A Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka (3op) Rakenteiden mekaniikka

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuorovaikutuksesta voimaan ja edelleen liikkeeseen
Advertisements

“Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen” -NOPS – hankkeen alueseminaari Laurea Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS, Nuoren työ- ja toimintakyvyn.
Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
Yleisiä ohjeita harjoitusten tekoon
LUJUUS, JÄNNITYS JA MUODONMUUTOS
PROFIMILL Oy Tuotannon hallintaan liittyvät ohjelmistot ja konsultointipalvelut. Yritys.
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
Vuorovaikutuksesta voimaan
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Korroosiomaalauksen perusteet
Johanna Leppävirta Kasvatustieteen päivät 2006 Sähkömagnetiikan oppimisen tukeminen ja arviointi Johanna Leppävirta Sähkömagnetiikan laboratorio Sähkö-
@Virtuaaliammattikorkeakoulu 1 Päreiden tekeminen Ongelmalähtöinen oppimisprosessi Tavoite: Opiskelija osaa tehdä päreitä.
Aineen rakenteen standardimalli
ENG-A1001 Tietokoneavusteiset työkalut insinööritieteissä CAD mallien käyttötarkoitukset Meritekniikassa Heikki Remes, Jani Romanoff, Tommi Mikkola, Pentti.
Claude Elwood Shannon Hannele Anttonen Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari 2007.
Mihin seikkoihin ihmiset kiinnittävät huomiota taloa hankkiessaan:
USKONTO/aineenopettajat AD 4 Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
A Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka (3op) Syksy 2013
Ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa oppimistyyliä tai –asennetta!
Mekaniikka – pääaineinfo
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
VOK-perusteiden taustalla oleva oppimiskäsitys ja rakenne Antti Kauppi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Juha Paavola Rakenteiden mekaniikka
Biologian historia s
MUUTAMA LAUSE HISTORIAAN SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Kirjasto avoimena oppimisympäristönä – Tiedonlähteitä.
HydMET-kurssi Lähihetkiennustaminen* *nowcasting Janne Kotro Kaukokartoitus/ Kaukomittausten sääsovellukset.
Metallien ominaisuuksia kuvaavia käsitteitä:
Viestintäsuunnitelma
Aivomyrsky ja unelmien leikkipuisto
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
C 1. Testaus on ”sarja toimintoja” Itse asiassa, testaus on vuorovaikutusta, jota rytmittää ohjelmiston arviointi. Vaikka on hyödyllistä tunnistaa sarja.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Teoria yhteiskuntatieteessä  teoria voi tarkoittaa –yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa aiempaa tieteellistä keskustelua.
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Leonardo Da Vinci:
MT Muovaavat valmistusmenetelmät
T Ryhmä ”Tete” Henkilökohtainen SE-harjoitus Marko Nikula (Assesment of Architecture) Arkkitehtuurin arviointi.
Charles Babbage, tietokoneen isä?.
Algoritmit ja koneoppiminen (ALKO)
Refaktorointi ”Te olette tehneet tätä ennenkin”. Mitä on refaktorointi? (1/2) prosessi ohjelmakoodin laadun parantamiseksi ohjelman sisäisen rakenteen.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma.
Väliaineen vastus.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Peliohjelmointikurssi koululaisille
GEOTEKNIIKKA GEOMEKANIIKKA TUTKII MAAN JA KALLION MEKAANISIA OMINAISUUKSIA JA NIIDEN RAKENNUSTEKNISIA SOVELLUTUKSIA. MAAMEKANIIKKAA SOVELLETAAN KANTAVIEN.
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Atmos 2011 Ammattikorkeakoulujen Tekniikan alan Matematiikan opetuksen seminaaripäivät Seinäjoella
RISKIENHALLINNAN MALLEJA TTM 21 | YHTEISTYÖSSÄ.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Työpaikkaohjaaja-koulutus ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
Fysiikka ja kemia Antiikin aikoina ja pitkään sen jälkeen tutkijat pohtivat laajasti luonnonilmiöitä. Sama tiedemies saattoi tutkia geometrisiä ongelmia,
HALLINTOTIETEEN OPINTOSUUNTA
1. Johdanto Fysiikka on perusluonnontiede, joka tutkii kappaleiden ja luonnon ilmiöiden mitattavia ominaisuuksia, pyrkii löytämään ilmiöissä vallitsevia.
Korjausrakentamisen opetus TTY:ssä
Betonin ominaisuudet ja käyttö
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Voima.
K 4.3. Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaopinnot (10 op)
Millainen on kemian mikromaailma
SYVÄJOHTAMINEN Lyhyt esittely.
Moduulivalinta
Matematiikan oppimisvaikeudet
Esityksen transkriptio:

A-9.1127 Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka (3op) Rakenteiden mekaniikka Prof. (ma) Hannu Hirsi.

Rakenteiden mekaniikka : Voidaan jakaa osa-alueisiin hyvin monella tavalla : Rakenteiden statiikka Tarkastelee rakenteiden käyttäytymistä staattisten kuormien alaisena, voimia, muodonmuutoksia, jännityksiä Rakenteiden dynamiikka. Tarakastelee rakenteiden käyttäytymistä dynaamisten kuormien alaisena, rakenteiden värähtelyjä, jännityksissä dynaamisten lisät Viskoelastisuusteoria tarkastelee ajan mukana muuttuvat ominaisuuksien vaikutusta Plastisuusteoria tarkastelee plastisesti käyttäytyviä aineita ja rakenteita Stabiiliusteoria tarkastelee rakenteiden stabiiliuskysymyksiä Kontinuumimekaniikka tarkastelee jatkuvan aineen mekaniikkaa Maamekaniikka, puun mekaniikka, jään mekaniikka……

Prof. Tapio Salmi, Rakenteiden mekaniikan jako : Rakenteiden mekaniikka (jäykän kappaleen mekaniikka) : Rakenteiden statiikka Rakenteiden dynamiikka Lineaarinen raken- teiden statiikka Epälineaarinen raken- teiden statiikka Rakenteiden värähtelyteoria Rakenteiden plastisuusteoria Rakenteiden visko- elastisuusteoria Rakenteiden stabiiliusteoria Murtumis- mekaniikka

Kokemusperäinen rakentaminen : Gizan pyramidit 2600-2500 eaa. Pantheonin temppeli 120-124 Parthenonin temppeli 447-433 eaa. Nîmesin akvedukti Pont du Gardin silta ~100 Giza: Suurten pyramidien tarkat linjat ja asettuminen tähtien mukaan. Parthenon: Pienten kaarevuuksien ansiosta temppeli näyttää symmetrisemmältä kuin onkaan (tasot [stylobaatit] joilla pilarit seisovat ovat kuperia, pilarit hieman pullistuvat keskeltä [entasis]) Pantheon: Pitkään maailman suurin holvattu rakennelma. Kupolin betoni kevenee huippua kohden, mikä mahdollisti rakennelman.

Kokemusperäinen rakentaminen jatkuu . . . Goottilaiset katedraalit : Kölnin katedraali 1200-1880. Valmistuttuaan maailman korkein rakennus 157 m

Varhaisimpia analyysejä : Aristoteles (384-322 eaa) : Vipuvarren tasapaino. Taivutusmomentin käsite. Leonardo da Vinci (1452-1519) : pohdiskeli ristikon ja palkin kantokykyyn vaikuttavia seikkoja.

Analyysin sarastus : Galileo Galilei (1564-1642) : Discorsi e dimostrazioni matematiche, intorno à due nuoue scienze (1638, olleessaan kotiarestissa) Systemaattisen lujuusopin teorian perustaja. Myös dynamiikan ja taivaan- kappaleiden liikkeiden tutkija. Pidetään ensimmäisenä, joka on avoimesti sanonut, että luonnonlait ovat matemaattisia. Tätä ennen logiikka oli ollut tieteen keskeinen työkalu. Suomeksi teoksesta käytetään yleisesti nimeä ”Kaksi Tiedettä” ( Kahteen uuteen tieteeseen liittyviä keskusteluja ja matemaattisia demonstraatiota)

Analyysin kehittyminen : Huima harppaus tapahtui 1600-luvulla differentiaali-, integraali- ja variaatiolaskennan kehittymisen myötä: Robert Hooke (1635-1703) - muodonmuutos on verrannollinen voimaan, Isaac Newton (1642-1727), Gottfried Leibniz (1646-1716), Johann Bernoulli (1667-1748), Jacob Bernoulli (1654-1705) – palkin teknisen taivutusteorian isä, Leonhard Euler (1707-1783) – keskeismpiä kehittäjiä.

Analyysin kehittyminen jatkuu . . . Augustin-Louis Cauchy (1789-1857) Jännityksen käsite (1823) ja kontinuumin tasapainoyhtälöt. Kontinuumikappaleen liike ja deformaatio ajan t funktiona.

Lujuusopin historia, yhteenveto : Suomalaisista ehkä kuuluisin on prof. Arvo Ylinen (1902 – 1975).

Käytännön ongelmien ratkaiseminen : Kontinuumin tasapainoyhtälöt vaikeita ratkaista, siksi kehitettiin yksinkertaistettuja malleja : Palkki, pilari, levy, laatta, kuori Yksinkertaistettujen mallien yhtälöt kyettiin joissain yksinkertaisissa tapauksissa ratkaisemaan. Matemaattisten analysointimenetelmien käyttö ei ollut kaikkien mieleen : Englantilainen Thomas Tredgold totesi 1822 tutkielmassaan ”Valuraudan ja muiden metallien lujuutta koskeva käytännöllinen tutkielma” seuraavaa : ”Rakennusten vakavuus on kääntäen verrannollinen niiden rakentajien oppineisuuteen”.

Oppimista tapahtui myös kantapään kautta : Kaikkia rakenteen käyttäyty-miseen liittyviä ilmiöitä ei vielä tunnettu : Tacoma Narrows 1940. Quebec 1907 ja 1916. Tacoma Narrows: (http://www.youtube.com/watch?v=zpUL6sZs6J4) Sillan rakentaminen alkoi 1938 ja se oli valmistuessaan 1.7.1940 yksi maailman suurimmista silloista (134 m korkea ja 1,6 km pitkä). Neljä kuukautta myöhemmin tuulennopeus salmessa nousi 19 m/s ja silta alkoi oskilloimaan. Nykyään sillan romauttanut ilmiö tunnetaan aeroelastisuutena.

Viimeisin analyysimenetelmien kehitys : Muutos käsilaskumenetelmistä tietokone-simulointeihin tapahtui elementtimene-telmän (FEM) kehittymisen myötä Insinöörit keksivät menetelmän 1950-luv. : Turner, Clough, Martin, Topp 1956 Ray Clough käytti ensimmäisenä nimitystä ” finite elements ” 1960. Matemaatikko Richard Courant oli kuitenkin esittänyt 1941 Washinton D.C.:ssä esitelmän ”Variational methods for the solution of problems of equilibrium and vibration”, jota voidaan pitää elementtimenetelmän lähtölaukauksena. Ray W. Clough 1920- Richard Courant 1888-1972

Nykytilanne : Laskenta ja analysointi mahdol-lista miltei mielivaltaisille tapauksille. Tulosten luotettavuuden ja laskentamallien kelpoisuuden arviointi vaatii myös vankkaa teoreettista osaamista! Sleipner A öljynporauslautan onnettomuus: Elementtimenetelmäanalysoijan käyttämästä karkeasta elementti-verkosta johtuen kolmihaaran leikkausjännitys oli aliarvioitu 47 %. Tästä johtuen leikkausraudoitus oli alimitoitettu.

Mutta aina voi pyrkiä pidemmälle, korkeammalle : Unelmia pitää olla eikä haasteita pidä pelätä!

Mitoituksessa tarkasteltavia suureita : Jännitys : normaalijännitys taivutusjännitys leikkausvoima Muodonmuutos : absoluuttinen muodonmuutos - ΔL suhteellinen muodonmuutos – ΔL / L Siirtymä : painuma taipuma sivusiirtymä Stabiilius : nurjahdus lommahdus kiepahdus vääntönurjahdus Normaalijännitys Taivutusjännitys Leikkausjännitys

Esimerkkejä erilaisista rakenteista : Teoria : Aksiaalisauvat, ristikkoteoria. Palkkiteoria. Levyteoria. Laattateoria. Kuoriteoria. Pilarit lasketaan palkkiteorialla jota voi soveltaa myös . . .

Rakenteiden sisäiset rasitukset ja muodonmuutokset : Rakenteiden olennaiset rasitukset : Palkit : taivutus,leikkaus,(puristus,vääntö) Pilarit : puristus, taivutus, (leikkaus) Levyt : puristus, taivutus Laatat : taivutus Kuoret : puristus, (taivutus) Vedetyt rakenteet : veto T P M Huom : M + Q Q Q T

Kantavat rakenteet : LAATAT LEVYT PALKIT PILARIT Tehtävänä kantaa kuormia, rakenteiden omaa painoa ja hyötykuormia: Kestää kaikki vaikutukset (murtotilan kapasiteetti) Pysyy käyttökelpoisena (käyttötila, säilyvyys) Onnettomuustilanteissa riitävän kestävä. Rakennejärjestelmässä voi olla : Primäärirakenteet ja sekundäärirakenteet ja tertiäärirakenteet. Tertiäärirakenne on usein tason tai seinän pintarakenne. LAATAT LEVYT PALKIT PILARIT

Perustusten rakenteet : Sauvat Pinnat Perustusten rakenteet : Perustusten rakenteet ovat oma itsenäinen lohkonsa. Vähän riippuvuuksia runkorakenteiden ja talotekniikan kanssa. Harkkoperustukset ovat pientaloissa suosittuja joustavuutensa takia. Sokkeloiset perustusratkaisut. Eri perustamistasot. Rakenne- järjestelmät Raken- nukset Jäykät rakenteet

Yleensä sekajärjestelmiä. Sauvat Köydet Pinnat Rakenne- järjestelmät Raken- nukset EI - jäykät rakenteet Rakenteet lähes aina : Jäykkiä rakenteita Sauvarakenteita, laattoja ja levyjä. Yleensä sekajärjestelmiä.

Tällä kurssilla tavoitteena on : Ymmärtää rakennejärjestelmän statiikka mallintamalla sen toimintaa : palkkina, ristikkosauvana ja kaarena tai köytenä. Silloin opiskelijalla on mahdollista ymmärtää ja mallintaa monimutkaisiakin rakennejärjestelmiä : hyviä lähtökohtia rakennesuunnittelulle. Rakenteen karkeat mitat riittävät arkkitehdille yleisuunnitteluvaiheessa : palkin korkeus H = L / 10...14. Tämän jälkeen kokemuksen lisääntyessä ymmärrys laajenee ja arkkitehdin on mahdollista ymmärtää ja mallintaa hyvinkin monimutkaisia rakennejärjestelmiä.