Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan

Esitys aiheesta: "Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

2 Lapsiasiavaltuutettu
Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää, miten lapset voivat ja miten heidän oikeutensa toteutuvat. Tiedottaa lapsille ja aikuisille lasten ihmisoikeuksista. Vaikuttaa päättäjiin, että lasten asiat olisivat paremmin.

3 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan myös ruoka-asioissa
Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia. Lapsella on oikeus hyvään elämään, oman yksilöllisen kasvun tahtiin. Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi, kun päätetään lasten asioista. Aikuisten pitää selvittää lasten mielipiteitä ja ottaa ne huomioon päätöksissään Lapsen vanhemmilla on päävastuu lapsen huolenpidosta ja suojelusta mutta valtion ja kuntien pitää tukea heitä.

4 Erilaisia lapsia ja nuoria - sama oikeus myös hyvään ruokaan!
Tytöt ja pojat Lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaat Sairaalassa olevat lapset Kehitysvammaiset lapset Liikuntavammaiset Kuulo- ja näkövammaiset Vankilassa olevien vanhempien lapset Yksin tulevat alaikäiset turvapaikanhakijat Kristityt Islaminuskoiset Uskonnottomat Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Ruotsinkieliset Maahanmuuttajat Vilkkaat lapset Rauhalliset lapset

5 (Ruoka) palveluiden laatua ja vaikuttavuutta – kenen kannalta?
Ammattilaisen Vanhemman Lapsen ja nuoren

6 Läheiset ihmissuhteet kannattelevat
”Saan ruokaa, minusta pidetään huolta ja saan käydä harrastuksissa ja olen turvassa.” (alakoululainen) Ihmissuhteiden laadun suuri merkitys lasten hyvinvoinnille - ruoka on osa hyvää ilmapiiriä iloissa ja hyvin olevissa asioissa: vanhemmat, sisarukset, kaverit, isovanhemmat, koulun ilmapiiri, lemmikit huolissa: riidat, kiusaaminen, epätasapuolinen kohtelu, yksinäisyys, kavereiden puute

7 Lasten mielestä hyvä koulu!
”Parempaa ruokaa voisi tulla. Perunoita voisi kypsentää paremmin” (alakoululainen) ”Välitunnit sais olla pidempiä että ehtisi kunnolla leikkiä ja liikkua.” (alakoululainen) ”Oppilaille valitetaan että he eivät käy välitunnilla ulkona mutta siellä ei ole mitään tekemistä niin miksi sinne kukaan haluaisi mennä? (yläkoululainen) ””Maalatkaa koulu pirteämmäksi eikä sellaiseksi kuin sairaala!!!” (yläkoululainen) ”Voisi puuhata muiden luokkien kanssa että kaikki oppisi tuntemaan toisensa paremmin” (alakoululainen) ”Haluaisin vaikuttaa siihen mitä tehdään käsityötunnilla koska opettaja aina päättää mitä tehdään”

8 Lasten hyvän koulun kriteerit painottavat
viihtyisää, kaunista, ”kotoisaa” fyysistä ympäristöä: tilat ja piha koulupäivän hengähdyshetkiä (ruokailu, välitunnit) koulun hyvää ilmapiiriä ja kaverisuhteita lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa (”pienet tärkeät asiat”)

9 Mitkä asiat lasten kokemaan laatuun vaikuttavat palveluissa?
Onko lapsilla ylipäätään tietoa palveluista? Aikuisten aika ja vuorovaikutustaidot Aikuisten perustelut päätöksille Ammattikuntien yhteistyökyky ja tieto toisistaan Vanhempien läsnäolo Sisarukset/kaverit Ihmissuhteet: tunnetaanko työntekijöitä vaihtuvuus tavoitettavuus Onko aikuinen kiinnostunut lapsesta kokonaisena ihmisenä? Tilojen kauneus ja värit Ilmapiiri Ruoka/tarjoilut

10 Ruoka ja lasten hyvinvoinnin seuranta
56 kansallisen lasten hyvinvointi-indikaattorin joukossa ovat TERVEYS -ULOTTUVUUDELLA Ylipaino Hedelmien syöminen PERHE, VAPAA-AIKA JA OSALLISUUS Perheiden yhdessä syöminen Suomi menestyy huonosti kv-vertailussa

11 Ylipainoisten 12-, 14- ja 16-vuotiaiden tyttöjen osuudet (%) vuosina 1977–2013 (Nuorten terveystapatutkimus)

12 Ylipainoisten 12-, 14- ja 16-vuotiaiden poikien osuudet (%) vuosina 1977–2013 (Nuorten terveystapatutkimus)

13 Hedelmiä päivittäin syövien 11-, 13- ja 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen osuudet (%) vuosina 2002–2010 (%) (JY/WHO-Koululaistutkimus). 2002 2006 2010 11-v. Pojat 21 24 25 Tytöt 26 27 33 Kaikki 23 29 13-v. 15 18 20 28 15-v. 14 22

14 Perheen kanssa yhdessä ateriointi viikonpäivinä % osuudet (1998- 2010) (WHO-koululaistutkimus/JY)

15 Perheen kanssa yhdessä ateriointi viikonloppuisin % osuudet (1998- 2010) (WHO-koululaistutkimus)

16 Lasten oikeus hyvään ruokaan toteutuu kun
Aikuisilla on aikaa lapsille: koulussa, kotona, päivähoidossa; yhdessäolo ja kohtaaminen Aikuiset ymmärtävät ruuan merkityksen lapsille Lapset saavat arvioida ruokapalveluita ja antaa palautetta, jonka aikuiset ottavat huomioon Lapset saavat osallistua ruuanvalmistukseen Kunnassa on hyvä yhteistyö koulun/päiväkodin/sairaalan ja ruokapalveluiden kesken; arvioidaan päätösten vaikutukset lapsiin Vanhemmille ja lapsille annetaan tietoa ja tukea terveellisissä ruokavalinnoissa

17 www.lapsiasia.fi; www.lastensivut.fi alakouluikäisille
Kiitos!