Metsäseminaari Eduskunta Metsäpolitiikan ajankohtaista - metsälain uudistaminen ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö metsäosasto

Suomen metsäsektorin keskeiset muutosprosessit 2012 –Metsähallinnon uudistaminen (metsäkeskukset, Tapio, Metsähallitus) –Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja jalkauttaminen alueille (alueelliset metsäohjelmat) –Metsälain uudistaminen –Sähköisten palvelujen käyttöönotto (Metsään.fi) metsänomistajille v –Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen tasapuolisen kilpailuaseman varmistamiseksi

Suomen metsäsektorin keskeiset muutosprosessit 2012 –Uusiutuvan energian kasvavan käytön varmistaminen (pienpuun energiatuki) v –Metsänhoidon tukijärjestelmän uudistaminen - Kemera –Puumarkkinoiden yhteistyötä ja toimintaa kehitetään; ajantasainen ja avoin hintainformaatio, sähköinen puupörssi, hintaindeksit –Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsäorganisaatioiden roolit METLA • markkinaohjautuva kehittäjä • valtionavulla MMM:lle tuotettavat palvelut • strateginen tutkimus • elinkeinoelämää ja politiikka- valmistelua tukeva tutkimus • tulosten käytäntöön vienti • viranomaistehtävät • pääosin budjettirahoitus • valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta • julkiset hallintotehtävät • markkinaohjautuvaa liiketoimintaa • metsiin perustuva elinkeinojen edistäminen • julkiset hallintotehtävät • valtakunnallinen toimija • valtionapu • viestintä • imago • metsäalan yhteinen viestijä SUOMEN METSÄKESKUSMETSÄHALLITUS TAPIO SUOMEN METSÄYHDISTYS METSÄNHOITOYHDISTYKSET - METSÄNOMISTAJAT Kuva: Juha-Pekka Järvenpää •keskittyy ydintoimintoihin

Metsälain uudistamista valmistelevan työryhmän linjauksia

MEMO-jatkotyöryhmän tehtävät  Valmistella esitys metsälainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Muutoksilla tavoitellaan selkeämpää metsälainsäädäntöä, jossa kaikkia metsänomistajia kohdellaan tasavertaisesti metsänomistajien eri tavoitteet huomioiden. Esitys annetaan mennessä.  Valmistelua jatketaan MEMO-työryhmän linjanvetojen pohjalta. Valmistelussa huomioidaan uusien ehdotusten vaikutukset metsätalouden käytäntöihin ja metsälain valvontaan, kansainvälisiä velvoitteita unohtamatta.  Muuttaa metsälainsäädännön ja metsänhoidon ohjauksen ajattelutapaa: Uudistetun metsälainsäädännön tavoitteena on, että se ei ohjaa metsänomistajien käyttäytymistä tiettyyn malliin, vaan asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle sallitun toiminnan rajat. Rajat asetetaan, jotta metsätalouden kestävyys voidaan varmistaa. Lain ja asetuksen ei tule ottaa kantaa metsänomistajan metsänkasvatusmenetelmien valintaan. Metsänhoitosuositukset ovat metsätalouden kannattavuuden tärkein apuväline.

Muutoksen taustalla yhteiskunnan ja metsänomistuksen muutokset:  Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.  Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa myös virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia.  Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.  Myös yhteiskunnan muut arvot ja tavoitteet, jotka liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen ja muihin ekosysteemipalveluihin, ovat muuttuneet.  Metsätaloutta koskevaa sääntelyä voidaan vähentää uusiutuvia puuvaroja käyttävän teollisuuden ja palveluiden toimintaedellytyksiä tai metsävaroja vaarantamatta.

Metsälainsäädännön uudistamisen taustatekijät  Metsänomistajat eivät ole homogeeninen ryhmä. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsien hoidossa.  Suomalainen metsäluonto ei ole homogeeninen kasvualusta. Tietyt metsänhoidon toimenpiteet voivat onnistua esimerkiksi oikean ajoituksen tai alueen erityispiirteiden vuoksi, vaikka yleisesti toimenpiteen onnistuminen olisi haastavaa.  Näiden syiden vuoksi metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa.  Lisäksi uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden taloudellista kannattavuutta, selkeyttää metsälainsäädäntöä sekä tehostaa viranomaistoimintaa.

Metsälain uudistamisen periaatteet  Uudistuksella tavoitellaan mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista lainsäädäntöä. - vähennetään sääntelyä - säädettävät asiat määritellään yksiselitteisesti ja tarkkarajaisesti  Uudistuksella tavoitellaan valvonnan selkeyttämistä. - vähennetään valvottavia asioita - yksinkertaistetaan valvonnan periaatteita ja mittareita  Uudistuksella tavoitellaan metsänomistajien tasapuolista kohtelua. - metsänomistajien erilaiset tavoitteet omaisuuden hoidolleen otetaan nykyistä paremmin huomioon lainsäädännössä - asetetaan samat sallitun toiminnan rajat kaikille metsänkäsittelymenetelmille

MEMO jatkotyöryhmän työstämät muutostarpeet Työryhmän kokouksissa käsiteltyjä teemoja:  Metsätalouden kannattavuuden parantaminen - Muutosehdotukset palvelevat erityisesti taloudellista näkökulmaa painottavia metsänomistajia.  Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen - Muutosehdotukset palvelevat myös metsänomistajia, jotka painottavat taloudellisen tuloksen ohella esimerkiksi metsien luonto- ja maisema-arvoja.  Metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain välinen rajapinta - Muutosehdotukset selkeyttävät toimintaa tilanteissa, joissa molempia lakeja sovelletaan päällekkäin  Metsälain sääntelyn vähentäminen - Muutosehdotukset yksinkertaistavat säädöksiä yleisesti, lisäävät metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia sekä tehostavat metsälain valvontaa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Ehdotukset:  Lainsäädännön ei tule ottaa kantaa metsänomistajan metsänkasvatusmenetelmien valintaan. Metsänhoitosuositukset ovat metsätalouden kannattavuuden tärkein apuväline.  Luovutaan uudistamiskypsyysrajoista (tai vaihtoehtoisesti väljennetään).  Yläharvennukset nostetaan asetuksessa alaharvennuksien rinnalle tasavertaisiksi käsittelyvaihtoehdoksi.  Pidennetään luontaisen uudistamisen aikarajoja erityisesti vaativissa ilmasto-olosuhteissa. Vaikutukset:  Valinnanvapauden lisääminen korostaa asiantuntijaneuvonnan ja metsänhoitosuositusten (ns. työkalupakin) merkitystä. Lisäämällä valinnanvapautta voidaan parantaa myös metsätalouden kannattavuutta.  Uudistamiskypsyysrajojen poistaminen tai väljentäminen voi hieman aikaistaa hakkuita joissakin tapauksissa suhdannetilanteessa, jolloin puun kysyntä ja hinnat ovat korkeat. Uudistushakkuut voivat aikaistua myös yksittäistapauksissa, joissa metsänomistaja on rahantarpeessa, eikä saa rahoitusta muualta ja hänelle kannattavin rahoitusvaihtoehto on metsä. Lisäksi muutos voi jossain tapauksissa mahdollistaa metsikkökuvioiden yhdistämisen ja kuviokoon kasvattamisen. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi metsänomistajien hakkuukäyttäytymiseen.  Yläharvennuksilla voidaan monissa tapauksissa parantaa metsätalouden kannattavuutta, jos jäljelle jäävä puusto on laadukasta. Myös ns. jatkuvan kasvatuksen hakkuut perustuvat yläharvennuksiin.  Luontaisen uudistamisen aikarajojen pidentäminen parantaa uudistamismenetelmän käytettävyyttä etenkin pohjoisissa olosuhteissa. Luontaisen uudistamisen kilpailukyky paranee istutukseen tai kylvöön verrattaessa etenkin karuilla kasvupaikoilla.

Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Ehdotukset:  Otetaan yläharvennukset, jatkuva kasvatus/eri-ikäiskasvatus ja pienaukkohakkuut säädöksissä nykyistä paremmin huomioon. → Rinnastetaan pienaukkohakkuut ja jatkuva kasvatus kasvatushakkuisiin.  Säädetään kasvatushakkuille puuston pohjapinta-alaan tai runkolukuun perustuva uudistamisraja (~9-12 m²/ha), jonka alittaminen velvoittaa välittömään metsän uudistamiseen. Uudistamisrajaan vaikuttaa metsikön sijainti ja metsätyyppi.  Lakiin kirjataan selkeät määritelmät kasvatuskelpoiselle puustolle (hyväkasvuisia ja hyvälaatuisia) ja uudistamisrajan alittamisesta seuraavalle korjaustoimenpiteiden prosessille. Vaikutukset:  Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät aktivoivat etenkin ns. virkistys- tai monitavoitteisia metsänomistajia, mikä todennäköisesti lisää puun tarjontaa heidän metsistään.  Noin neljännes metsänomistajista on valmis siirtymään vaihtoehtoisiin menetelmiin ainakin osittain. Kokemukset "uusista" menetelmistä ratkaisee niiden suosion käytännössä.  Muutokset lisäävät metsien monipuolisuutta ja lisäävät näin maisema- ja luontoarvoja.  Siirtymäprosessi tasaikäisestä metsästä eri-ikäisrakenteiseen metsään saattaa eräillä kohteilla pienentää puuntuotosta. Toisaalta vaikutukset puuntuotannon kannattavuuteen voivat olla positiivisia. Vaikutukset lähivuosikymmenten hakkuumahdollisuuksiin eivät ole merkittäviä. Puun kysyntä- ja tarjontataso määräytyy puumarkkinoilla.

Metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain välinen rajapinta Ehdotukset:  Selvennetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain välistä suhdetta. Säädetään uuden puuston aikaansaamisen velvoitteeseen lievennyksiä, jos alueen kaavamääräyksen toimenpiderajoitukset estävät tarvittavien taimikon perustamistoimenpiteiden tekemistä. Vaikutukset:  Metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain välinen suhde koetaan nykyisin ongelmalliseksi, koska kaavamääräyksissä voidaan kieltää toimenpiteitä, jota metsälaki vaatii. Toimijat eivät ristiriitaisissa tilanteissa tiedä, noudattavatko he metsälakia vai kaavamääräyksiä. Oheinen ehdotus asettaa kaavamääräykset metsälain säädöksien edelle.

Metsälain sääntelyn vähentäminen Ehdotukset:  Täsmennetään metsäsuunnitelman määritelmää.  Lisätään metsänomistajien vapautta kasvatettavien puulajien valinnassa  Vähennetään yksityiskohtaista säätelyä toimenpidetasolla  Selkiytetään metsälain vastuukysymyksiä eri toimijoiden osalta. Metsälain vastuukysymykset tulisi ensisijaisesti ratkaista sopimuskäytännöillä. Vaikutukset:  Metsäsuunnitelman sisältövaatimusten vähentäminen laskee metsäsuunnitelman hintaa, jolloin sen kysyntä kasvaa etenkin pienmetsänomistajien keskuudessa. Lisäksi sisältövaatimusten vähentäminen auttaisi vastaamaan EU-lainsäädännön mahdollisiin muutoksiin. Monessa EU:n metsäpoliittisissa aloitteissa on esitetty, että ajantasaisen metsäsuunnitelman olemassaolo olisi kriteeri tietylle toiminnalle.  Metsänomistajat voivat valita nykyistä vapaammin omien tavoitteiden ja kasvupaikan perusteella uudistettavan metsän puulajin ja uudistamismenetelmän ja sen työvaiheet.  Mahdollistetaan sopimuskäytännöt nykyistä paremmin. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuessa kahdenkeskeisten sopimusten merkitys korostuu.

Teemoja, joita käsitellään seuraavissa kokouksissa  Metsärikosten ja -rikkomusten määrittelyt sekä metsälain valvonta.  Voidaanko sallia vähätuottoisilla alueilla (kitu- ja joutomailla) metsän jättäminen hakkuiden jälkeen luonnontilaan? Tällöin esimerkiksi ojitetuissa suometsissä mahdollistuisi luontaisen vesitalouden ja alkuperäisen suoluonnon palautuminen.  Kansainvälisten sopimusten vaikutukset metsälainsäädäntöön.  Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelymahdollisuudet ja kohteiden määrittely  Metsälain soveltaminen siirtymävaiheissa, joissa  - alue on poistumassa metsälain piiristä  - alue on siirtymässä metsälain piiriin

Kiitos