisölliset ympäristötoimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristö, maisemanhoitosuunnitelmat Yhteistyö Yhteishankkeet, esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet sekä käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden, uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Leader Paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet

15 Ympäristökorvaukset 1/3
Keskeinen ympäristötoimenpide maaseutuohjelmassa. Sisältää toimenpiteitä useimpiin nykytila-analyysissä tunnistettuihin ympäristötarpeisiin. Aiempaan nähden kohdentamista ja sujuvoittamista. Laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen, sitoumusmenettelyn vahvistaminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen, kiinteät kustannukset, ”paperitoimenpiteitä” jätetty pois Pääosa toimenpiteistä kohdennettu viljelykasvin, lohkon ominaisuuksien tai lohkon sijainnin. Talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä, suojavyöhykkeissä ja luonnonhoitopeltonurmissa sekä happamille sulfaattimaille tarkoitetuissa toimenpiteissä on käytössä kohdentamisalueet.

16 Ympäristökorvaukset 2/3
Ympäristösitoumus koostuu kaikille sitoutuneille pakollisesta ravinteiden tasapainoisen käytön tilakohtaisesta toimenpiteestä Lisäksi valinnaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä, joita toteutetaan ehtojen mukaan ilman erillistä suunnitelmaa. Korvaus on kiinteä ja maksetaan vain toteutusalalle. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus määräytyy suhteutettuna tilan koko alaan. Korvaus maksetaan vain perustason ylittävistä vaatimuksista. Korvauslaskelmissa on huomioitu, ettei suorien tukien viherryttämistuen vaatimuksista voi maksaa korvausta

17 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset
Ympäristösitoumuksen valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Ympäristösopimukset - Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla - Lietelannan sijoittaminen peltoon - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen - Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla - Peltoluonnon monimuotoisuus - Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Kosteikkojen hoito - Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Ravinteiden tasapainoinen käyttö > edellytys lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle Ruskealla ravinteiden kierrättämistä edistävät toimenpiteet, sinisellä etupäässä vesiensuojelua edistävät toimenpiteet ja vihreällä monimuotoisuustoimenpiteet. Useimmat toimenpiteet ovat kuitenkin useaa tavoitetta samanaikaisesti edistäviä. Ilmastotoimenpiteitä ei ole eritelty. Ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimenpiteitä ovat kaikki vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan korostavan näitä ympäristöongelmia. Myös ravinteiden kierrätystä edistävät toimenpiteet palvelevat ilmastotavoitteita. Lietelannan sijoittaminen vähentää myös ammoniakkipäästöjä. Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset), maatalousmaan säilyttäminen Viherryttämistukeen kuuluvista vaatimuksista ei makseta ympäristökorvauksia

18 Ympäristökorvaukset 3/3
Ympäristösopimukset vastaavat aiemman ohjelmakauden erityistukisopimuksia, mutta korvauksen määrä on kiinteä €/ha. Sopimukset ovat ympäristösitoumuksesta erillisiä. ELY-keskuksen harkintamahdollisuutta ohjelman tavoitteita edistävien kohteiden hyväksymisessä on laajennettu. Myös sopimuksiin on tulossa sähköinen haku Yhdistyshakijoilta on poistettu toimintaryhmän lausuntovaatimus Geenipankkisäilytys on uusi toimenpidekokonaisuus, tuensaajana kansallisten geenivaraohjelmien koordinaattorit. Geenipankkitoimenpiteet eivät ole pinta-alaperusteisia.

19 Ei-tuotannolliset investoinnit
Kosteikkoinvestoinnit Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien alkuraivaus ja aitaaminen ELY-keskuksille aiempaa suurempi harkintamahdollisuus kohteen valinnassa. Tavoitteena ottaa käyttöön yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Investoinnin jälkeen on tehtävä ympäristökorvauksiin kuuluva viisivuotinen ympäristösopimus alueen hoidosta.

20 Luonnonmukainen tuotanto
Luomu on nyt oma toimenpiteensä, jossa kaksi sitoumustyyppiä: Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto Sitoumus voidaan rajata koskemaan avomaanvihannesviljelyä. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus sisältää kasvinviljelyn. Kotieläintuotannon loppuessa sitoumus muutettava luonnonmukaisen tuotannon sitoumukseksi. Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ehtoihin. Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kautta. Suorien tukien viherryttämistuen vaatimukset eivät koske luomutiloja. Hallinnoidaan jatkossakin ELY-keskuksessa.

21 Luonnonhaittakorvaukset 1/2
Tarpeet: Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Uutta: Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja-arvoineen. Hienosäädöllä rajataan ulos ne alueet, jotka ovat voittaneet haitan taloudellisin tai investointien kautta. Koko Manner-Suomi epäsuotuista aluetta. Yksivuotinen, viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. Degressiivisyys eli tuen asteittainen aleneminen.

22 Luonnonhaittakorvaukset 2/2
Toimenpiteen kuvaus: Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. Tuensaaja on aktiiviviljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (suorat tuet) 9 artiklan mukaisesti Koostuu osarahoitteisesta osasta ja kansallisesta lisärahoituksesta. Korvaustasot eriytetty: Vuoristoalue / ei vuoristoalue Kasvinviljelytila / kotieläintalous Degressiivisyys (korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen)

23 Eläinten hyvinvointikorvaukset
Tarpeet: Suomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen Naudat ja siat Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella Terveydenhuolto poistettu komission tulkintojen vuoksi Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen Ehtoina tuotantoeläinten pito-olosuhteisiin, virikkeisiin, ulkoiluun ja kivunpoistoon liittyviä ehtoja Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin

24 Maatalouden investointituet
Tarpeet Maatalouden investointitukien tavoitteena on parantaa maatalouden rakennetta ja luoda edellytyksiä maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiselle sekä tuotannon nykyaikaistamiselle Toimenpide Tukikohteita voivat olla mm. tuotantorakennusten rakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaaminen sekä näihin liittyvien koneiden ja laitteiden hankinta, tuotannossa tarvittavien, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämpökeskusten ja bioenergialaitosten rakentaminen, lannan käsittelyä, säilytystä ja käyttöä edistävät investoinnit, salaojitus ja säätösalaojitus sekä muut rakennusten arvoa säilyttävät, ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia, työympäristöä ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna, tarpeista lähteviä yksittäisiä muutoksia mm. tukikohteissa, hyväksyttävissä kustannuksissa ja –tasoissa, tuen enimmäismäärissä sekä tukiehdoissa. Valintakriteerit ovat jatkuvasti käytössä; taloudellisten vaikutusten ohella huomioidaan mm. investoinnin/rakentamisen muu elinkaariedullisuus, energia- ja ympäristövaikutukset sekä eläinten hyvinvointi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki sekä lainatakaus.

25 Maatalouden aloitustuet
Tarpeet Aloitustuen tavoitteena on maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien tilanpidon aloittamista Toimenpide Tilanpidon aloitustukea voi saada enintään 40-vuotias hakija, joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki ja varainsiirtoverovapaus Tukiaika voi olla enintään viisi vuotta myös korkotuen osalta Tukea on haettava ennen tilanpidon aloittamista Nykyiseen järjestelmään verrattuna muutokset mahdollisia tukitasoissa ja -ehdoissa, yksityiskohdat vielä valmistelussa

26 Maaseudun yritystuet 1/2
Tarpeet Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Sitä kautta tavoitellaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat (”Annex I” -maataloustuotteet). Uutta Tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen (”Non-Annex I”) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille, jolloin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Myös maataloustuotteiden myyntikunnostukseen, kun tuotteet markkinoidaan suoraan asiakkaille (suoramyynti) tai toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin (lyhyet jakeluketjut). Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

27 Maaseudun yritystuet 2/2
Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: Uuden yrityksen perustaminen. Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan vähintään kahdessa erässä kertakorvauksena. (max euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). ii) Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. iii) Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Max / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen.

28 Maaseudun kehittämis- hankkeet 1/2
Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet (Leaderin kautta) Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pk-yrittäjät kohderyhmänä Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Tiedonvälityshankkeissa demonstraatiot mahdollisia Valtiontukisäännöt huomioitava, mm. tukitasot Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö

29 Maaseudun kehittämis- hankkeet 2/2
Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Maaseudun palvelumallien kehittäminen ja uudistaminen, kokeilut, pilotoinnit Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet Pieninfrastruktuuri – pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi

30 Yhteistyö 1/2 Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja ja kaikkia maaseudun toimialoja. Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutus- tutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Jos hankkeeseen liittyvällä tutkimuksella vähintään 3 kumppania eri maissa, voi hakea HORIZON rahoitusta. Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, tuottajayhteistyön ja lyhyiden markkinaketjujen kehittyminen. Maaseudun uusien palvelutuotteiden kehitys. Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiosuunnitelmaa > innovaatioryhmä.

31 Yhteistyö 2/2 EIP ja innovaatioryhmät
Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä, jotka toteuttavat maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). Ryhmän tulee koostua tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään [3 v.] ajan. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys- ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. Mikäli suunnitelmaan sisältyy esim. demonstrointina investointi, tuen määrittelyt ao. toimenpiteen mukaisesti, mutta tuki korotettu Uutta edelliseen kauteen verrattuna: Yhteistyö-toimenpide kattaa laajemmin kaikki ohjelman tavoitteet Pilotti- ja demonstraatiohankkeet ja uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tuottajayhteistyön, markkinoinnin jne. kehitys mahdollista Tutkimusyhteistyö mahdollista, kun kytkeytyy tiiviisti hankkeeseen Hankkeita saa kytkeä yhteen muiden rahastojen hankkeiden kanssa

32 Leader 1/2 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen,
sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi.

33 Leader 2/2 MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyi , kun ohjelma oli toimitettu komissioon. Haku päättyy MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

34 Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat
ELY-keskukset valmisteluvastuussa Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. Kehittyvät yhteistyökuviot Keskeiset yhteistyön alueet: Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen Biotalouden kehitys yli sektorirajojen Yritysten kehitys ja yritysympäristö Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi

35 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014–2020
Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Koordinaatio- ja valtakunnalliset hankkeet lisäämässä vaikuttavuutta Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella.

36 Ennakkoehdot 1/2 Jäsenvaltioiden on arvioitava voidaanko ennakkoehtoja soveltaa ohjelmien erityistavoitteisiin ja täyttyvätkö sovellettavat ennakkoehdot Yleisasetuksen ennakkoehdot: Hallinnolliset valmiudet syrjinnän torjuntaan, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja vammaisten oikeuksien huomioimiseen Julkisten hankintojen unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen Valtiontukien unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen Järjestelyt YVA:n ja SYA:n tehokkaaseen soveltamiseen On olemassa tilastopohja ja tulosindikaattorijärjestelmä ohjelman tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin

37 Ennakkoehdot 2/2 Maaseutuasetuksen ennakkoehdot:
riskien ehkäiseminen ja riskien hallinta: kansalliset ja alueelliset riskiarvioinnit (huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen) hyvä maatalous- ja ympäristökunto määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja täsmennetään ohjelmassa sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset ja muut asiaa koskevat kansalliset toimenpidevaatimukset täsmennetään ohjelmassa on toteutettu toimia energiatehokkuuden parantamiseksi, veden hinnoittelupolitiikkaan ja kustannuksiin, uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun edistämiseksi on laadittu kansallinen ja alueellinen suunnitelma nopeita internet-liittymiä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi

38 Ennakkoarviointi Ohjelmasta tehtiin ennakkoarviointi.
Ennakkoarviointiraportti sisältää myös ohjelman laadintaan ja sisältöön kohdistuvan ympäristöarvioinnin, jossa tuodaan esiin ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset.  (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista Arvioinnin tekijä MDI Public Oy 6/2012–2/2014. Arviointi suosittaa, että: Maaseudun kehittämisohjelmassa tulee käsitellä sekä maatalouden että maaseudun kehittämisen näkökohtia ottaen huomioon alueelliset erot. Rahoituksen pääpaino on säilyttävissä toimenpiteissä, mutta ohjelmakauden aikana tulee panostaa myös maaseudun uudistumiseen. Byrokratian keventämisen tavoite on olennainen osa ohjelman toimeenpanoa ja hallinnointia.

39 Arviointisuunnitelma
Kuvaa, minkälaisia vaikuttavuusarviointeja tehdään ohjelmakauden aikana. Miten arviointiprosessi on organisoitu Miten vaikuttavuusindikaattoreihin saadaan aineisto Miten arvioinnin tulokset jaetaan ja hyödynnetään

40 Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri