Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 9-10.11.2006 Holiday Club Caribia, Turku Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely Leena Ahonen ylitarkastaja Turvatekniikan keskus leena.ahonen@tukes.fi

Mikä TUKES ? Valvontaviranomainen / KTM (+SM, YM, LVM) Toimialoja: sähkö ja hissit, vaaralliset aineet, painelaitteet, mittalaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet Roolit: valvonta, kehittäminen, viestintä Laitosten valvontaa (kemikaalit, sähkölaitteistot, kaivokset, maakaasu..) : valvontakäynnit, luvat, turvallisuusselvitykset… Tuotevalvontaa (sähkölaitteet, ilotulitteet, nestekaasulaitteet, jalometallituotteet,.): markkinavalvontaa Resurssit: 120 henkilöä, n. 10 milj. euroa

TUKESin valvonnassa yhteensä n TUKESin valvonnassa yhteensä n. 650 kemikaaleja käsittelevää tai varastoivaa laitosta: Laajamittainen toiminta = mm. sellu- ja paperiteollisuus + niitä tukeva teollisuus (lipeä, kloraatit, paperikemikaalit,..), maalitehtaat, elintarviketeollisuus, lääkeaineteollisuus satamavarastot + muut isot varastot, voimalaitoksia, pintakäsittelylaitoksia jne

Kemikaalilainsäädäntö Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 (= kemikaaliturvallisuuslaki) + sen nojalla annetut asetukset, esim. ”teollisuuskemikaaliasetus” 59/1999 Tavoite: onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen ehkäiseminen Koskee vaarallisten kemikaalien käsittelyä, varastointia, käyttöä, valmistusta…  tehtaat, varastot, ei koske satamia, ratapihoja, terminaaleja, jos kemikaalit kuljetusvälineissä

KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännön periaatteena on, että vaatimukset suhteutetaan vaaroihin = mitä vaarallisemmat aineet ja mitä suuremmat määrät, sitä enemmän vaatimuksia Ei kovin yksityiskohtaisia vaatimuksia  tarvitaan tulkintaa tunnettava toimintaan liittyvät vaarat

Mitä vaaraa kemikaaleista voi aiheutua (= mitä pyritään estämään): Vaarat ainekohtaisia Tulipalo  lämpösäteily  vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle Räjähdys  painevaikutukset, heitteet  vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle Päästö  terveysvaara, ympäristövaara, syövyttävyys,..

Tulipalo pintakäsittelylaitoksella Altaiden lämmitysvastusten ylikuumenemisen takia

Rikkihapposäiliön hajoaminen ja tyhjentyminen + valuminen mereen, kun perustus petti (Kemira Helsingborg)

Säiliön painetestaus ilmalla epäonnistui Säiliön painetestaus ilmalla epäonnistui. Testattavaa säiliötä ei eristetty kunnolla putkistosta.. (Brasilia)

Palava neste räjähti säiliössä

Mitä vaarojen ja riskien arviointeja toiminnanharjoittajalta edellytetään Lupien (uudet, muutokset) yhteydessä Tämä koskee kaikkia Turvallisuusselvitys Koskee 130 suurinta laitosta ATEX-säädösten mukaiset arvioinnit , räjähdyssuojausasiakirja Jos käsitellään palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja tai räjähdysvaarallisia pölyjä (esim . Turve, sokeri, puu,…)

Lupahakemuksessa oltava ”vaarojen ja riskien tunnistamista ja tuotantolaitoksen sijoittamista koskevat selvitykset ” Toiminnanharjoittajan osoitus, että se valitsee sijoituspaikan, laitteet, rakenteet, jne siten, että onnettomuudet on estetty riittävän luotettavasti  perustuu onnettomuusmahdollisuuksien tunnistamiseen

Lupahakemuksessa esitettävää Hakemuksessa kuvattava laitoksen sijoittamisen kannalta merkittävimpien onnettomuuksien vaikutukset ympäristössä: kuinka kauas lämpösäteily- ja painevaikutukset voivat ulottua vaarallisina ja kuinka kauas päästöjen terveys- ja ympäristövaara ulottuvat Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki ”ennalta mahdollisiksi arvioitavat onnettomuudet”  tehtävä tulkintaa, mitkä jätetään huomioimatta Esim usein kilometrien vaikutusetäisyyksiä, jos lähtökohtana koko säiliön kerralla tapahtuva hajoaminen. Jotta tapausta ei tarvitsisi ottaa huomioon sijoitusmielessä, osoitettava että se ei ole mahdollinen ko. olosuhteissa Joillekin aineille (palavat nesteet, nestekaasu) suojaetäisyyksiä suoraan asetuksessa.

Lupahakemuksessa esitettävää Muut (kuin sijoittamiseen liittyvät) vaarat/riskit: Kuvattava käytettävät menetelmät eri vaiheissa, esim: aluksi karkeat arvioinnit: missä suurimmat riskit (ja miten ne poistetaan, esim. vaihtamalla vaarattomampiin kemikaaleihin, helpompiin prosesseihin, pienempiin määriin) Myöhemmin yksityiskohtaisemmat arvioinnit: tuloksena esim parempia teknisiä toteutuksia, turvajärjestelmiä Arvioitava myös virhetoimintojen mahdollisuus Käytettävät menetelmät voi valita itse Otettava huomioon ihmisiin (omat + ulkopuolella), ympäristöön ja omaisuuteen (erit. ulkopuolella) kohdistuvat vaarat Kuvattava, miten varmistetaan, että vaarat/riskit myös otetaan huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä: kuka vastaa (projekti, käyttö,..)

TURVALLISUUSSELVITYS Turvallisuusselvityksessä kuvataan toiminta sekä siihen liittyvät suuronnettomuusvaarat: mitä voi tapahtua (tapahtumaketjut), syyt, seuraukset osoitettava, että onnettomuuksiin on varauduttu riittävästi (tekninen + organisatorinen varautuminen) Oltava tiedot laitoksen ulkopuolella tapahtuvaa maankäytön suunnittelua varten (kuvaukset onnettomuuksien seurauksista) Oltava tiedot pelastuslaitoksen ulkoista pelastussuunnitelmaa varten uusittava 5 v välein Julkinen: oltava saatavilla myös tehtaalla/varastolla tiedote yleisölle: mitä vaaraa, toiminta onnettomuustilanteessa

ATEX-direktiiveistä johtuvat riskinarvioinnit Perustana ATEX-direktiivit (94/9/EY) ja (1999/92/EY), jotka saatettu voiman kansallisilla säädöksillä Koskee, jos käsitellään palavia nesteistä tai kaasuja tai räjähdyskelpoisia pölyjä esim huoltoasemat, maalaamot, jäteveden käsittely, mekaaninen puunjalostus, elintarviketeollisuus, turve Ei ainemääräisiä alarajoja Arvioitavat räjähdysvaara  tehtävä tilaluokitus (jos vaara)  laitteet oltava tilaan sopivat  vanhat laitteet arvioitava –- osoitus räjähdyssuojausasiakirjassa

Räjähdysvaaran arviointi Arvioitava Voiko esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia (onko syttyviä, ovatko määrät riittävät, kuinka usein tai pitkäaikaisesti voi esiintyä)  tilaluokitus Onko (räjähdysvaarallisessa) tilassa syttymislähteitä ja voivatko ne aiheuttaa syttymisen Varautuminen (räjähdysvaaran estäminen, turvalliset laitteet, jne)

Syttymislähteenä voi olla: Kuumat pinnat Liekit ja kuumat kaasut Mekaaniset kipinät Sähkölaitteet Staattinen sähkö Sähkömagneettinen säteily Ionisoiva säteily Ultraääni Adiabaattinen puristus, paineaallot, virtaavat kaasut Kemialliset reaktiot

Esimerkkejä varautumisesta Räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumisen estämisen: palavien aineiden korvaaminen muilla, pölyn raekoon suurentaminen ja kosteuden lisäys, pitoisuuksien rajoittaminen, suljetut laitteistot, pölyillä siivous Laitevalinnat (ei syttymislähteitä) – EX-luokitellut Ilmanvaihto, kaasunhaistajat Lämpötila-anturit (kuumat pinnat) jne Toimintatavat ja ohjeet Sammutusjärjestelmät