Vipuvoimaa EU:lta -hanketietoisku Jyväskylä Eija Haatanen

ESR-haku TEM:n hallinnonalan hankkeisiin, kevät Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus - Manner-Suomen ESR –ohjelma-asiakirja - Kuvaukset valtakunnallisista kehittämisohjelmista - Muut ohjeet osoitteessa: Haku klo tai klo mennessä

ESR-haku … kevät 2010  ”valmiit” hankesuunnitelmat  valmistelussa olevat hankesuunnitelmat ja jatkohankkeet. Jatkorahoitusta voi hakea perustelluista syistä toiminnan kehittämiseen ja hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen.  Hankkeiden valmisteluvaiheessa edellytetään paikallista yhteistyötä, esim. TE-toimiston kanssa

ESR-haku … kevät 2010  Kuntarahoitus: % julkisesta rahoituksesta (= ESR + valtio + kunta + muu julkinen yht.).  Valtakunnallinen osio: kuntaraha vähintään 15 %  Alueosio: kuntaraha toimintalinjakohtaisesti %  Yksityinen rahoitus hanketyypistä riippuen  Hakemuksen liitteeksi aiesopimukset tai muu vastaava dokumentti kunta- ja muusta rahoituksesta

ESR-haku … kevät 2010  Työvoimapoliittiset toimenpiteet (palkkatuki, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus): ei EURA-hakemukseen, vaan erilliset liitelomakkeet, jotka palautetaan allekirjoitettuna hankehakemuksen yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen

ESR-haku … kevät 2010 Haettavana olevat toimintalinjat  TL 1, pk-yritysten osaamista, kasvua ja verkostoitumista sekä yrittäjyyttä edistävät hankkeet  TL 2, työmarkkinoille pääsyä edistävät hankkeet, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja tasa- arvohankkeet.  TL 4, työperusteista maahanmuuttoa ja EU:n jäsenvaltioiden välisiä hyvien käytäntöjen levittämistä edistävät hankkeet

TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoite Edistää pk-yritysten kasvua ja kehittää niiden valmiuksia ennakoida toimintaympäristön ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen, työurien pidentämien sekä osaavan työvoiman saatavuus erityisesti muutostilanteissa.  Rahoitus kohdennetaan sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Suositaan hankkeita, joissa edistetään ammattiin valmistuneiden nuorten yrittäjyyttä

TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tuettava toiminta  henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen työtä uudelleen organisoimalla  tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen  yrittäjyysvalmiuksien ja -aktiivisuuden parantaminen Kohderyhmät  pk-yritysten ja mikroyritysten henkilöstö ja johto  yrittäjiksi aikovat ja yksinyrittäjät  suuret yritykset verkostoituneina pk-yritysten kanssa  työnhakijat rekrytointihankkeissa  kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö yrityspalveluiden kehittämishankkeissa

TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Länsi-Suomen suuralueosio : Haettava rahoitus , kuntaraha (12 %) Mahdollinen muu julkinen rahoitus ei vaikuta kuntarahaosuuteen, vaan vähentää vastaavasti valtion rahoitusosuutta. MYAK:n mukaisesti 1/3 rahoituksesta kohdentuu Saarijärven- Viitasaaren seudulle Yritysten rahoitus yrityksiin kohdistuvista ostopalveluista on 30 – 50 %, pääsääntöisesti osallistumismaksuja, vain erityistilanteissa erikseen raportoitavia luontoissuorituksia (hankkeesta johtuvia vuokrakustannuksia, yritysten omien kouluttajien palkkakustannuksia tai koulutusmateriaalia) Keski-Suomen elinkeinojen kehittämiseen liittyviä yhteistyöhankkeita valmistellaan maakunnan kärkiklusteriohjelmissa, joista yritykset voivat saada apua kehityshankkeidensa valmisteluun. Ks.

TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Tavoite Pitkittyvän työttömyyden ja sen seurauksien nopea ehkäisy, nuorten koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, opintojen jälkeisen työhönsijoittumisen nopeuttaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kehittämistoimien avulla varaudutaan ikärakenteen muutoksiin ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus

TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Tuettava toiminta  nuorten työelämävalmiuksien ja työllistyvyyden edistäminen,  nuorten koulutus- ja työllistymispolkujen kehittäminen ml. nuorten työpajojen kehittäminen  uudenlaisten yhteistyömallien ja työllisyyskumppanuuksien hyödyntäminen vaikeasti työllistyvien palveluissa  yksilölliset työllisyystoimet ja –palvelut, ml. aikuisten työpajatyyppinen toiminta osana toimivia työmarkkinapolkuja  maahanmuuttajille suunnatut palvelut  välityömarkkinoiden hyvien toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen  tasa-arvon edistäminen

TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kohderyhmät  nuoret, joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille tai koulutukseen  syrjäytymisvaarassa olevat nuoret  rakennemuutoksen takia työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat  ikääntyvät työttömät, joilla on matala koulutustaso  vaikeasti työllistyvät työnhakijat  yhteistyökumppanit ja välityömarkkinoiden toimijat syrjäytymisen ehkäisyssä ja palvelujärjestelmien kehittämisessä  työttömät naiset ja miehet hankkeissa, joissa vähennetään sukupuolen mukaista jakoa työelämässä ja koulutuksessa

TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Välityömarkkinat –kehittämisohjelma (valtakunnallinen osio) Haettava rahoitus , kuntaraha (15 %) Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen -kehittämisohjelma (valtakunnallinen osio) Haettava rahoitus , kuntaraha (15 %) Välityömarkkinat, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten työllistyminen, tasa-arvo (Länsi-Suomen suuralueosio) Haettava rahoitus , kuntaraha (17 %) Mahdollinen muu julkinen rahoitus ei vaikuta kuntarahaosuuteen, vaan vähentää vastaavasti valtion rahoitusosuutta MYAK:n mukaisesti 1/3 rahoituksesta kohdentuu Saarijärven- Viitasaaren seudulle

TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa Tavoite Työperusteisen maahanmuuton tukeminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa. Hyvien käytäntöjen etsiminen EU:n jäsenmaissa ja niiden levittäminen ja juurruttaminen. Tuettava toiminta  työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvä yhteistyö  hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen

TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa Kohderyhmät  EU-alueen työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät yhteistyötahot Suomessa ja kohdemaissa  EU-alueen lähtömaiden työnhakijat perheineen  Suomeen pyrkivät EU-alueen lähtömaiden elinkeinonharjoittajat  Hyvien käytäntöjen etsimiseen ja kansainvälisten kokemusten vaihtoon liittyvät yhteistyökumppanuudet

TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa Työperusteisen maahanmuuton edistäminen –kehittämisohjelma (valtakunnallinen osio) Haettava rahoitus , kuntaraha (15 %) Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen (Länsi-Suomen suuralueosio) Haettava rahoitus , kuntaraha (16 %) Mahdollinen muu julkinen rahoitus ei vaikuta kuntarahaosuuteen, vaan vähentää vastaavasti valtion rahoitusosuutta. MYAK:n mukaisesti 1/3 rahoituksesta kohdentuu Saarijärven- Viitasaaren seudulle

ESR-haku … kevät 2010 Hakemukset tehdään sähköisesti EURA2007- tietojärjestelmään osoitteessa: Hankesuunnitelma on mahdollista tehdä vaiheittain (tallenna kuitenkin mahdollisimman usein).  Valmis tallennettu versio lähetetään rahoittajalle valitsemalla ”jätä viranomaiskäsittelyyn” sekä tulostetaan ja toimitetaan nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoittamana Keski-Suomen ELY-keskukseen. Hakemusta ei voi muokata sen jälkeen, kun se on jätetty viranomaiskäsittelyyn

ESR-haku … kevät 2010 TUETTAVAT KUSTANNUKSET ESR-osarahoitus kohdennetaan pääasiassa hankehenkilöstön, kuten projektipäällikön ja –sihteerin, ohjaajien, valmentajien ja neuvontahenkilöstön palkkaus- ja matkakustannuksiin, asiantuntijapalvelujen ostoihin ja koulutukseen sekä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin

ESR-haku … kevät 2010 JATKOHANKKEET Jatkohankkeista tulee laatia erilliset hakemukset sähköisesti EURA-järjestelmässä ja toimittaa tulostetut, allekirjoitetut hakemukset rahoittajalle hakuajan puitteissa. Jatkohankkeen suunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten hanke täydentää aiemmin toteutettua hanketta. HANKKEIDEN KESTO Hankkeiden toteutusaika on rajallinen ja aikataulun tulee olla realistisessa suhteessa hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin. Ohjelmakauden viimeisten vuosien 2012 – 2013 ESR-varat tulevat olennaisesti pienenemään vuosien 2007 – 2011 tasosta

ESR-haku … kevät 2010 Valintakriteerit 10 kpl á 0 – 5 pistettä. Maksimipistemäärä on 50. Rahoitettavaksi valitaan kussakin toimintalinjassa eniten pisteitä saaneet hakemukset. Kuitenkin alin hyväksyttävä yhteispistemäärä (= yleiset ja erityiset arviointiperusteet) on 32 pistettä. Valintaprosessi: asiantuntijalausunnot – valintaryhmän arvio – ELY-johtoryhmä – hankeryhmä – päätös

ESR-haku … kevät 2010 Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot:  Projekti sopii ESR-ohjelmaan ja haussa olleeseen toimintalinjaan.  Projektin toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen.  Projekti edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista:  sukupuolten välinen tasa-arvo  kumppanuus ja verkostoituminen  teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot  kestävän kehityksen sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen tai ekologinen ulottuvuus

ESR-haku … kevät 2010 Yleiset arviointiperusteet Mikäli valinnan välttämättömät ehdot toteutuvat, projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä erityisten arviointiperusteiden perusteella asteikolla 0 – 5 seuraavasti:  5 = erinomaisesti  4 = hyvin  3 = tyydyttävästi  2 = välttävästi  1 = heikosti  0 = ei lainkaan

ESR-haku … kevät 2010 Yleiset arviointiperusteet  Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen.  Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.  Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävä osaaminen ja kokemus.  Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja yhteistyösuhteet oleellisiin sidosryhmiin.  Projektissa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä, pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia

ESR-haku … kevät 2010 Erityiset arviointiperusteet  Yhteistyö ja työnjako Hankesuunnitelmasta ilmenee, miten hanke täydentää olemassa olevia alueen palveluja, ja miten työnjako työvoima- ja elinkeinotoimistojen kanssa on järjestetty.  Kestävät vaikutukset ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hankesuunnitelmassa on kuvattu, miten kehitetyt hyvät käytännöt vakiinnutetaan toteuttajaorganisaation ja yhteistyöverkoston toimintaan.  Vaikuttavuus Määrällinen ja laadullinen vaikuttavuus ja kyky mitata vaikuttavuutta

ESR-haku … kevät 2010  Vaikuttavuus - työllisyyteen - yrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden lisääntymiseen - liiketoimintaosaamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen - vahvempaan osaamiseen  Innovatiivisuus Uusien palvelumallien ja –ideoiden soveltaminen ja hyödyntäminen, siten että ne vastaavat alueellisia elinkeino- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita.  Sitoutuneisuus Kuntien ja yritysten sitoutuminen rahoittamaan hanketta