Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Katsaus alueen opinnäytetöihin Koillismaan päätösseminaari Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori

Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta Reija Hietaharju, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma • Työn tavoitteena kuvailla alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta Kuusamon päivähoidossa • Tutkimukseen osallistui 4 vanhempaa kahdesta Kuusamon päiväkodista • Opinnäytetyö kvalitatiivinen tutkimus joka suoritettiin teemahaastattelulla • Teemahaastattelurunko rakentui tapahtumien varaan, joissa kasvatuskumppanuus käytännössä toteutuu: – päivähoidon aloitus – kasvatuskeskustelut – päivittäiset kohtaamiset • Aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysillä • Opinnäytetyön arvioitu valmistumisajankohta on lokakuu Valmis työ on saatavissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kirjastosta, sekä mahdollisesti Theseus-tietokannasta

Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta • Päivähoidon aloitus – Tutustuminen – Tiedonsaanti aloituksessa – Toiveiden ja mielipiteiden huomiointi aloituksessa • Kasvatuskeskustelut – Kasvatuskeskustelu käytännössä – Molemminpuolinen arvostus – Päivähoitoon vaikuttaminen • Päivittäiset kohtaamiset – Päivittäiset keskustelut, tiedonkulku, aika keskusteluille – Omahoitajuus, työntekijöiden sensitiivisyys – Luottamus päiväkodin työntekijöihin, vanhempien avoimuus – Lapsen yksilöllisyys, työntekijöiden rooli ongelmatilanteissa – Vanhempien keskinäinen yhteistyö

Johtopäätöksiä • Vanhemmat kokivat kasvatuskumppanuuden toimivan Kuusamossa hyvin • Vanhemmat kiittelivät omahoitajuutta ja vapaata kanssakäymistä • Päiväkotia pidettiin hyvänä ja turvallisena paikkana, jossa lapsi viihtyy • Hyvän kumppanuussuhteen luomiseksi on jo päivähoidon aloituksessa keskityttävä työntekijöiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen • Lapsen yksilöllisyyden huomioiminen askarrutti vanhempia ja tiedonvälityksen koettiin joiltain osin voitavan olla parempaa • Päivittäisiin keskusteluihin kaivattiin lisää lapsen kehitystä ja oppimista koskevaa keskustelua • Vanhemmat kokivat omahoitajuuden loistavana välineenä toteuttaa kasvatuskumppanuutta, vaikka muiden hoitajien kanssa kanssakäynti saattoi omahoitajuuden takia jäädä vähälle

Lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatuskumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli ja Terhi Manninen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma -Tutkimuksen tavoitteena kuvailla kasvatuskumppanuuskoulutuksen käyneiden lastentarhanopettajien kokemuksia koulutuksen näkymisestä omassa työskentelyssä ja ammatillisessa kasvussa -Tutkimuksen kohdejoukkona kuusamolaiset kasvatuskumppanuus- koulutuksen käyneet lastentarhanopettajat -Aineistonkeruu teemahaastattelulla keväällä Työ valmistumassa syksyn aikana – abstrakti loppuraportissa -Yhteistyökumppaneina kehittämiskoordinaattori sekä kunnan päivähoidonohjaajat

Vanhempien kokemuksia osallisuudesta päivähoitopalveluissa Johanna Ollila, Tiia Raiskio ja Jonna-Mari Tiirola, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma -Opinnäytetyön tavoitteena tutkia vanhempien kokemuksia osallisuudesta lapsensa varhaiskasvatuksesta päivähoidossa -Tutkimuksen kohdejoukkona yhden kunnan päivähoitolasten vanhemmat -Valmistuva työ on luettavissa josta valmiin työn voi etsiä työn nimellä tai tekijöiden nimellä

Tutkimusaineisto • Aineisto saatiin keräämällä vanhemmilta vapaamuotoisia kertomuksia osallisuuden kokemuksistaan päivähoitopalveluissa • Kaikki päivähoitopalveluiden piiriin kuuluvat vanhemmat saivat vastata • Vastauksia tuli 8 kappaletta • Analysoimme sekä määrällistimme aineiston • Vanhemmat käsittelivät kertomuksissaan 15 päivähoitoon ja osallisuuteen liittyvää asiaa • Asiat koottiin kolmeksi teemaksi

Päätulokset • Yleisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä osallisuuteensa päivähoitopalveluissa • Alla yksi esimerkki jokaisen teeman toimivasta/ kehitettävästä asiasta: 1.Päivähoidon aloitusvaihe (esim. päivähoitoon hakeminen helppoa/ päivähoitopaikan saaminen vaikeaa) 2.Vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö (esim. toimiva tiedonkulku/ tulisi olla mahdollisuus päivittäisiin kohtaamisiin työntekijöiden kanssa) 3.Tyytyväisyys päivähoitopalveluihin (esim. yleinen tyytyväisyys tarjolla oleviin palveluihin/ vanhempien toiveiden huomioiminen tapahtumia järjestettäessä)

Moniammatillisuus perhetyössä – Taivalkosken malli Oona Parviainen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma -Tutkimuksen tavoitteena kuvailla moniammatillista yhteistyötä perhetyössä ja löytää keinoja yhteistyön parantamiseen -Kohdejoukkona moniammatillinen viranomaisverkosto Taivalkosken kunnasta -Aineistonkeruu puoli-strukturoidulla teemahaastattelulla (14vastaajaa) -Työ kirjoittamisvaiheessa - valmis työ luettavissa Theseus- tietokannassa -Yhteistyökumppaneina kuntatoimijoiden lisäksi kehittämiskoordinaattori sekä Kainuun perhetyöntekijät (perhetyöntekijäverkosto)

Yhteistyön parantamisen keinoja Yhteiskeskustelu toimintaohjeiden luomiseksi ja pelisäännöistä sopimiseksi. Työnantajan tulisi koota neuvottelujen pohjalta selkeät toimintaohjeet, joita päivitetään tarpeen mukaan. Vastuuhenkilöiden nimeäminen. Suostumuslomakkeen käyttöönotto. Tutustuminen yhteistyökumppaneiden työhön. Tarpeettomat palaverit karsitaan.  Työajan tehokas käyttö. Toiminnan jatkuva arviointi.

Käynnistysvaiheessa olevia opinnäytetyö-kuvioita: -KM Anne Kerälä, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen opintoihin liittyvä selvitystyö lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä Koillismaan kunnissa. Yhteistyö käynnistynyt 6/2011, tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Yhteistyökumppaneina nimetyt vastuuhenkilöt varhaiskasvatuksesta ja sosiaalityöstä kustakin kunnasta. -Sari Lehto ja Marjo Lehto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Työ tulee kohdentumaan Kuusamon 4v. tarkastusmalliin. Yhteistyöstä sovittu 5/2011, tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Yhteistyökumppanina Kuusamon 4v työryhmä. -Laura Backman, Ida Hentilä ja Petra Puroila, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Työ tulee kohdentumaan leikki-teemaan. Yhteistyö käynnistynyt opiskelijoiden vierailulla yksikössä ja yhteisellä ideoinnilla. Yhteistyökumppanina Rukan päiväkoti, joka toiminut pilottiyksikkönä.