Euroopan oikeushistoriaa 29.10-9.11.2012 Jukka Kekkonen Luentojen tavoitteet Mitä oikeushistoria on ? Koulukunnat Oikeus- vai historiatiede Oikeushistorian ”virheet” Kontekstuaalinen oikeushistoria Miksi oikeushistoriaa?
Luentojen yleiset tavoitteet 1. Oikeudellisen muutoksen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen yhteyksien osoittaminen (kontekstuaalisuus); 2. Oikeudellisen muutoksen keskeisten linjojen ja murroskohtien esittely (tiedollinen tavoite); 3. Nykyajan ja menneisyyden dialogisen suhteen osoittaminen: katsomme aina historiaa oman aikamme viitekehyksen kautta. Huom. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys; (tiedeyliopiston tavoitteet!)
Näkökulmia Muutoksen vs. jatkuvuuden dynamiikka; Oikeuden funktionaaliset välttämättömyydet; Yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitäminen; Konfliktien ratkaiseminen; Yhteiskunnallisten suhteiden ohjailu; Oikeus yhteiskunnallisten suhteiden kuvastimena
Mitä oikeushistoria on Mitä oikeushistoria on? Oikeushistoria tutkimuksen kohteena ja oppiaineena Tutkimuksen kohteet (oikeus): normit, instituutiot, käytännöt, doktriinit (opit)/oikeustiede, professiot, artefaktit; Oikeuskulttuurin käsite; Huom. Kohdealueen valtava ajallinen ja alueellinen laajuus! Tutkimuksen tavoitteet: oikeudellisen muutoksen analyysi (tulkinta, ymmärtäminen, selittäminen), oikeudellisiksi määriteltyjen ongelmien ratkaisu eri aikoina ja eri paikoissa. Miksi oikeus muuttuu? Ks. Ylikangas 1983. Vrt. oikeuden muuttumattomuus ja sen selittäminen! Vrt. nopean ja hitaan muutokset selittäminen!
Koulukunnat Erilaiset näkemykset kiinnostavista tutkimuksen kohteista; Erilaiset tavat selittää oikeuden muutosta, vastata kysymykseen, miksi oikeus muuttuu? Kolme koulukuntaa: 1) aatteellis/idealistinen, 2) rakenteellis/realistinen ja 3) eklektinen (eri selitystapoja yhdistelevä); Yksi- vai ”monipuolinen” selittäminen? On aina kysyttävä, ketkä muutosta haluavat (ja millaista) ja ketkä sitä vastustavat; Historiallinen ja rationaalinen rekonstruktio; Lingvistinen käänne/postmodernismi (tulkinnallisuuden ja kerronnallisuuden korostaminen, relativismi) 1970-luvulla; Vrt. tieteen yleiset tavoitteet: uuden ja mahdollisimman totuudellisen tiedon etsiminen, uusien näkökulmien löytäminen.
Onko oikeushistoria oikeus- vaiko historiatiede? Tarpeeton kysymys! Tieteidenvälisyys, monitieteisyys ihanteena; Instituutiot ja tutkijat; Kohteet vs. lähestymistavat: oikeushistorian kohteena ovat oikeudelliset ilmiöt. Metodiset välineet sen sijaan löytyvät historia- ja yhteiskuntatieteistä; Kysymyksenasettelu, lähdekritiikki: milloin ja mihin tarkoitukseen lähde on syntynyt; Lähteiden luotettavuus? Vrt. muistelmat – vs. akateemiset tutkimukset; Anakronistisen tarkastelun vaara!
Oikeushistorian ”virheet” Suppea kohdealue; Evolutionismi ”lakihistorian” ominaisuutena: ”muutos on kehitystä parempaan” (vrt. kontekstuaalisuus!). Käpertyminen omaan perinteeseen; Reviirien vartiointi; Deskription ylivalta; Vajavainen itsereflektio;
Kontekstuaalinen oikeushistoria Avoin kohteiden ja lähestymistapojen suhteen; Kunnianhimoinen tavoitteiltaan; Analyyttinen: oikeushistorian tutkija ei ole historian ”tuomari” vaan ”lääkäri! Generalisoiva; yleistyksiä tavoitteleva; Vertaileva (vertailuoptimistit vs. vertailuskeptikot); Ks. Kekkonen 2008. Yhteiskunnallisesti relevantti ? (Historiasta oppiminen jne.)
Miksi oikeushistoriaa? Yleissivistys; Nykyisyyden juuret; miten tähän aikaan on tultu; Historiasta oppiminen: tragediat, kontekstuaalisuus, tutkimustiedon hyväksikäyttö; Identiteettien rakentaminen (vrt. Berliinin muurin kaatumisen jälkeinen Eurooppa, 1800-luvun nationalismi); Kollektiivisten traumojen purkaminen (kriisit: sisällissodat ym.)
Kirjallisuutta http://www.helsinki.fi/oikeustiede/omasivu/kekkonen.htm Jukka Kekkonen: - Kontekstuaalinen oikeushistoria (Forum Iuris 2009 tai sama ruotsiksi: Kontextuel rättshistoria (2011) Muutos ja jatkuvuus (Talentum 2003) Suomen oikeuskulttuurin suuri linja (1998) Kriisit, valta ja oikeus (1996); Laillisuuden haaksirikko (1991) Merkantilismista liberalismiin (1987)