kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden työpaja 31.8.2012 Tapani Kella, Jyväskylän yliopisto Jussi Koskivaara, Helsingin yliopisto

Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden työpaja Osallistujat Bekker Antonius Aalto-yliopisto Karjalainen Tuuli Jyväskylän yliopisto Maltusch Patrik Aalto-yliopisto Piiparinen Timo Jyväskylän yliopisto Lindstedt Mats CSC Hyvönen Risto Kajaanin ammattikorkeakoulu Merikko Paula CSC Karppinen Kauko Lapin Korkeakoulukonserni Raatikainen Ossi CSC Uusipaavalniemi Heli Laurea-ammattikorkeakoulu Haapala Kristian CSC Suominen Esa Metropolia amk Lukkarinen Ari CSC Koivukoski Pekka Oulun seudun amk Planman Ahti CSC Keinänen Kari Oulun yliopisto Ivonen Jukka HAAGA-HELIA Husa Hannele Seinäjoen amk Honkasaari Terttu HAAGA-HELIA Pohjalainen Pietu THL Kuusio Ari HAMK Lignell Päivi TTY Kataja Kari HAMK Venho Juha Turun ammattikorkeakoulu Eklin Merja Helsingin yliopisto Kantola Ismo Turun ammattikorkeakoulu Koskivaara Jussi Helsingin yliopisto Tuhkanen Totti Turun yliopisto Harjula Pekka HUMAK Kokkonen-Metsola Arja Vaasan yliopisto Luokkanen Sinikka Hämeen ammattikorkeakoulu Partanen Risto Vaasan yliopisto ja Vaasan amk Kella Tapani Jyväskylän yliopisto

Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet Arkkitehtuuriperiaatteet 45 min Tarkoitus Periaatteiden laatiminen; mallit ja prosessit Periaatteiden soveltaminen Esimerkkejä Korkeakoulujen KA-periaatteiden kokoaminen 1 h 15 min Pari- ja ryhmätyöskentely Yhteenveto

Arkkitehtuuriperiaatteet

Arkkitehtuuriperiaatteet Yleisiä suuntaviivoja ja periaatteita toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämiselle Sisäistä lainsäädäntöä, ’kymmenen käskyä’ Tukevat kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista Periaatteista poikkeaminen edellyttää aina erityisen painavat perustelut ja tietoisen päätöksen

Arkkitehtuuriperiaatteet Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Looginen Taso - MITEN Fyysinen Taso - MILLÄ Arkkitehtuuriperiaatteet Palvelut Prosessilista/kartta Sidosryhmät Käsitteistö Koodistot Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot Tiedot Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Tietojärjestelmäpalvelut Integraatiomalli Järjestelmät-prosessit Järjestelmät-tietovarannot Prosessikuvaukset Fyysiset tietovarannot Rajapinnat ja liittymät Teknologiavaatimukset Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Järjestelmäsalkku Palvelutasotavoitteet Fyysinen verkkokaavio Teknologiakomponentit Strategia Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Tietovirrat Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Teknologiavalinnat Roolit Organisaatio Looginen verkkokaavio

Arkkitehtuuriperiaatteet Perustiedot Nimi Prioriteetti (esim. 1-5, 5 = korkein) Kuvaus Täydentävät lisäkentät Perustelu – miksi nostettu arkkitehtuuriperiaatteeksi Seuraukset – mitä ko. periaatteen soveltamisesta seuraa (tulokset/hyödyt) Lähde – mistä tämä periaate on peräisin, kuka sen on maininnut/valinnut Kuvataan usein viidellä alueella, yhteensä 15 - 20 periaatetta, esim. Alue Esimerkki 1: yleiset avoimuus ja läpinäkyvyys 2: toiminta-arkkitehtuuri IT:llä tuetaan perustoimintaa 3: tietoarkkitehtuuri tiedolla on oltava omistaja 4: järjestelmäarkkitehtuuri järjestelmien yhteentoimivuus 5: teknologia-arkkitehtuuri yhtenäinen teknologia

Arkkitehtuuriperiaatteiden soveltaminen

Arkkitehtuuriperiaatteiden soveltaminen KA-tarkistuspisteet tietojärjestelmien kehittämisprojekteissa Projektisalkun hallinnassa projektien KA-periaatteiden mukaisuus IT-/KA-viestinnän apuvälineenä johdolle, IT-asiantuntijoille, asiakkaille ja muille sidosryhmille Koko organisaation, sen yksiköiden ja yksilöiden päivittäisen työnteon ohjenuorana

Arkkitehtuuriperiaatteet: esimerkkejä

arkkitehtuuriperiaatteet Julkishallinnon arkkitehtuuriperiaatteet http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110407Luonno/name.jsp JHKA_Arkkitehtuuriperiaatteet_20110404.pdf 2 Yleiset periaatteet 2.1 Periaatteita on noudatettava 2.2 Toiminnan ja kehittämisen on oltava läpinäkyvää 2.3 Maksimoi yhteiskunnan kokonaisetu 2.4 Arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista 3 Toimintaan vaikuttavat periaatteet 3.1 Arkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä 3.2 Toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset 3.3 Kehitä toimintamallia asiakaslähtöisesti 4 Tietoon kohdistuvat periaatteet 4.1 Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa 4.2 Tietovarannolla tulee olla tietovastuullinen 4.3 Tietoturvallisuus on huomioitava tiedon koko elinkaaren ajan 5 Tietojärjestelmiin kohdistuvat periaatteet 5.1 Kehitä tai hanki tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti 5.2 Vältä päällekkäisiä ratkaisuja 5.3 Varmista yhteentoimivuus 5.4 Tietojärjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä 5.5 Minimoi toimittajariippuvuus 5.6 Hyödynnä avointa lähdekoodia 6 Teknologiaan kohdistuvat periaatteet 6.1 Yhtenäistä teknologia-arkkitehtuuri 6.2 Käytä vakaita teknologioita 7 Tietoturva ja varautuminen 7.1 Huolehdi tietoturvasta osana toimintaa 7.2 Varaudu poikkeustilanteisiin

Aalto-yliopiston arkkitehtuuriperiaatteet General principles (7) Development principles (2) Information architecture principles (3) System architecture principles (3) Technical architecture principles (2) Service architecture principles (4)

General and development principles There are currently seven “General” and two “Development” IT architecture principles Principle G1: IT architecture principle enforcement Principle G2: IT architecture principle maintenance Principle G3: Use of open standards Principle G4: Modular design Principle G5: Buy before in-house development Principle G6: Acquire non-core IT functions when possible Principle G7: IT solution continuity assurance Principle D1: IT project development is customer driven Principle D2: Project management office controls IT projects 31.8.2012

Information and system architecture There are currently three “Information” and three “System” architecture principles Principle I1: Information and processes are considered first in the development of IT services Principle I2: Information security must be considered at beginning of the IT development process Principle I3: IT service design must conform to the overall information architecture Principle A1: IT Systems interoperability Principle A2: Systems interoperability is location independent Principle A3: Web-browsers are the standard IT end-users' service interface 31.8.2012

Technical and service architecture There are currently two “Technical” and four “Service” architecture principles Principle T1: Technology complexity is transparent to the IT end-user Principle T2: Solution technology is modular and reusable Principle S1: Aalto IT services are provided location independently Principle S2: The use of Aalto IT services does not require special IT knowledge Principle S3: Aalto IT service users are informed about Aalto IT services and associated conditions Principle S4: Service usage is completely separated from service management and service provision 31.8.2012

Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteet

Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteet Yhteenveto tasoittain ja alueittain   Y P J T I Tt Yht. Strateginen taso 4 2 1 7 Taktinen taso 8 Operatiivinen taso 5 13  Yht. 9 3 28

Jyväskylän yliopiston toiminnan kehittämisen periaatteet (yleiset arkkitehtuuriperiaatteet)

Jyväskylän yliopiston toiminnan kehittämisen periaatteet (yleiset arkkitehtuuriperiaatteet) Kokonaisetu Yliopiston toimintojen kehittämisessä lähtökohtana ovat tiedeyhteisön ja yhteiskunnan tarpeet sekä kokonaisedun maksimointi. Strategialähtöisyys Toiminnan kehittämisen lähtökohtina ovat yliopiston strategia, johtaminen ja ydintoimintojen prosessit. Tieto Yliopisto vastaa omistamistaan strategisista tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä henkilöstöä koskevista tiedoista. Yliopiston on vastattava toimintaansa liittyvien tietojen tietoturvasta, tietosuojasta ja säilytyksestä. Kehittyminen Yliopisto ja sen osaamispääoma kehittyvät jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Kehittymistä tapahtuu sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Kehittymistä ohjataan strategialla, jota tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa.

HY:n kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet Alue Periaate Yleiset 1. Tietojärjestelmien kehittämisessä noudatetaan kokonaisarkkitehtuurimenetelmää 2. Tietojärjestelmien kehittäminen on avointa Toiminta 3. Kokonaisarkkitehtuuri palvelee Helsingin yliopiston perustehtäviä 4. Kokonaisarkkitehtuuri tukee yliopiston strategiaa 5. Kaikille yksiköille yhteisissä toiminnoissa noudatetaan yhdenmukaisia toimintatapoja koko yliopistossa Tieto 6. Tietojärjestelmissä käytetyt käsitteet ovat yhdenmukaisia 7. Tieto on yhteiskäyttöistä 8. Tietoturvallisuus ja tietosuoja otetaan huomioon tiedon elinkaaren ajan 9. Tiedolla on omistaja Järjestelmä 10. Järjestelmät ovat yhteiskäyttöisiä 11. Järjestelmät ovat keskenään yhteentoimivia 12. Järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä 13. Järjestelmäarkkitehtuuri on teknologiariippumatonta Teknologia 14. Teknologia-arkkitehtuuri on yhtenäinen 15. Tietotekniikkavalinnoissa otetaan huomioon elinkaarinäkökulma 16. Tietotekniikkavalinnoissa otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset

HY:n kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet Prosessi Pohjana Valtasa/JHKA-periaatteet Aloitus v. 2010 tietotekniikkakeskuksen johtoryhmässä 2011 perustettiin yliopistotasoinen KA-ryhmä, jonka yhtenä tehtävänä periaatteiden luominen Periaatteita työstettiin pienryhmässä ja kommentoitiin KA-ryhmässä Kuvattiin periaatteen otsikko, kuvaus, perustelut ja seuraukset Priorisoinnista luovuttiin Esittely rehtorille 3.5. -> rehtorin päätös

HY:n arkkitehtuuriperiaatteet, esimerkki Käytännön vaikutukset Nro Nimi Kuvaus Perustelu Käytännön vaikutukset 1 Tietojärjestelmien kehittämisessä noudatetaan kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Kokonaisarkkitehtuuri koskee yliopiston koko organisaatiota. Kokonaisarkkitehtuuria on noudatettava toiminnan ja järjestelmien kehittämisessä. Keskeinen periaate, johon kaikkien yliopiston toimijoiden on sitouduttava. Välttämätön kokonaisarkkitehtuurin muodostamiselle. Kokonaisarkkitehtuurilla varmistetaan tietojen yhtenäisyys, prosessien ja järjestelmien yhteentoimivuus ja kustannustehokkuus sekä estetään hallitsemattomia poikkeuksia, päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja. Kehityshankkeet ja kehitysaloitteet voidaan käynnistää sitten, kun niiden yhteensopivuus kokonaisarkkitehtuuriin on tarkistettu. Projekteissa tehdään arkkitehtuuritarkistukset määrätyissä pisteissä. Poikkeaminen kokonaisarkkitehtuurista on mahdollista vain hyväksyttävin perustein. Tämä saa tapahtua vain silloin, kun käytettävissä on vain sellaisia toteutusvaihtoehtoja, joiden yhteensopivuus kokonaisarkkitehtuuriin ei ole paras mahdollinen. 2 Tietojärjestelmien kehittäminen on avointa. Toimintaa tukevien järjestelmien kehittämisen tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Työ perustuu rakentavaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Avoimuus edesauttaa yhdenmukaisten toimintatapojen ja järjestelmien kehittämistä. Avoimen hankeohjauksen, kehittämissuunnitelmien ja kehittämistyön kautta pystytään havaitsemaan yksiköiden erityiset ja toisaalta yhteiset tarpeet sekä kohdistamaan resursseja tehokkaammin tarpeiden mukaisten ratkaisujen toteutukseen. Kaikilla intressiryhmillä tulee olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua kehittämiseen. Toimintatapojen, kehittämissuunnitelmien, kehittämishankkeiden ja tuotosten tulee olla dokumentoituja. Dokumenttien ja hanketietojen tulee olla kaikkien tarvitsijoiden saatavilla. Avoimuuteen liittyy myös avoimen datan periaate, avoimen lähdekoodin (open source) käyttö sekä lopputulosten jakaminen intressiryhmille mahdollisuuksien mukaan. 3 Kokonaisarkkitehtuuri palvelee Helsingin yliopiston perustehtäviä; tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tietojärjestelmien kehittämisen tulee palvella yliopiston perustehtäviä, tutkimusta ja opetusta sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tietojärjestelmiä kehitettäessä on ensisijaisesti määriteltävä toiminnan vaatimukset, käyttäjien tarpeet ja ratkaisujen aikaansaamat muutokset työtapoihin ja prosesseihin. Järjestelmien tulee suoraan tai epäsuorasti palvella tutkimuksen ja opetuksen tai näiden tukitoimintojen tarpeita, koska kokonaisarkkitehtuurin perustana on toiminta-arkkitehtuuri eli perustehtäviin liittyvät prosessit. Tietojärjestelmien avulla helpotetaan perustehtävien tekemistä ja toisaalta niillä automatisoidaan tukitehtäviin liittyviä rutiineja, mikä edesauttaa resurssien kohdentamisessa optimaalisesti ja tuo myös kustannussäästöjä. Periaate vaikuttaa kehittämishankkeiden priorisointiin: perustehtävää suoraan palvelevien hankkeiden tulee olla ensisijaisia. Toimintalähtöisten vaatimusten määrittelyä ja kuvaamista tulee tukea ja sitä tukevien ratkaisuvaihtoehtojen valintaa valvoa. Järjestelmien ja palveluiden määritysten tulee olla keskitetysti hallittuja ja niihin tulee olla helppo pääsy kaikilla osapuolilla. Järjestelmävalinnoissa tulee ottaa huomioon yliopiston kokonaisetu ja kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan vaatimukset ja välttää osaoptimointia vain yhden toimijan tai toiminnon näkökulmasta. 4 Kokonaisarkkitehtuuri tukee yliopiston strategiaa. Kokonaisarkkitehtuurin tulee tukea asetetun strategian tavoitteita, kehittämiskohteita ja toimenpiteitä. Tavoitteiden tulee heijastua kaikille kokonaisarkkitehtuurin osa-alueille. Strategiassa kuvataan keinot, joilla päästään kohti organisaation tavoiteiltaa. Järjestelmäratkaisut ovat keskeisessä roolissa, kun yliopisto pyrkii kohti strategiassa asetettuja tavoitteita. Kokonaisarkkitehtuurin tulee sopeutua muuttuvan strategian vaatimuksiin. Kokonaisarkkitehtuurin avulla tuetaan ja mahdollistetaan yliopiston toiminnan kehittämistä kohti tavoitetilaa ja sitä tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden hallittavuutta. Strategiaa muodostettaessa kannattaa ottaa huomioon tietotekniikan tuomat mahdollisuudet ja sen asettamat rajoitukset. Kaikelle tietojärjestelmäkehitykselle on oltava strategialähtöinen tarve, joka on analysoitu, määritelty ja kuvattu. Toiminnan tarpeiden määrittelyssä tulee lähteä liikkeelle yliopiston strategiasta, mutta myös pyrkiä löytämään erilaiset optimaaliset, tietojärjestelmien mahdollistamat ratkaisuvaihtoehdot. Kehittämistyön taustalla on oltava toiminnan tehostaminen ja/tai kustannustehokkuuden lisääminen, eivätkä pelkästään teknologian aiheuttamat muutospaineet

Metropolia amk:n arkkitehtuuriperiaatteet Yleiset KA-periaatteet hyväksytty keväällä 2012, muut työn alla Periaatteiden luomisen sääntöjä: periaatteilla on pitkä tähtäin (yli strategiakaudenkin) periaatteet ohjaavat aidosti organisaation toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitämistä eli ovat konkreettisia periaatteissa näkyy organisaation toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet jne., eli ne sitovat periaatteet osaksi toimintaa ja strategiaa valtionhallinnon periaatteet ovat lähtökohtaisesti hyviä, osaltaan päädymme konkretisoimaan niitä omassa organisaatiossa Huom. Periaate <> linjaus; periaate on abstraktimpi, linjaukset ovat periaatteeseen liittyviä konkreettisia valintoja. Periaate kestää, mutta linjaukset sen alla saattavat muuttua.

OKM: Korkeakoululaitoksen KA-periaatetyö OKM:n toivomus: mahdollisista korkeakoulujen yhteisistä periaatteista käytettäisiin nimitystä ”korkeakoululaitoksen arkkitehtuuriperiaatteet”

Korkeakoulujen KA-periaatteiden kokoaminen

Pari- ja ryhmätyöskentely  Osa 1: parityö, aika 15 min Keskustellaan pareittain, miten omassa korkeakoulussanne tai organisaatiossanne on tehty arkkitehtuuriperiaatteisiin tai toiminnan periaatteisiin liittyvää työtä. Parin kumpikin jäsen kirjaa omalle A4-paperille versionsa keskustelun tuloksista. Parit muodostetaan siten, että henkilöt ovat eri organisaatioista.   Osa 2: ryhmätyö, aika 15 min + purku 45 min Muodostetaan joukot A ja B, joissa kummassakin on 3 ryhmää A(6+6+4) + B(6+6+3) ja näissä edustajia mahdollisimman laajasti eri organisaatioista. Parit säilyvät ryhmäytymisessä ja aluksi kukin esittelee osan 1 lopuksi kirjaamansa tulokset ryhmän muille jäsenille. Sen jälkeen kukin ryhmä vastaa yhdessä yhteen kolmesta alla olevasta kysymyksestä: 1. Määritelkää korkeakoulujen 5 tärkeintä arkkitehtuuriperiaatetta (A1 ja B1) 2. Millä prosessilla periaatteet saadaan parhaiten määritellyiksi (A2 ja B2) 3. Soveltaminen: miten periaatteet saadaan parhaiten käyttöön (A3 ja B3) Tavoitteena on löytää yhteisiä periaatteita, hyviä periaatteiden määrittelyprosesseja ja jalkauttamistapoja. Tulokset kirjataan fläpeille/lapuille. Ryhmän edustajat (yksi/ryhmä) esittelevät ryhmän tulokset (A1+B1), (A2+B2), (A3+B3), porukka kommentoi ja kysyy. Tapani ja Jussi vetävät tulokset fläpeiltä yhteen iltapäivän Kartturi-seminaaria varten.

Pari- ja ryhmätyöskentely Joukko A B Ryhmä A1 A2 A3 B1 B2 B3 Kysymys 1 Korkeakoulujen 5 tärkeintä KA- periaatetta Kysymys 2 Millä prosessilla periaatteet saadaan parhaiten määritellyiksi Kysymys 3 Soveltaminen: miten periaatteet saadaan parhaiten käyttöön

Yhteenveto

Korkeakoulujen arkkitehtuuriperiaatteet, yhteenveto työpajan tuloksista Korkeakoulujen tärkeimmät arkkitehtuuriperiaatteet 1 Asiakaslähtöisyys Prosessi 2 Yhteentoimivuus Järjestelmä+teknologia 3 Tiedon yhteiskäyttöisyys Tieto 4 Periaatteiden sitovuus Yleis 5 Strategialähtöisyys Prosessi 6 Kokonaistaloudellisuus Yleis 7 Palveluiden laatu Prosessi

Korkeakoulujen arkkitehtuuriperiaatteet, yhteenveto työpajan tuloksista Miten KA-periaatteet määritellään? Lähtökohdat: Olemassaolevat periaatteet ja viitekehykset Periaatteen ja linjauksen erottaminen Käytännön ongelmien tunnistaminen, vahvuudet, heikkoudet Keskustelu tärkeää Prosessien ja tiedon omistajat Pääkäyttäjät yms. Terminologia vs. organisaation kieli Määrittelyprosessissa: Iteratiivisuus Paljon keskustelua Toimintalähtöisyys

Korkeakoulujen arkkitehtuuriperiaatteet, yhteenveto työpajan tuloksista Miten KA-periaatteet määritellään? Esimerkki (case): Opintohallinnon yhteentoimivuuden arkkitehtuurityö Raketti-OPIn asiantuntijaryhmät -> synergiaryhmä -> opintohallinnon asiantuntijoiden avoin keskustelufoorumi -> iskuryhmä ”Arkki-leiri” -> tuloksena 6 arkkitehtuuriperiaatetta: Yhteentoimivuus Korkeakoulukeskeisyys Tieto ytimessä Asteittain korkeakoulukohtaisesti Kokonaisuuden hallinta Yhteiset alemman tason palvelut

Korkeakoulujen arkkitehtuuriperiaatteet, yhteenveto työpajan tuloksista Soveltaminen: Miten periaatteet saadaan käyttöön? Hankinnoissa mm. vaatimusmäärittelyjen kautta Kehitystyö on avointa => informoi tekemisesi Projektien/projektisalkun hallinta periatteet huomioidaan kaikissa projekteissa vain salkussa olevia projekteja tehdään jokapäiväinen työ: vaikuttaa priorisointiin Laatutyöhön kytkeminen Periaatteiden on oltava riittävän konkreettisia Osallistuttaminen: periaatteista keskusteltava ja niiden hyöty nähtävä yhteisesti, yksikkötasolla Järjestelmien ja hankintojen sekä kehittämishankkeiden vastuuhenkilöt nimettävä + tiedotettava ensimmäisessä vaiheessa

Mitkä ovat korkeakoululaitoksen arkkitehtuuriperiaatteet?

Kiitos!