Metsänkäsittely ja kuukkeli 28.11.2011 Juha Ojala MMM metsäosasto.

Esitys aiheesta: "Metsänkäsittely ja kuukkeli 28.11.2011 Juha Ojala MMM metsäosasto."— Esityksen transkriptio:

1 Metsänkäsittely ja kuukkeli 28.11.2011 Juha Ojala MMM metsäosasto

2 Metsälain uudistamisen tavoitteita  Metsälain ja asetuksen selkeyttäminen  Sääntelyn vähentäminen  Mahdollisimman yksiselitteinen sääntely  Vähän valvottavia asioita  Valvonnan periaatteiden ja mittareiden yksinkertaistaminen → Sääntelyn yksinkertaistaminen tarkoittaa vaatimusta vähentää niitä asioita, joista ylipäätänsä säädetään, esim. perustamisilmoituksen valvonta

3 Metsälainsäädännön uudistamisen eteneminen  Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista selvittänyt työryhmä luovutti 19.1.2011 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle loppuraportin, jossa esitettiin aiheesta tärkeimmät linjanvedot, tavoitteet ja toimenpide- ehdotukset.  Prosessia jatkettiin kevään, kesän ja syksyn aikana epävirallisessa jatkotyöryhmässä, jossa linjavedoista muokattiin konkreettisia esityksiä.  Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.11.2011 virallisen metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän, joka valmistelee 30.6.2012 mennessä esityksen metsälainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Esityksen pohjalta tehdään tarvittavat hallituksen esitykset ministeriön virkatyönä. Ensimmäinen kokous pidettiin 18.11.2011.

4 Epävirallisen jatkotyöryhmän työstämät muutostarpeet Metsälain muutostarpeiden keskeisiä teemoja ovat:  Metsälain ja asetuksen yleinen selkeyttäminen ja tiivistäminen  Metsätalouden kannattavuuden parantaminen  Viranomaistoiminnan selkeyttäminen ja uudelleenmäärittäminen  Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja niiden käsittelyn uudelleenmäärittäminen  Jatkuva kasvatus ja eri-ikäiskasvatus metsänhoitomenetelmänä

5 Valinnanvapaus lisää vastuuta ja edellyttää laajaa osaamista  Valinnanvapauden lisääminen kasvattaa metsänomistajien vastuuta. Jos esimerkiksi valittu metsänuudistamistapa ei onnistu, metsänomistajan tulee tehdä vaadittavat korjaustoimenpiteet.  Vastuun lisääntyminen otetaan huomioon myös viranomaisten valvonnassa. Metsän uudistamisessa valvontaa kohdennetaan nykyistä enemmän vakiintumistarkastuksiin, jolloin valvotaan taimettumisen onnistumista eikä suoritettuja toimenpiteitä.  Neuvontaa antavilta metsäammattilaisilta ja metsänhoitosuositusten laatijoilta edellytetään nykyistä laajempaa osaamista. Suositusten ja neuvonnan tulee olla puolueetonta ja perustua empiiriseen tutkimukseen.

6 Muutosehdotus; metsätalouden kannattavuuden parantaminen  Lain ja asetuksen ei tule ottaa kantaa metsänomistajan metsänkasvatusmenetelmien valintaan. Metsänhoitosuositukset ovat metsätalouden kannattavuuden tärkein ohjauskeino.  Luovutaan uudistamiskypsyysrajoista.  Yläharvennukset nostetaan asetuksessa alaharvennuksien rinnalle tasavertaisiksi käsittelyvaihtoehdoksi.  Vähätuottoisilla alueilla sallitaan metsän jättäminen hakkuiden jälkeen luonnontilaan, joka mahdollistaa esimerkiksi ojitettujen suometsien tapauksessa luontaisen vesitalouden ja alkuperäisen suoluonnon palautumisen. Alueelle tulee kuitenkin jättää säästöpuita.  Luontaisen uudistamisen aikarajoja pidennetään erityisesti vaativissa ilmasto- olosuhteissa.

7 Muutosehdotus; viranomaistoiminnan selkeyttäminen ja uudelleenmäärittäminen  Kohdennetaan valvontatyötä uudestaan. Keskitytään puun laillisuuden, taimikoiden aikaansaamisen ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelun valvontaan.  Hyödynnetään entistä voimakkaammin riskikartoitusta valvonnan kohdentamisessa. Lisäksi esimerkiksi Metsähallituksen ja muiden suurien metsänomistajien osalta voidaan säästää resursseja valvomalla, että organisaatioiden sisäinen valvontajärjestelmä on riittävä (valvontajärjestelmän toimivuuden tarkastamisen yhteydessä tehdään pistotarkastuksia).  Poistetaan taimikon perustamisilmoitusmenettely, jolloin metsänkäyttöilmoituksen rooli korostuu valvonnassa.  Uudistamiseen liittyvän valvonnan vapautuneita resursseja käytetään taimikoiden vakiintumistarkastuksissa. Tällöin valvotaan uudistamisen tulosta, eikä uudistamisen toimenpiteitä.  Myrskytuhojen korjuun yhteydessä tehtävien hakkuiden ilmoitusmenettelyä tarkennetaan.

8 Muutosehdotus; erityisen tärkeiden elinympäristöjen uudelleenmäärittäminen  Tarkennetaan metsälain 10 §:n kohteiden ominaispiirteiden määritelmiä ja kirjataan asetukseen tarvittaessa selkeät suojavyöhykkeiden leveydet.  Sallitaan varovaiset, kohteen ominaispiirteet säilyttävät kasvatushakkuut 10 §:n kohteilla/suojavyöhykkeillä hyvälaatuisen puuston osalta. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät puut ja pensaat säästetään hakkuilta. Muutoin sallitut ja kielletyt toimenpiteet säilytetään ennallaan.  Tarkennetaan metsälakia siten, että 10 §:n kohteiden erityiset käyttörajoitukset raukeavat, jos luonnontuhot muuttavat olennaisesti elinympäristöjen tärkeitä ominaispiirteitä.  Metsätuholakia sovelletaan metsälain 10 §:n kohteilla (metsätuholain muutos vireillä)

9 Muutosehdotus; jatkuva kasvatus ja eri- ikäiskasvatus metsänhoitomenetelmänä  Lakiin kirjataan kasvatushakkuita koskien puuston pohjapinta-alaan perustuva uudistamisraja (~9-12 m²/ha), jonka alittaminen velvoittaa aina metsän uudistamiseen. Uudistamisrajaan vaikuttaa metsikön sijainti ja metsätyyppi. Kasvatuskelvottomia puita ei huomioida uudistamisrajaa laskettaessa.  Leimikon rajaus kirjataan sisällöltään siten, että (luonnos): "harvennettavan metsikön pohjapinta-alan tulee ylittää asetetun uudistamisrajan kaikilta vähintään 0,5 hehtaarin kokoisilta osiltaan. Mikäli metsiköstä voidaan rajata yhtenäinen ja käsitelty yli 0,5 hehtaarin uudistamisrajan alittava osa, sovelletaan siihen uudistamisvelvoitetta."  Rinnastetaan pienaukkohakkuut kasvatushakkuisiin, jolloin uudistamisrajan pohjapinta-ala lasketaan pienaukkojen ja välialueiden yhdessä muodostamasta käsittelyalueelta.  Lakiin kirjataan selkeät määritelmät kasvatuskelpoiselle puustolle ja uudistamisrajan alittamisesta seuraavalle korjaustoimenpiteiden prosessille.  Kasvatushakkuiden seurauksena syntynyt uudistamisrajan alittuminen velvoittaa käsitellyn alueen uudistamiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällöin jäljellä oleva varttunut puusto hakataan ja perustetaan uusi taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Taimikon perustamisessa sovelletaan samoja säädöksiä ja menettelyitä kuin uudistushakkuun jälkeen tehtävässä uudistamisessa.

10 Ehdotusten vaikutukset kuukkelin ym. elinympäristöihin  Uudistettu metsälainsäädäntö antaa metsänomistajille paremmat edellytykset valita soveltuva metsänkäsittelytapa myös kuukkeleiden reviireillä. Säädöksillä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata metsänomistajia eri-ikäisrakenteisen metsän hoitoon, vaan antaa siihen mahdollisuus.  Metsänomistajilla on enemmän vaihtoehtoja metsien käsittelyyn -> monimuotoisuus lisääntyy  Metsänomistajien tiedostavat jatkossa paremmin eri metsänhoitomenetelmien taloudelliset ja ekologiset vaikutukset.  Uudistamisvelvoitteen poistaminen esimerkiksi karuilta turvemailta lisää puustoisten soiden luontaista ennallistumista (mm. riekko).

11 Yhteenveto  Uudistamisvelvoite säilytetään  Lakiin kirjataan kasvatushakkuita koskien puuston pohjapinta-alaan perustuva uudistamisraja (~9-12 m²/ha), jonka alittaminen velvoittaa metsän uudistamiseen.  Lakiin kirjataan selkeät määritelmät kasvatuskelpoiselle puustolle (hyvälaatuinen, hyväkasvuinen, terve) ja uudistamisrajan alittamisesta seuraavalle korjaustoimenpiteiden prosessille.  Hakkuut jaetaan edelleen kasvatus- ja uudistushakkuisiin; kasvatushakkuisiin sisältyy mm. erirakenteisen metsän käsittely  Tarkennetaan 10§ kohteiden määrittelyä ja niiden käsittelymahdollisuuksia  Lain valvontaa kohdennetaan uudestaan ja tehostetaan