1 Lapsi- ja nuoriso ( ja perhe) politiikan uudistuvat tavoitteet Maria Kaisa Aula Tampereen yliopiston seminaarissa

2 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989 Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Provision Osallistuminen ja oikeus tulla kuulluksi Participation

3 YK:n kriteerit: Lapsilähtöinen yhteiskunta pysyvät uudet toimintatavat ja rakenteet  Kansallinen (ja paikallinen) strategia  Lasten, nuorten ja perheiden politiikan koordinaatiorakenteet  Lapsiasiavaltuutettu itsenäisenä ”valvojana”  Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa  Parempi tieto ja seuranta lasten hyvinvoinnista  Lapsen paras -> päätösten lapsivaikutusten arviointi/ennakointi  Lapsen oikeuksista tiedottaminen ja koulutus (ml. lasten osallistuminen ja vaikuttaminen)

YK-komitea suositti/kesäkuu 2011  selkeämpi koordinaatiomekanismi tarpeen ml. yhteydet kuntapolitiikkaan (STM/OPM)  ”child budgeting” kunta- ja valtiotasolla eli parempi läpinäkyvyys: mitä lapsiin panostetaan ja mitä se tuottaa eri kunnissa?  lasten hyvinvointitieto etenkin haavoittuvien ryhmien ja vähemmistöjen kannalta  eri ammattilaisille koulutusta lapsen ihmis- oikeuksista (ml. vuorovaikutustaidot, osallistuminen, vaikuttaminen) 4

Kataisen hallituksen ohjelma 2011  Lasten, nuorten ja perheiden asioiden yhteistyötä valtioneuvostossa parannetaan luomalla toimiva koordinaatio asianomaisten ministeriöiden (STM, OKM, OM, TEM) välille. Hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijuutta koordinaatio- ja kehittämistoiminnassa.  Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla vahvistetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa  Lisätään lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa  Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit kehitetään 5

Monialaisen johtamisen haasteita  Monialainen johtaminen ja suunnittelu - kuka johtaa?  ”Lintuperspektiivi” vs. eri toimialojen ”valtakamppailu”  Elämänkaaren nivelvaiheet ja hallinnon raja-alueet  hyvinvointityö koulussa  erityistä tukea tarvitsevat lapset  muistetaanko kulttuuri?  Lasten ja nuorten kokemustieto hyödyksi palveluiden kehittämisessä  ei vain nuorisotyön asia! 6

Palvelut lasten näkökulmasta  omat vanhemmat tärkeimmät -> kotikasvatuksen tuki  ovat ihmisiä ja ihmissuhteita - ei ammattíkuntia  voinko luottaa vieraaseen aikuiseen?  koululta lapset odottavat enemmän hyvinvointitukea  kaikilla ammattilaisilla tulisi olla hyvä perustieto muista palveluista = neuvonta/ohjaus  aikuisten vuorovaikutustaidot 7

8 Lasten laatu: esimerkki koulusta Mitä lapset painottavat hyvässä koulussa? 1)viihtyisää, kaunista, siistiä ja terveyttä tukevaa fyysistä ympäristöä (tilojen ja pihan pienet tärkeät asiat) 2)koulupäivän hengähdyshetkiä (ruokailu, välitunnit ja niiden toiminnallisuus) 3)kiusaamisen vähentämistä ja koulun hyvää ilmapiiriä (tasapuoliset opettajat, ryhmäytyminen, tutustuminen toisiin oppilaisiin, mukavia tapahtumia) 4)lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa

9 Koulu: parannettavaa ” Parempaa ruokaa voisi tulla. Perunoita voisi kypsentää paremmin” (alakoululainen) ”Välitunnit sais olla pidempiä että ehtisi kunnolla leikkiä ja liikkua.” (alakoululainen) ”Oppilaille valitetaan että he eivät käy välitunnilla ulkona mutta siellä ei ole mitään tekemistä niin miksi sinne kukaan haluaisi mennä? (yläkoululainen) ”Maalatkaa koulu pirteämmäksi eikä sellaiseksi kuin sairaala!!!” (yläkoululainen) ”Voisi puuhata muiden luokkien kanssa että kaikki oppisi tuntemaan toisensa paremmin” (alakoululainen)

10 Laadukas vapaa-aika lasten kannalta ” Ympäristö on turvallinen ja puhdas. Urheilupaikkoja on riittävästi. Pururatoja on tarpeeksi. Mihinkään harrastukseen ei ole pitkä matka ja harrastuksia on riittävästi. Lähelläni asuu riittävästi kavereita.” (alakoululainen) ”” Siihen, että vapaa-aikaa yleensäkään jää koulun ja harrastusten jälkeen” (alakoululainen) ”Voi olla rauhassa, ei oo kiire. Sulkapallo on kivaa kaverin kanssa” (alakoululainen) ” Haluaisin että olisi joku kerho missä tehtäis kaikenlaista kivaa”

Mitkä asiat lasten kokemaan laatuun vaikuttavat palveluissa?  Ihmissuhteet: tunnetaanko työntekijöitä  vaihtuvuus  tavoitettavuus  Onko aikuinen kiinnostunut lapsesta kokonaisena ihmisenä  Lähietäisyys  Ajankäyttö: onko kiire?  Onko lapsilla ylipäätään tietoa palveluista?  Aikuisten vuorovaikutustaidot  Aikuisten perustelut päätöksille  Usein lasten tärkeät asiat ovat pieniä mutta vaativat hoksaamista  Hyvä ruoka 11

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteina  Eriarvoistumisen ehkäiseminen  Yksinäisyyden ja suorituspaineiden vähentäminen  Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus  Tuki vanhemmille - ajoissa  Aikaa lapsille - arvoa (koti)kasvatukselle!  Parisuhteen kestävyys ja erotilanne  Päihdehaittojen vähentäminen  Koko kasvuympäristö huomioon : kasvurauhan turvaaminen (media, mainonta, työnantajat ) 12

13 Lapsetkin ovat kuntalaisia! Kiitos!  valokuvat Porin ja Satakunnan lastenkulttuuri verkosto ”Vähäx valottaa”- festivaali (Päivi Setälä)