Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa

Bolognaprosessin yleisiä tavoitteita  Eurooppalaisen koulutusalueen vahvistaminen  Yliopistokoulutuksen yhtenäistäminen Euroopassa  Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen  Opintojen mitoituksen yhtenäistäminen ( ECTS –pisteet)  Koulutuksen läpinäkyvyys Euroopassa  Liikkuvuuden lisääminen  Yliopistokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen

Yleistä bologna-prosessista Helsingin yliopistossa  Yliopiston strategiassa, opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmassa ja kansainvälisessä toimintaohjelmassa tavoitteet vuosille  Tiedekunnat vastaavat tutkintojen laadun kehittämisestä  Opetusministeriön hankerahoituksella asiantuntijoita tiedekuntiin ja keskushallintoon vuosiksi  Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä perustettu keväällä 2003

Kaksiportainen perustutkintorakenne  Kaksivaiheinen perustutkinto muodostuu  alemmasta kandidaatin tutkinnosta (180 opintopistettä / 3 vuotta) ja  ylemmästä maisterin tutkinnosta (120 opintopistettä / 2 vuotta)  Koulutuksen kolmas vaihe muodostuu jatko-opinnoista (jatkotutkinto)

Perustutkintojen rakennevaihtoehtoja Esimerkkejä

Tutkinnonuudistus Suomen yliopistoissa  Yliopistolaki ( ) ja tutkintoasetus ( )  Opetusministeriön rooli  työryhmät ja raportit  hankerahoitus ,  Valtakunnalliset alakohtaiset koordinaatioryhmät  Valtakunnalliset yhteishankkeet (w5w)  Tutkinnonuudistuksen seuranta  Korkeakoulujen arviointineuvosto  Yliopistojen omat arvioinnit

Tukiryhmän tehtävät  tutkinnonuudistuksen koordinaatio ja tiedekuntien välisen yhteistyön organisointi  tutkinnonuudistukseen liittyvien yliopiston strategioiden toteutuksen seuranta ja edistäminen  yliopistotason periaatepäätösten valmistelu  uudistuksen ohjeistus, suositukset ja aikataulutus  yliopistotason tiedotuksen ja koulutuksen järjestäminen (www, lehdet, tilaisuudet tiedekunta- ja laitoskäynnit sekä parhaat käytännöt)  uudistukseen liittyvän valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen

Helsingin yliopiston linjapäätökset (konsistori)  Sivuaineopinnot tutkinnoissa ( ja )  Opetuksen periodisointi ( )  Arvosteluasteikot ja siirtymävaiheen yleiset periaatteet ( )  Maisteriohjelmien ja yhteistutkintojen periaatteet ( )  Alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteita koskevat linjaukset ( )  Opiskelijavalinnat uudessa tutkintojärjestelmässä ( , )  Opintojen etenemisen seuranta - Etappi ( )

Tutkinnonuudistuksen tukiryhmän suosituksia  tieto- ja viestintätekniikan opinnot uusissa tutkinnoissa ( )  liikkuvuus ja kansainvälistyminen alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ( )  henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) uudessa tutkintojärjestelmässä ( )

Siirtymävaiheesta Helsingin yliopistossa  Siirtymävaihe 3 vuotta  suositellaan opiskelijoille mahdollisimman pikaista siirtymistä uuteen tutkintoon  tiedekunnat laativat ohjeet siirtymävaiheen käytännöistä  periaatteena opiskelijamyönteiset joustavat ratkaisut  vanhat opinnot mahdollisimman täysimääräisinä uuteen tutkintoon  opiskelija valitsee joko vanhan tai uuden järjestelmän  Tiedottaminen  tiedekunnat tiedottavat tutkinnonuudistuksesta ja siirtymävaiheen käytännöistä opiskelijoille, hakijoille ja yhteistyökumppaneille  yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa uudistuksesta yleisesti

Opetusperiodit Helsingin yliopistossa lähtien  syys- ja kevätlukukausi kahdessa periodissa, joiden välissä viikon tauko  periodisointi jaksottaa opetusta ja opiskelua oppimisprosessia tukevaksi  helpottaa sivueineopiskelua  tehostaa opintojen suunnittelua  mahdollisuudet opettajien tutkimusvapaajärjestelyihin

Opintopistemitoitus ja periodiopetus  Uudessa tutkintojärjestelmässä käytetään mitoitusta, jossa opiskelijan vuoden työmäärä on 1600 tuntia (60 opintopistettä).  Opiskelijan työ tapahtuu sekä opetusperiodien aikana että niiden ulkopuolella.  Opiskelijan vuosittaisesta 60 opintopisteen edellyttämästä työmäärästä vain osa sijoittuu opetusperiodien ajalle.

Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 5.9. –  Väliviikko: 24. –  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: –  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: – 5.3.  Väliviikko: 6. –  Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): – 7.5.

Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 4.9. –  Väliviikko: 23. –  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: –  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: – 4.3.  Väliviikko: 5. – 11.3  Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): – 6.5.

Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 3.9. –  Väliviikko: 22. –  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: –  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: – 2.3.  Väliviikko: 3. – 9.3.  Kevätlukukausi: IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): – 4.5.

Poikkeuksina  lääketieteellisen ja farmasian tiedekunnan opetus kahden lukukauden jaksoissa  oikeustieteellinen, biotieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta soveltavat opetuksen periodisointia, mutta ajoittavat opetuksen yliopiston yleisiä opetusperiodeja pidemmille jaksoille

Väliviikon luonne  rytmittää opetusta ja opintoja  toimii puskurina ennen seuraavan periodin alkua  tarjoaa hengähdystauon intensiivisten periodien välille  opetuksesta vapaata aikaa  opettajalle jää aikaa keskittyä esim. opiskelijoiden oppimisen arviointiin tai seuraavan periodin opetuksen suunnitteluun  opiskelijalle väliviikko antaa aikaa esim. rästiin jääneiden opintojen ja seminaaritöiden tekemiseen sekä muuhun itsenäiseen opiskeluun

Väliviikolla, vuodenvaihteessa ja kesäkaudella  tenttejä, tasokokeita  tutkielmien ja opintojen ohjausta  laboratorio- ym. kalliita erityistiloja vaativia kursseja  harjoittelua tai opetusharjoittelua  omatoimista opiskelua, verkkokursseja, kirjallisia töitä  erillisiä erikois- ja intensiivikursseja  orientoivia opintoja  opintoja avoimessa yliopistossa  kenttäkursseja, tutkijakoulutuksen erityiskursseja  muuta opetusta, ei kuitenkaan sellaisia pakollisia opintojaksoja, joita tarjottaisiin vain opetusperiodien ulkopuolella

Tutkinnonuudistusta käsitteleviä foorumeja Helsingin yliopistossa  Alakohtaiset valtakunnalliset koordinaatioryhmät  Laitosten opetussuunnitteluryhmät  Tiedekuntaneuvostot ja opetuksen kehittämisryhmät  Verkostotapaamiset ja tilaisuudet  koko yliopiston yhteiset keskustelutilaisuudet  tiedekuntien kehittämistilaisuudet  tiedekuntien opintoasiainpäälliköiden verkosto  tutkinnonuudistuksen asiantuntijaverkosto  dekaanien ja varadekaanien verkostot  yliopiston johtoryhmä  Helsingin yliopiston opintoasiaintoimikunta  Helsingin yliopiston konsistori

Jatkokoulutuksen tutkinnonuudistuksesta  Bologna-prosessin eteneminen ja Bergenin kokous  Euroopan tohtorikoulutuksen perusperiaatteet 2007  Kolmannen syklin tutkinto 3-4 vuotta  OPM:n työryhmät ja tutkimuksen arviointi  Valtakunnallisesti alakohtainen valmistelu  Helsingin yliopistossa tutkinnonuudistuksen tukiryhmän ja tieteellisen neuvoston yhteistyö  Helsingin yliopiston jatkokoulutuksen tutkinnonuudistusta käsittelevä tilaisuus  Helsingin yliopiston yhteisten jatkokoulutusta koskevien linjausten valmistelu  Lukuvuonna ei voimaan jatkokoulutusta koskevia yliopistotason linjauksia  Syksyyn 2007 mennessä yliopistotason keskeisimmät linjaukset