Ympäristövastuullinen matkailuyritys - kestävän matkailun haasteet pk- yrityksille Mari Mero MMM (ympäristönsuojelu) matkailuyrittäjä, Avara Maailma puheenjohtaja,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Panu Niemi Lahti Panu Niemi  TUPO:sta ei yksin ole pelastajaksi ◦ Tuonti jatkaa nousuaan ◦ Suomessa myydyistä huonekaluista noin 60% on tuontitavaraa.
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: © TAK Oy Venäläisten matkailijoina Suomessa maaliskuu 2012 Kapustat Kaakkoon.
Tervetuloa eLiiketoiminnan tietoiskuun 1. / / /
1 Johdon konsultointipalvelut – standardin julkistamistilaisuus Pekka Järvinen, SFS.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
Katja Mikkonen Kari Niklander
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
KALASTUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA KVARKEN FISHING.
Julkisen sektorin tukemisen merkitys kehityspolitiikassa Sanna Vesikansa YK:n väestörahasto/ Etiopia
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Joulututkimus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten jouluun liittämiä ajatuksia Stressiä aiheuttavat tekijät Lahja toiveet ja ajatellut joululahjat.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
LAADUKKAAT PALVELUT LAADUKKAILLA HANKINNOILLA PALVELUJEN PAKETOINTI – SEMINAARI
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Elinkeinokalatalouden näkymiä ohjelmakaudella Kalaviikko, Ylitarkastaja Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Yritys asiakkaana, terveysalan yritysten verkostoituminen Härkönen Timo, Härkönen Jenni, Laine Annami ja Vehmas Mari.
Huomioita Kuopion ilmastopoliittisesta ohjelmasta Mikko Pohjola, THL, Kuopio.
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Perusopetuksen ryhmäkoko
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
Projektin nimi: Iso rinkeli
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous Johtokunnan.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Suomen talouden näkymät Pääjohtaja Erkki Liikanen
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
1 Mitä kuntani voi tehdä ilmastonmuutoksen suhteen? Kuntapäättäjän ja kansalaisjärjestön yhteistyö Ilmastovastaava Leo Stranius.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Alueet ja hyvinvointi.
Mediaan sitoutuminen Aikakauslehdet, KMT Kuluttaja 2007.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Asiallinen aamiainen Vauhtia myyntiin sähköä markkinointiin Tornio – Kemi Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja Länsipohjan Yrittäjät.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tilinpäätös 2004.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
– 10 kysymystä ja vastausta–
Liikeidean esittelyohje
Henkilökunnan Ekokompassi- koulutus Tapahtuman nimi, pvm Kouluttaja.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
Yritykset ja yhteiskunta
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Esityksen transkriptio:

Ympäristövastuullinen matkailuyritys - kestävän matkailun haasteet pk- yrityksille Mari Mero MMM (ympäristönsuojelu) matkailuyrittäjä, Avara Maailma puheenjohtaja, Reilun matkailun yhdistys ry

Mari Mero 2 Helsingin ympäristökeskus Sisältö  Matkailun merkityksestä  Matkailualan erityispiirteitä  Massamatkailun ongelmia  Eko-, kestävää vai reilua matkailua?  Omistajien, henkilökunnan, alihankkijoiden ja asiakkaiden motivointi ympäristövastuuseen  Miten tiedottaa ympäristövastuusta?  Matkailun ilmastovaikutusten hallinta

Mari Mero 3 Helsingin ympäristökeskus Matkailun merkityksestä  Suurin maailmantalouden sektori, n. 10 % BKT:sta ja 230 miljoonaa työpaikkaa  ongelmana rajanveto: tilastojen luotettavuus?  924 miljoonaa ulkomaanmatkaa v (kasvua 2% edellisvuoteen)  (vuonna miljoonaa matkaa)  Kotimaanmatkailun ja liikematkailun suuri merkitys!

Mari Mero 4 Helsingin ympäristökeskus Matkailun merkityksestä (2)  Merkittävimmät matkailumaat yhä Ranska, Espanja, Italia  Kasvu viime vuosina nopeinta Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa (mutta osuudet yhä pieniä)  Valtaosa matkailuyrityksistä pieniä, alle 15 hengen omistajavetoisia yrityksiä

Mari Mero 5 Helsingin ympäristökeskus Matkailualan erityispiirteitä  Isot alkuinvestoinnit  Kysynnän räjähdysmäinen kasvu ja muutokset  halpalentoyhtiöt, Internet, vaurastuminen, ikääntyvä väestö, uudet markkinat  enemmän, lyhytkestoisempia matkoja entistä pidemmälle  Jatkuva laajentuminen uusille kohdealueille  Kova kilpailu, pienet katemarginaalit  pienentää halukkuutta lisäinvestointeihin

Mari Mero 6 Helsingin ympäristökeskus Matkailualan erityispiirteitä (2)  Tuotekehitys- ja markkinointipäätökset tehdään usein jopa vuotta ennen sesonkia  Mielikuvien (turvallisuus, ilmasto, maisemat, ihmiset, hintataso) merkitys korostunut  uusien tuotteiden, kohteiden, yritysten pääsy markkinoille hidastuu  Konservatiiviset toimintatavat dynaamisella alalla, muutosvastarinta

Mari Mero 7 Helsingin ympäristökeskus Matkailualan palveluketju  Luonnonvarat, maisema, paikalliskulttuuri > matkakohteen vetovoima  Kuljetuspalvelut  Majoituspalvelut  Ravitsemuspalvelut  Ohjelmapalvelut  Matkamuistot ja muu kauppa

Mari Mero 8 Helsingin ympäristökeskus Kestävyys – mitä se on?  Heikko kestävyys (Weak sustainability): Menetetty luonnonvara voidaan korvata vastaavan arvoisella keinotekoisella hyödykkeellä tai palvelulla - useimmiten matkailun kestävyydellä viitataan tähän  Vahva kestävyys (Strong sustainability): Resursseja käytetään niin, että niiden varannot eivät pääse ehtymään - matkailualalla vielä kaukainen haave

Mari Mero 9 Helsingin ympäristökeskus Kestävää matkailua?  Taustaa:  yleinen ympäristötietoisuuden herääminen  massamatkailun suosion nopea kasvu  öljykriisi > tietoisuus resurssien rajallisuudesta  huoli matkakohteiden (tai niitä ympäröivän luonnon) pilaantumisesta

Mari Mero 10 Helsingin ympäristökeskus Massamatkailun ongelmia  Resurssien käyttö ylittää niiden uusiutumisvauhdin  Suuri sesonkivaihtelu: palvelut vajaakäytössä valtaosan vuotta  Huippusesonki usein kuivalla, kuumalla kaudella  Matkailijoiden kulutustottumukset poikkeavat paikallisväestöstä

Mari Mero 11 Helsingin ympäristökeskus Massamatkailun ongelmia (2)  Jätehuollon kapasiteetti ei riitä  Sosiaaliset lieveilmiöt  Taloudellisten hyötyjen jakautuminen kohteessa epätasaista  Suoranainen haitta paikallisväestölle  elinkeinon harjoittaminen estyy  hintataso nousee  toimeentuloturva heikkenee

Mari Mero 12 Helsingin ympäristökeskus Matkailun ympäristöongelmat  Maankäytön muutokset  vaikutukset maisemaan, muihin elinkeinoihin, asutukseen  Vesivarojen ehtyminen, likaantuminen  Jäteongelmat  maa, ilma, vesi  erityisesti ongelmajätteet  Ilmastonmuutos  kuljetusten keskeinen rooli > nojaa vielä fossiilisiin polttoaineisiin

Mari Mero 13 Helsingin ympäristökeskus Matkailun ympäristöhyödyt  Suojelualueiden perustaminen ja ylläpito  joissain tapauksissa jopa pelastanut lajeja sukupuutolta  Vuorovaikutuksen, tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyminen  Koulutus ja työskentelymahdollisuudet ulkomailla > tietotaitoa ympäristönhoitoon  Joskus myös matkakohteen ympäristön tilan parantuminen  sanitaatio, jätehuolto, maisemointi

Mari Mero 14 Helsingin ympäristökeskus Eko-, kestävää vai reilua matkailua?  Ekoturismi "Responsible travel to natural areas that conserves the environment and improves the well-being of local people." (TIES, 1990)  Kestävä matkailu  Vastuullinen matkailu  Reilu matkailu

Mari Mero 15 Helsingin ympäristökeskus Ongelmana uskottavuus  Mikään taho ei valvo kestävyys, eko- tai reiluusväittämiä  Monenkirjavien merkkien, sertifikaattien ja luokitusten viidakko  Kuluttajien luottamus ja kiinnostus laskenut  ilmastonmuutoksen vaikutus asenteisiin ja käyttäytymiseen?

Mari Mero 16 Helsingin ympäristökeskus Keskeisiä kysymyksiä  Voidaanko matkailualan ympäristöhaittoja pienentää kannattavasti?  Voidaanko väistämättömät ympäristöhaitat 'oikeuttaa' muiden sektoreiden (sosiaaliset, taloudelliset) hyödyillä?  Kenen tehtävä on muuttaa matkailualaa kestävämmäksi?

Mari Mero 17 Helsingin ympäristökeskus Viherpiiperrystä vai todellisia ekotekoja?  Useimmiten keskitytään kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisiin osa-alueisiin  sähköiset esitteet, 1 euron ilmastomaksut, kertakäyttöpakkauksista luopuminen...  Keskeisimmät ympäristövaikutukset jäävät vähälle huomiolle  kuljetusten keskeinen rooli: tuotteiden ja raaka-aineiden tuotantoketju ja asiakkaiden matkustustapa

Mari Mero 18 Helsingin ympäristökeskus Mikä on olennaista?  Mistä toiminnoista aiheutuvat suurimmat ympäristövaikutukset?  kuljetukset, energiankäyttö, vedenkäyttö, jätteet, kemikaalit  Näiden vähentämiseen pätevät samat säännöt kuin muillakin toimialoilla  Mitä toimintoja on mahdollista muuttaa ilman, että kilpailukyky vaarantuu?  Voiko jonkun toimintatavan muutos tuoda kilpailuhyötyä?

Mari Mero 19 Helsingin ympäristökeskus Puhtaaksi viherpesulla?  Ei muuteta mitään omassa toiminnassa  Tuetaan hyväntekeväisyyshankkeita, korostetaan 'yritysvastuuta'  Yleistä, mutta kuluttajien skeptisyys lisääntyy koko ajan  Myös media vahtii ylilyöntejä 'Lahjoitamme prosentin luonnonsuojeluun', 'tuemme paikallista ympäristökasvatusta', 'sentti eurosta pandan hyväksi', 'euron ilmastomaksu, toinen euro yritykseltä'...

Mari Mero 20 Helsingin ympäristökeskus 'Helpot' ekohankkeet matkailussa  Ei lisäkustannuksia yritykselle, vaan merkittäviäkin säästöjä  Sähkön, lämmön, veden käyttö: toimintatapojen tarkistus  kertakäyttöpakkauksista luopuminen, kemikaalien vaihto ympäristömerkittyihin  Jätteenkäsittely  Vastuu asiakkaille  pyyhkeiden/ lakanoiden pesetys  Veden- ja sähkönsäästö  jätteiden lajittelu

Mari Mero 21 Helsingin ympäristökeskus 'Keskiraskaan sarjan' muutokset  Palveluiden, toimintojen rajoittaminen, keskittyminen ydintuotteeseen  esim. pesulapalvelujen siirto alihankkijoille  Käyttörajoitukset, lisämaksut, hintaporrastus kulutuksen mukaan  vielä vähän käytetty, paljon mahdollisuuksia  Uusiutuvat energianlähteet  Investoinnit ekotehokkaisiin laitteisiin, rakenteisiin, rakennuksiin  ilmalämpöpumput, vettä säästävät hanat, valoautomatiikka..

Mari Mero 22 Helsingin ympäristökeskus 'Vahva' kestävyys  Määrätietoinen markkinointi lähialueille  Matkustuksen ympäristöhaitat pienenevät  Matkatuotteiden kehittäminen vähäenergisiksi  Moottoroitujen ohjelmapalvelujen vähentäminen, mitä tilalle?  Julkisen liikenteen hyödyntäminen  raideliikenne  Lähiruoka, paikalliskulttuuri, hyvinvointi ja yhdessäolo

Mari Mero 23 Helsingin ympäristökeskus Omistajien motivointi  Taloudelliset seikat  Suoranaiset säästöt energia-, jäte- ja vesimaksuissa  Kuluttajien odotukset  Parhaat säästöideat, eniten 'pudottanut' osasto...  Henkilökunnan odotukset  Varsinkin nuorempi polvi tottunut odottamaan kierrätystä, energiansäästöä  'Ajan henki'

Mari Mero 24 Helsingin ympäristökeskus Henkilökunnan motivointi  Vetoaminen ympäristövastuuseen ('lastemme tulevaisuus')  Nuoret ja naiset otollinen kohderyhmä  Vanha kaarti kritisoi 'lisävaivaa'  Kilpailut, ideariihet  Parhaat säästöideat, eniten 'pudottanut' osasto...  Tilanteen kartoitus, seuranta tärkeää

Mari Mero 25 Helsingin ympäristökeskus Yhteistyöverkostot ja alihankkijat  Matkailualalla keskeisiä, harva tuote yhden yrityksen yksin tuottama  Koko ketjun toiminta mielletään myyjän toiminnaksi  Ympäristöasiat näkyvät suoraan asiakkaalle erityisesti ohjelmapalveluissa  Kuluttajat jakavat tietoa kokemuksistaan vertaisverkoissa  Huonot kokemukset kerrotaan varmasti

Mari Mero 26 Helsingin ympäristökeskus Miten motivoida alihankkijoita?  Alihankkijoiden kilpailuttamisessa otetaan huomioon hinnan ja toimitusehtojen lisäksi myös ympäristövastuu  Ympäristökartoitus tehty, olemassa suunnitelma haittojen pienentämiseksi  Imagohyödyn saavuttamiseksi ympäristötyöstä tulee kertoa asiakkaille  Suomessa mielletään usein hankalaksi  Asiallinen tieto lisää tuotteen uskottavuutta (Esim. Scandic, Joutsenmerkki)

Mari Mero 27 Helsingin ympäristökeskus Asiakkaiden motivointi  Vetoaminen ympäristövastuuseen  Tehoaa niihin, jotka muutenkin tiedostavia  Eniten kuluttava 5% tuskin kiinnittää huomiota  Herättää myös epäluuloja viherpesusta  Lisämaksut, maksuporrastus käytön mukaan  Tällä hetkellä sisältyy korkeampaan hintaan paremmin varustelluissa palveluissa  Ekomerkit, luokitukset, sertifikaatit  Ulkopuolisen tahon myöntämä luotettavampi  Kriteerien oltava julkisia, jos luokitus oma

Mari Mero 28 Helsingin ympäristökeskus Miten tiedottaa ympäristövastuusta?  Vältä epämääräisiä ilmaisuja  'Vihreä', 'eko', 'kestävä'... eivät tarkoita mitään, jos niitä ei perustella  Hyödynnä merkkijärjestelmät omissa markkinointimateriaaleissa  Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja kerro siitä  Osallistu alan kehittämistyöhön  Julistukset, sitoumukset, Best Practices

Mari Mero 29 Helsingin ympäristökeskus Matkailun ilmastovaikutuksista  Maailmanlaajuisesti C02-päästöistä n. 5 % matkailusta (IPCC 2007)  Kuljetukset merkittävin päästölähde (60-95%)  Vaikka teknologia parantuu, matkailun volyymi kasvaa nopeammin  Lentoliikenne + 5 % / vuosi, päästöt + 3 %  Maantieliikennekin merkittävä kulkumuoto  Valtaosa kaikista ajomatkoista lyhyitä

Mari Mero 30 Helsingin ympäristökeskus Realiteetit  EU sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin lähitulevaisuudessa  Vähennystavoitteet tulevat osumaan myös matkailualaan  Alan kannattaa aktiivisesti etsiä tehostamiskohteita  Erityisesti ekotehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet merkittäviä  Rakennukset, liikenne, jätehuolto

Mari Mero 31 Helsingin ympäristökeskus Ilmastomaksut  Vapaaehtoisia lisämaksuja, joilla pyritään vähentämään matkailun ilmastovaikutuksia  Ilmastotietoisuutta nostamalla  Päästöjä vähentämällä  Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumalla  Kustannukset ja laskutapa vaihtelevat  Huomioidaanko CO2, kaikki päästöt vai RF  Mahdollisuus kompensoida kaikki tai osa päästöistä  Hyväksyykö kuluttaja lisäkustannuksen?

Mari Mero 32 Helsingin ympäristökeskus Päästökauppa  EU:ssa kaikki lentoliikenne 2012 alkaen  Tietty määrä päästöoikeuksia ilmaiseksi  Loppujen hinta määräytyy markkinoilla  Päästöoikeuksia voi ostaa/myyd  Päästötonnin hinta viime vuosina E  Kilpailua vääristävä vaikutus?  Imagohyöty?

Mari Mero 33 Helsingin ympäristökeskus 'Hiilineutraalit' matkakohteet  Maa, matkakohde, kaupunki tai yritys voi julistautua 'hiilineutraaliksi'  Perustuu päästöjen kompensointiin, yleensä hiilinielujen avulla  Teoriassa mahdollista  Ongelmana luotettavuus, saavutettu ilmastohyöty kyseenalainen  Kuluttajien tietoisuus ja ymmärrys vielä vähäistä  Ei valvovaa tahoa

Mari Mero 34 Helsingin ympäristökeskus Kuluttajien ilmastoasenteet  Tietoisuus matkailun ilmastohaitoista yleistä  Kyselyissä halukkuutta muuttaa matkailutottumuksia  Käytännössä muut vaikuttimet tärkeämpiä  Epäluulo yritysten ilmastoväittämiä kohtaan  Vapaaehtoisten ilmastomaksujen tilittäminen vielä harvinaista  Mahdollisuus kehittää uusia tuotteita!  Raideliikenne, pyöräily, patikointi

Mari Mero 35 Helsingin ympäristökeskus Hyödyllisiä linkkejä  Kansainvälisiä matkailujärjestöjä  Maailman matkailujärjestö UN-WTO (  Matkailualan yritysten järjestö World Travel and Tourism Council (  Kansainvälinen ekoturismijärjestö International Ecotourism Society (  Matkailualan kansalaisjärjestöjä  Tourism Concern (  Reilun matkailun yhdistys (

Mari Mero 36 Helsingin ympäristökeskus KIITOS! Lisätietoja: Mari Mero Avara Maailma